Siirry sisältöön

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi uuden kantakaupungin yleiskaavan

Julkaistu 18.4.2017 17.30

Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 etenee. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi yleiskaavan osaltaan tiistaina 18.4.2017 ja esittää sitä edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.

Yleiskaavalla määritellään maankäytön tavoitteita seuraaviksi vuosikymmeniksi. Yleiskaavassa päätetään maankäytön aluevarauksista ja liikenteen pääverkosta sekä fyysisestä julkisten palveluiden verkosta periaatetasolla. Yleiskaava osoittaa kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen sekä liikenteen sovittamiseksi kantakaupunkiin nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Kaava koskee koko kaupunkialuetta Teisko-Aitolahtea lukuun ottamatta.

Edellinen kantakaupunkia koskevan yleiskaavan aloituspäätös on vuodelta 1989. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1998, jonka jälkeen kantakaupungin alueelle on hyväksytty 14 osayleiskaavaa. Keskustan strategista osayleiskaavaa lukuun ottamatta, vuoden 1998 kantakaupungin yleiskaavan ja sen jälkeen laadittujen osayleiskaavojen tavoitteet on saavutettu tai niiden ajantasaisuutta on arvioitava uudelleen.

Yleiskaava kumoaa voimaan tultuaan kantakaupungin alueella olevat yleis- ja osayleiskaavat lukuun ottamatta keskustan strategista osayleiskaavaa. Yleiskaava ohjaa alemman tason maankäytön suunnittelua kuten asemakaavoitusta.

Kaavat esitetty neljällä kartalla

Kantakaupungin yleiskaava 2040 on esitetty neljällä kartalla. Maankäyttö ja liikennejärjestelmä sekä kantakaupunkia koskevat strategiset kehittämisperiaatteet on esitetty kartalla 1 - Yhdyskuntarakenne. Kartalla 2 esitetään viherympäristöä ja -palveluita koskevat teemat, kartalla 3 kulttuuriympäristöä koskevat teemat sekä kartalla 4 kestävää vesitaloutta, ympäristöterveyttä sekä yhdyskuntateknistä huoltoa koskevat teemat.

Kaavan selostuksessa on kuvattu kaavaratkaisun keskeisimmät periaatteet, kaavan vaikutukset, kaavan toteuttaminen sekä kaavatyön lähtökohdat ja kaavaprosessin eteneminen. Kaavaa varten on laadittu noin 30 erillistä selvitystä, lisäksi kaavan lähtöaineistona on käytetty kattavasti kaupungin laatimia muita kehittämisohjelmia ja suunnitelmia.

Yleiskaavaehdotus perustuu pääosin valtuuston hyväksymiin yleiskaavan tavoitteisiin (KV 9.11.2015) sekä nähtävillä olleiden yleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen ratkaisuihin.

Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 15.2.–17.3.2017 aikana. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta saatiin 71 mielipidettä ja 19 lausuntoa.

Palautteen pohjalta yleiskaavaehdotukseen on tehty pieniä sisällöllisiä täsmennyksiä sekä teknisiä tarkistuksia. Kaavaehdotukseen tehtyjen tarkistusten vuoksi yleiskaavaehdotusta ei ole tarve asettaa uudelleen nähtäville.

Muistutuksissa esille nousseet kysymykset liittyvät muun muassa käyttötarkoitusalueiden ja strategisten kehittämisperiaatevyöhykkeiden rajauksiin kaavakartalla, liikenneverkon kehittämisperiaatteisiin ja liikenneverkon kehittämistä koskeviin selvityksiin, lähijunaliikenteen kehittämiseen, uusiin ja täydentyviin maankäyttöalueisiin, liito-oravan huomioimiseen sekä Kauppi-Niihaman kehittämiseen.

Lausuntojen keskeiset kysymykset liittyivät VAK-ratapihan käyttötarkoituksen muutokseen, Lielahti-Hiedanrannan kehittämisen periaatteeseen yleiskaavassa, Myllypuron Natura-aluetta koskeviin kokonaisvaikutusten arviointiin, loma-asuntoalueita koskevaan yleiskaavan ratkaisuun, itä-Tampereen liikenneverkon kehittämistä koskevaan Viialan eritasoliittymä -selvitykseen, Lielahden seisakkeeseen, Turtolaa koskevaan yleiskaavan ratkaisuun, liito-oravan huomioimiseen sekä valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioimiseen.

Yleiskaavan laatimiseen on liittynyt laajan selvitystyön lisäksi hyvin monimuotoinen kaupunkilaisten osallistaminen ja sidosryhmien kuuleminen.

Raitiotie tuo uusia mahdollisuuksia

Tampereen päätös raitiotien rakentamisesta asettaa kaupunkirakenteen kehittämiselle kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Ydinkeskustan lisäksi raitiotiellä hyvin saavutettavat aluekeskukset ovat tulevaisuudessa kaupungin merkittäviä kasvukeskuksia.

Tiivistyvässä joukkoliikennekaupungissa asukkaiden arki on sujuvaa ja mahdollista kestävästi myös ilman omaa autoa. Täydentämiseen ja muutoksiin tähtäävän suunnittelun avulla myös nykyisen kaupunkiympäristön laatuun voidaan kiinnittää entistä enemmän huomioita.

Yleiskaavan uudistamiselle asetettiin tavoitteeksi valtuustokausi, jolloin kaavatyö kytkeytyy tiiviisti kaupunkistrategiaan. Yleiskaavatyössä on paneuduttu etenkin kaupungin ja kaupunkiseudun kasvun haasteisiin, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen, ympäristövaatimusten kiristymiseen ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden heikentyessä sekä alueiden sosiaalisen eriytymisen estämiseen.

Kestävä yhdyskunta -tavoitteen osalta yleiskaavassa maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena tiiviin ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen toteutumiseksi. Yleiskaavaratkaisu suuntaa kaupungin kasvun nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Rakentamismahdollisuudet kantakaupungissa hillitsevät osaltaan taajaman ulkopuolista hajarakentamista.

Kantakaupungin palveluverkkoa on mahdollista kehittää esteettömäksi ja helposti saavutettavaksi ydinkeskustan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevien aluekeskusten yhteyteen. Raitiotien ohella yleiskaava tukee myös muun joukkoliikenteen ja pyöräilyn sujuvaa käyttöä. Yleiskaavassa kantakaupungin pinta-alasta yli 3 % on varattu luonnonsuojelualueiksi.


Lisätietoja

Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665


Teksti Anna-Leea Hyry