Siirry sisältöön

Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu käy lapselta leikiten

Julkaistu 3.2.2021 15.35

Kielenopiskelu alkaa nykyään jo ensimmäisellä luokalla. Ensimmäisen vieraan kielen kattaus on Tampereella poikkeuksellisen laaja: englannin lisäksi tarjolla on saksa, ranska, espanja, venäjä, kiina ja ruotsi.

Opettaja esittelee värikkäitä käsinukkeja
 

Tammelan koulun ekaluokkalaisten saksantunnilla tehdään hedelmäsalaattia Felix-sammakon ja Franzi-ankan opastuksella. Toki apuna on myös Tammelan koulun opettaja, saksan ja englannin kielten lehtori Tiina Lehikoinen, joka kehuu Goethe Institutin opetusmateriaalia ja kertoo alkuopetuksen kieliopinnoista.

– Ekaluokkalaisten kielten opetus on lähes kokonaan suullista: laulamista, leikkimistä ja pelaamista. Ylemmillä luokka-asteilla leikkiminen tietenkin vähenee, kun harjoittelu ja tehtävät lisääntyvät, mutta leikit säilyvät läpi alakoulun ja motivoivat oppilaita, Tiina Lehikoinen kertoo.

Varhennettu kielenopetus tuli valtakunnallisesti osaksi alkuopetuksen arkea tammikuussa 2020, ja Tampereen kaupunki on edelläkävijä asiassa.

– Täällä on haluttu hyödyntää lapsen kielellistä herkkyyskautta, sillä tutkimusten mukaan lapsi oppii parhaiten kieliä 12. ikävuoteen saakka. Erityisen otollinen aika on 8. ikävuoteen saakka, kertoo projektisuunnittelija Outi Verkama.

Muuhun Suomeen verrattuna Tampereella valitaan ensimmäiseksi vieraaksi eli A1-kieleksi huomattavasti useammin jokin muu kieli kuin englanti. Valtakunnallinen keskiarvo on noin 5−6 prosenttia. Viime vuosina Tampereella noin 30-36 prosenttia oppilaista on valinnut A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin. Keväällä 2020 noin 36 prosenttia eskareista toivoi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jotain muuta kieltä kuin englantia.

– Olemme tästä hyvin iloisia! Monipuolisella kielitarjonnalla halutaan tukea tasa-arvoisuutta, ja kieliä voi opiskella riippumatta asuinpaikasta tai perheen sosioekonomisesta taustausta, Outi Verkama kertoo.

Kielenopettaja opettaa saksan kieltä kuvien avulla ensimmäisen luokan oppilaille
Ekaluokkalaiset elävät kielellistä herkkyyskautta ja ovat innokkaita oppimaan.

Tampereella onkin tehty pitkäjänteisesti työtä monipuolisten kielivalintojen eteen, ja ensi askeleet kielipolulle otetaan jo varhaiskasvatuksessa. Eri kieliin tutustutaan leikinomaisesti päiväkodissa, jossa kieltenopiskelijat käyvät pitämässä lapsille kielisuihkutuokioita.

Esikoulussa oppeja laajennetaan kikatus- eli kielikasvatustuntien aikana. Kuhunkin kieleen tutustutaan noin kahdeksan viikon ajan, jolloin A1-kielivalintakin on perheille helpompaa.

– Kielisuihkuilla ja kikatus-tunneilla on valtava merkitys lasten kielitietouden kasvattajana. Lapset ovat luontaisen kiinnostuneita vieraista kielistä ja useampaan kieleen tutustuminen on heistä hauskaa, Outi Verkama sanoo.

Oppitunneilla seurataan punaista lankaa

Ekaluokkalaisten A1- eli ensimmäisen vieraan kielen opiskelu on käynnistynyt Tampereella mallikkaasti, sillä lapset ovat tottuneet jo varhaiskasvatuksessa toiminnalliseen ja oppikirjattomaan oppimiseen. Ensimmäisellä luokalla ei oppikirjoja vielä tarvita, vaan käytössä ovat erilaiset kielipassit, -kansiot tai vihkot.

– Kerron englannin tunnilla lapsille tarinan kahdesta saaresta, jossa yhdellä puhutaan englantia ja toisella kirjoitetaan ja luetaan sitä. Meidän tehtävänämme on oppia molemmat kielet: puhuttu ja kirjoitettu, kertoo kieltenlehtori Tiina Lehikoinen ja näyttää ekaluokkalaisten vihkoja, joihin on liimattu kieleen liittyviä puuha- ja tehtävämonisteita.

Hän pitää tärkeänä, että oppitunnilla on selkeä teema ja struktuuri, joka luo lapselle turvaa ja jäsentää oppimista.

− Alku- ja loppulaulun välissä katsomme lyhyen opetusvideon, jonka sisältöjä harjoitellaan leikkien, laulujen, pelien ja monisteiden avulla. Samaa teemaa kerrataan monella tunnilla, jotta se jää mieleen. Aluksi opettelimme tervehdykset, numerot ja värit sekä kuulumisten vaihtoa. Nyt harjoittelemme hedelmiä ja eläimiä.

Oppilaiden kieltenvihkoja pinossa pöydällä
Ensimmäisellä luokalla kielenvihkoja säilytetään vielä koululla, toisella luokalla oppilaat saavat jo pieniä kotitehtäviä.

