Siirry sisältöön

Tampereen ilmasto-ohjelman uusi vetäjä on tamperelainen maailmankansalainen

Julkaistu 3.2.2020 10.52

Tampereen kaupungin ilmasto-ohjelman toinen vuosi on jo hyvässä vauhdissa. Kestävä Tampere 2030:n uusi ohjelmapäällikkö DI Laura Inha aloitti vuoden alussa, ja ilmastotoimien tiekarttakin alkaa valmistua. Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Kestävä Tampere 2030:n ohjelmajohtaja Laura Inha
 

Kestävä Tampere 2030 koordinoi, vauhdittaa ja tukee ilmastotyötä tekemällä yhteistyötä kaupungin yksiköiden, yritysten, yhteisöjen, yliopistojen ja kaupunkilaisten kanssa. Kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi tarvitaan yhtä lailla isoja harppauksia ja pieniä tekoja.

Uudessa pestissään aloittanut Laura Inha on kotoisin Tampereelta, mutta myös melkoinen kosmopoliitti työnsä ja opiskelunsa puolesta. Diplomi-insinööriksi Laura opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa (nyk. Tampereen yliopisto) rakennustekniikan koulutusohjelmassa vesi- ja ympäristötekniikka pääaineenaan.. Hän on työskennellyt Maailmanpankissa Intiassa vesiprojektissa ja myös järjestön pääkonttorissa Washington DC:ssä. Hän on toiminut myös konsulttina Rambollilla hulevesisuunnittelussa. Työn ohella Lauralla on valmisteilla väitöskirja vesihuoltopolitiikasta.

Kun kotikaupungissa avautui kiinnostava tehtävä, Laura Inha päätti tarttua tilaisuuteen ja haki paikkaa.
–Ilmastonmuutos liittyy keskeisesti myös vesiasioihin, joiden parissa olen työskennellyt. Olen innoissani päästessäni vaikuttamaan kotikaupunkini ilmastotyöhön. Tampereella on poliittista tahtoa edistää ilmastotavoitteita, ja ne on kirjattu kaupungin strategiaan. Kaupungissa on muutenkin hyvä pöhinä, ja täällä tapahtuu, Laura Inha kehuu.

–Tampereen on mahdollista olla hiilineutraali vuonna 2030, mutta sen eteen on tehtävä kovasti töitä, uusi ohjelmapäällikkö toteaa. Muilla kaupungeilla on vastaavia tavoitteita. Turku on pannut Tamperetta hieman paremmaksi, tavoitevuosiluku on 2029. Suomen on määrä olla hiilineutraali 2035.

Laura Inha työhuoneensa ikkunalla Frenckellissä
Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto-ohjelman uuden vetäjän Laura Inhan mukaan tekemistä tavoitteen saavuttamisessa riittää, mutta ilmastotyö voi tarjota mahdollisuuksiakin kaupungille ja yrityksille.

Tiekartta kokoaa Tampereen ilmastoteot

Tampereen kaupungin oma iso ponnistus on ilmastotoimien tiekartta, joka on koottu kaikkien kaupungin yksiköiden ilmastotavoitteista ja toimenpiteistä aikatauluineen ja päästövaikutuksineen. Tiekartta viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi elokuun lopussa.

–Tiekartta on joustava ja dynaaminen, ja sitä voidaan päivittää. Tiekartassa on isoja tavoitteita kuten ratikan käyttöönotto. Osa tavoitteista koskee esimerkiksi yksiköiden omia hankintoja. Myös tehokas tilojen käyttö ja energiansäästö ovat mukana kartassa, Laura Inha tarkentaa.

Kestävä Tampere 2030 on osa Smart Tampere kärkiohjelmaa. Ohjelmassa kehitetään kaupunkia alustana kaupunkilaisten palveluille ja yritysten uusille ratkaisuille. Laura Inhan mukaan ilmastotyö voi tarjota hienoja mahdollisuuksia niin kaupungille kuin yrityksille.

Yritykset ja kaupunkilaiset mukaan ilmastotyöhön

Tänä vuonna Kestävä Tampere 2030 tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Lisäksi jatketaan Ilmastosankarikampanjaa, joka nostaa esiin kaupunkilaisten ilmastotekoja. Kestävä Tampere 2030 aikoo näkyä myös tapahtumissa.

Kestävä Tampere 2030 ja BusinessTampere ovat ideoineet myös yritysten haastamista ilmastotyöhön kampanjalla.
–Tarkoituksena on kannustaa kaupunkiseudun yrityksiä selvittämään oma hiilijalanjälkensä ja pohtimaan, mikä olisi heille vaikuttavin keino hiilipäästöjen pienentämiseksi. Yritykset voisivat myös saada vertaistukea ja verkostoitua. Verkossa olevalle tiekartalle koottaisiin myös yritysten ilmastoteot, Laura Inha pohtii.

Vesiprojekti vei Intiaan

Laura Inhan työkokemuksesta Intiassa on varmasti hyötyä ilmastotyössä Tampereellakin. Työssään maailmanpankin vesihuoltoprojektissa hän tapasi niin keskus- ja paikallishallinnon virkamiehiä kuin asukkaitakin. Projektissa pureuduttiin Intian köyhimpien osavaltioiden maaseudun vesihuoltoon ja sanitaatioon. Vesipula on arkipäivää monissa kylissä, ja vettä käytetään enemmän kuin pohjavettä muodostuu. Projektin ideana oli auttaa ihmisiä auttamaan itseään.

– Kyläläiset esittelivät meille ratkaisujaan. He olivat toteuttaneet muun muassa imeytysaltaita sadeveden keräämiseksi ja pohjaveden turvaamiseksi. Altaat toimivat myös karjan juottoaltaina, Laura Inha kertoo.

Laura asui Intiassa miljoonakaupunki Delhissä, jonka ilmansaasteongelma on viime aikoina ollut laajalti esillä mediassa.
–Omassa asunnossanikin oli kaksi ilmanpuhdistinta. Ulkona monet käyttivät hengityssuojaimia. Huonon ilmanlaadun aisti selvimmin talviaikaan. Ilmanlaatua on yritetty parantaa muun muassa autoilurajoituksilla. Ilmaa saastuttavat myös teollisuus ja maatalousjätteiden poltto, Laura Inha selvittää.


Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Hanna Leppänen