Siirry sisältöön

Vuoden 2016 tilinpäätös alijäämäinen – menojen kasvun hillinnässä onnistuttiin

Julkaistu 27.3.2017 14.51

Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on 8,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätös on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen 1,9 prosentin kasvu oli hyvin maltillista.
– Nettomenojen kasvun hillinnässä on viime vuosina onnistuttu kiitettävästi. Valitettavasti verotulojen ja valtionosuuksien vaisun kehityksen vuoksi viime vuoden tulos painui selvästi alijäämäiseksi, toteaa konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Näkymä Tampereesta
 

Kaupunginhallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen 27. maaliskuuta 2017.

Tampereen verorahoitus kasvoi 28,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia ja valtionosuudet 6,3 prosenttia. Veroperustemuutokset, joista merkittävin oli työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Valtio kompensoi vähennysten aiheuttamaa kunnallisveron vähennystä lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta.

Kilpailukykysopimuksen vaikutus menojen kasvuun oli 0,6 prosenttiyksikköä. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna 19,3 prosenttia. Henkilöstökulut alittivat vuosisuunnitelman 0,8 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 1,0 prosenttia.

Tilinpäätöksen vuosikate oli 74,4 miljoonaa euroa; se koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2 140 euroa.

Kaupunkikonsernin tulos 70,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Talousjohtaja Jukka Männikön mukaan pelkkä kaupungin talouden tarkastelu ei anna kaupungin kokonaistaloudesta riittävää ja oikeaa kuvaa, vaan on tarkasteltava koko kaupunkikonsernia.

– Tampereen kaupunkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui viime vuonna, ja konsernin tilikauden tulos oli 70,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvästä konsernitilinpäätöksestä huolimatta kaupungin taloudessa riittää kuitenkin edelleen kirittävää, Männikkö painottaa.

Tampereen konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty yhteensä 63 konserniyhteisöä: 46 tytäryhteisöä, 3 kuntayhtymää ja 9 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä sekä 5 säätiötä. Konsernin investointimenot olivat 384,8 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 45 prosenttia.

Konsernilla oli lainaa viime vuoden lopussa 1,3 miljardia euroa eli 5 742 euroa asukasta kohden. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 370 euroa.

Palvelurakenteen pitkäjänteinen muutos jatkuu

Talousarviossa asetetuista tavoitteista suurimmat poikkeamat liittyvät kaupungin taloustavoitteisiin. Tulostavoite jäi saavuttamatta ja vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat, vaikka tavoitteena oli niiden väheneminen.

Lentoyhteyksien pitkäjänteiseen kehittämiseen panostettiin aiempaa enemmän, mutta tulokset eivät vielä näkyneet vuonna 2016. Vaikeuksia oli myös pyöräilyn lisäämisessä. Hyvinvointipalveluissa perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista ei kasvanut tavoitteen mukaisesti koska erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat voimakkaasti.

Palvelurakenteen pitkäjänteistä muutosta jatkettiin painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin palveluihin. Palveluverkkoa uudistettiin palvelumallin mukaisesti, kun lähitorit aloittivat toimintansa vuoden aikana. Samalla lisättiin digitaalisten palvelujen tarjontaa. Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa on Tampereella jo vakiintunut toimintatapa. Vuoden aikana perustettiin muun muassa uusia asiakasraateja ja toteutettiin yhdessä palvelumuotoilua.

Lasten ja nuorten palveluissa panostettiin perheiden varhaiseen tukemiseen, ja palvelutarjontaa monipuolistettiin muun muassa lisäämällä palvelusetelipäivähoitoa. Ikäihmisten palveluissa lisättiin tehostettua palveluasumista ja vahvistettiin kotiin annettavia palveluja. Liikkumista edistettiin eri palveluissa, ja liikunnan olosuhteita parannettiin.

Kaupunkikehityksen osalta Hiedanrannan kehittäminen, Ranta-Tampellan rakentaminen, Eteläpuiston asemakaavaehdotuksen vieminen päätöksentekoon ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutussuunnittelu etenivät suunnitellusti. Vuoden aikana tehostettiin maankäyttöprosessia, ja joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat lähes seitsemän prosenttia. Lisäksi työllisyydenhoidon palvelujen vaikuttavuustavoitteet toteutuivat suunnitellusti, ja työllisyystilanne kääntyi parempaan suuntaan vuoden lopussa.

Vuodesta 2016 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta.


Lisätietoja

Talousjohtaja
Jukka Männikkö
puhelin 050 576 7539
sähköposti [email protected]


Teksti Raija Lindell

Kuvat Atacan Ergin