− Ekaluokkalaisilla on erinomainen valmius kieliopintoihin. Lapset ovat rohkeita puhumaan ja kokeilemaan eivätkä jännitä muita. Äänteet tarttuvat leikin varjolla helposti ja ne opitaan kerralla oikein, Tiina kiittelee.

Lapsen ei siis tarvitse osata lukea oppiakseen kieltä, sillä kielentunneilla leikitään, lauletaan, askarrellaan, liikutaan ja tutustutaan kohdekielen kulttuuriin kokonaisvaltaisesti, leikin ja pikku tarinoiden avulla.

– Lomatauon jälkeen kerroin Felix-sammakon olleen laskettelemassa ja törmänneen puuhun, jonka jälkeen se puhui ihan hassuja. Lapset pääsivät opettamaan sammakkoa ja kertaamaan siinä sivussa opitut asiat, opettaja kertoo.

Kuinka valita kieli?

− Kielivalinta on ikuisuuskysymys, johon ei ole oikeaa vastausta, toteaa Tiina Lehikoinen, joka on pitänyt kielivalintailtoja huoltajille jo vuosikymmenen. Hän kehottaa kuuntelemaan valintatilanteessa lasta.

– Lapselle on usein jo eskarissa muotoutunut suhde johonkin tiettyyn kieleen, ja hän voi kokea sen innostavana tai helppona oppia. Ratkaisuun voivat vaikuttaa myös perheen yhteydet ja sukulaissuhteet tiettyyn maahan, Tiina kertoo.

Sen sijaan kaverin perässä kieltä ei kannata valita. Ajan myötä opiskelumotivaatio voi kärsiä, jos lapsi valitsee kielen muiden takia eikä omasta halustaan. Painavasta syystä kielivalintaa voi myöhemmin vaihtaa, mutta lähtökohtaisesti se kulkee koululaisen repussa peruskoulun alusta loppuun saakka.

Ensimmäisen luokan kieltenopettaja esittelee taululla olevia kuvia luokassa
Kieltenlehtori Tiina Lehikoinen kannustaa ensimmäisen vieraan kielen valinnassa ennakkoluulottomuuteen.

– Kieliopinnot kannattaa aloittaa harvinaisemmasta kielestä, jota ei arjessa usein kuule. Alkuopetuksessa ehditään harjoitella ja kerrata, ja se on suuri etu oppimisen kannalta. Ensimmäisen vieraan kielen myötä opitaan kielenopiskelutaidot, joita sovelletaan koulutyössä myöhemmin, Tiina Lehikoinen toteaa.

Koordinoiva kielenopettaja Outi Verkama muistuttaa, ettei huoltajien kannata miettiä omia kielenopiskelukokemuksiaan lapsen A1-kieltä valitessa.

− Kielenopetuksen pedagogiikka on muuttunut valtavasti verrattuna aiempaan käytäntöön. Varhaislapsuuden kielellinen herkkyyskausi antaa erinomaiset mahdollisuuden kielenopiskeluun, sillä lapsi oppii kieliä leikiten ja leikkimällä.

Tampereella A1-kieliryhmän perustamiskoko on 12 oppilasta, kun taas kolmannella luokalla alkavan, vapaaehtoisen A2-kieliryhmän perustamiskoko on 16 oppilasta. Myös Outi Verkama kannustaa valitsemaan ensimmäisen vieraan kielen rohkeasti.

– Jos huoltaja haluaa varmistaa, että lapsi saa perusopetuksen aikana kielenopetusta ainakin kahdessa kielessä, kannattaa opiskelu aloittaa jollain muulla vieraalla kielellä kuin englannilla. A1-ryhmän perustamiseen tarvitaan vähemmän oppilaita kuin A2-kielessä, ja englannin ehtii ottamaan A2-kielenä kolmannella luokalla. Se ryhmä perustetaan aina, Outi Verkama vakuuttaa.

Koulunvaihtokin on ensimmäisellä luokalla mahdollista – joskaan ei kovin yleistä – kielivalinnan vuoksi.

– Meillä on laaja ja monipuolinen kielipolkuverkosto ja eri alueilla ja kouluissa on tarjolla monipuolisesti kieliä. Koulut voivat tehdä myös yhteistyötä kieliryhmien muodostamisessa ja tukea näin kielivalintojen toteutumista, Outi Verkama kertoo.

– Tampereella on mainiot mahdollisuudet aloittaa eri kielten opiskelu jo alakoulussa, kun kielellinen herkkyysikä on otollisimmillaan. Yhden kielen oppiminen tukee toisenkin oppimista, ja monipuolinen kielitaito on rikkaus läpi elämän.

Kieltenopettaja opettaa ensimmäisen luokan opiskelijoille uutta kieltä käsinukkien avulla
Tammelan koulun ekaluokkalaiset Karlo, Väinö ja Jaakko opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenä saksaa. Heistä hauskinta tunneilla on ”Pikkutipu piipittää” -eläinlaulu, jossa tipu kostaa ilkeälle traktorille.


Kielten lehtori Tiina Lehikoinen esittelee kielivalintoja alla olevalla videolla.



Teksti Marja Kyllönen

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi