Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Tamperelaiset hyvinvointikeskukset ovat moni-ilmeisiä ja uraauurtavia

Julkaistu 22.2.2019 12.40

Tampere on ollut hyvinvointikeskuksia kehittäessään kärkijoukossa koko maassa ja osin jopa koko maailmassa.

Tampereen kaupungin palvelumallissa alueiden palveluita on keskitetty erilaisiin fyysisiin tai verkostomaisesti toimiviin hyvinvointikeskuksiin.

– Tärkeintä on asiakaslähtöinen, alueella tapahtuva toiminta. Toimijat ovat julkisia, yksityisiä, kolmatta sektoria ja nykyisin yhä enemmän neljättä sektoria, hyvinvoinnin palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen painottaa.

Eri alojen yritykset ovat Kuosmasen mukaan huomanneet yhteistyön tarjoaman win win -mahdollisuuden, mutta esimiesten ei aina ole helppoa sovittaa moniammatillista yhteistyötä yhteen muiden toimijoiden kanssa.

– Kaupungissa käytössä oleva henkilöstö kehittäjänä -periaate tuo toivottavasti lisää vastuuta alueille.

Tampereella käyttöön otetut erilaiset toimintatavat, kuten alueverkostot osallisuuden kehittäjinä tai Tesoman allianssimalli, ovat herättäneet muut ottamaan meistä oppia ja kiinnostavat laajasti myös valtakunnan tason päätöksentekijöitä.

– Nyt meidän on skarpattava, jotta kehitys ei laannu ja vietävä uusia ideoita eteenpäin.

Tesoman hyvinvointikeskuksen ensimmäinen kerros
Tesoman hyvinvointikeskuksen ensimmäinen kerros on tesomalaisten kohtauspaikka. Aikaa voi viettää niin kirjastossa, kahvilassa, lukusalissa kuin nuorisotiloissakin. Palveluneuvojilta voi kysyä apua pulmaan kuin pulmaan.

Uusi yhteistyö vahvistaa Hervannan vanhojen palvelujen toimivuutta

Hervannan verkostomainen hyvinvointikeskittymä on hyvinvointikeskuksista vanhin. Se muodostuu kirjastosta, terveysasemasta, nuorisokeskuksesta ja vapaa-aikakeskuksesta, jotka sijaitsevat Hervannan liikekeskuksessa, kolmessa Raili ja Reima Pietilän suunnittelemassa rakennuksessa. Niinpä toiminta sai nimikilpailussa nimekseen Hervanta Trio.

– Pyrimme laajentamaan Hervanta Trion palvelukirjoa. Jalkautuvien palvelujen kautta voidaan jo tarjota diabeteshoitajan, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin palveluja. Ne on myös löydetty ja tykättyjä, eteläisen ja kaakkoisen alueen aluekoordinaattori Aija Karttunen iloitsee.

Hervanta Triolla on myös jotakin, mitä muilla hyvinvointikeskuksella ei ole: oma elokuvateatteri, jossa on 180- ja 100-paikkaiset salit.

– Pienellä alueella yhteistyö on helppoa, mutta kehitettävääkin on: palveluiden tunnetuksi tekeminen asukkaille vaatii yhteistä markkinointia, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n sosiaaliohjaaja Katharina Hau Keinupuiston lähitorilta nostaa esiin.

Aluekirjaston johtaja Marjut Pohjalainen on työskennellyt Hervannan kirjastossa pitkään. Vuosien kuluessa eri toimijoiden välinen yhteistyö on ollut organisoimatonta.

– Meillä ei ole ollut mitään tekemistä keskenämme.

Yksi verkoston mukanaan tuomista konkreettisista eduista on nuorisokeskuksen ammattilaisten apu kirjastolaisten arjen tilanteisiin. Siitä Pohjalainen iloitsee ja siihen hän toivoo lisää resursseja.

Uudet ideat eivät aina lähde välttämättä lentoon heti vaikka yhteistyössä yritettäisiinkin. Hervannassa käynnistetyn Jalkautuvat kirjat -toiminnan oli tarkoitus innostaa maahanmuuttajaäitejä lukemaan lapsilleen. Äitejä ei kuitenkaan tullut paikalle.

Koillisessa voitetaan vaikeuksia yhteistyöllä

Koilliskeskus avattiin syyskuussa 2016 Linnainmaan Prisman remontoituihin varastotiloihin. Hyvinvointikeskukseen kuuluvat kirjasto, neuvola ja nuorisotiloja sekä kokous- ja muita toimintatiloja ja lähellä sijaitseva terveysasema.

– Parhaillaan suunnittelemme lähitoria Kämmenniemeen. Ensimmäiset askeleet on jo otettu, koillisen alueen aluekoordinaattori Ulla Jantunen valottaa tulevaa.

Erityisesti Koilliskeskuksen alkuaikoina koettu nuorten asiakkaiden odottamattoman suuri vyöry kirjastoon ja nuorisotiloihin oli omiaan hitsaamaan eri ammattiryhmien yhteistyön tarvetta. Nyt kirjaston henkilökunnassa on nuorisoalan ammattilaisia.

Koilliskeskuksen kirjaston lasten osasto
Koilliskeskuksessa neuvolaan pääsyä voi odottaa leikkien tai kirjaston lastenosaston kirjoja lukien.

Juuso Armila Artteli-kumppanuusyhdistys ry:stä avaa näkemyksiään kolmannen sektorin yhteistyöstä hyvinvointikeskuksen kanssa.

– Hankkeissa on aina ongelmana, että toiminta päättyy. Kun eri toimijoilla on linkki keskenään, syntyy uutta. Lähitoreilla on työaikaresursseja vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Samaa toivon hyvinvointikeskuksiinkin, Armila sanoo.

Lielahtikeskuksen toimintaympäristö vahvassa kasvussa

Lielahden hyvinvointikeskus valmistui uuden kauppakeskuksen yläkertaan 2014. Sinne sijoittuivat monipuoliset terveyspalvelut ja kirjasto.

– Hyvinvointikeskuksella on kauppakeskuksen kanssa yhteistä asiakkaat, tilat ja vauhdilla muuttuva ja kasvava toimintaympäristö. Rakentaminen ja syntyvyys ovat korkeat, joten saamme paljon uusia asukkaita ja asiakkaita ja toimintamme uusia haasteita, kuvailee läntisen alueen aluekoordinaattori Birgitta Tunturi.

Lielahden hyvinvointikeskus teki yhteistyötä myös Tesoman keskuksen kanssa sitä rakennettaessa. Nyt Lielahden uutena sparrattavana on tulevan Hiedanrannan alueen kehityshanke.

Lielahtikeskuksen ylimmässä kerroksessa on kaupungin palveluja.
Lielahtikeskuksen ylin kerros on täynnä kaupungin palveluja. Ostosreissun voi yhdistää esimerkiksi lääkärissä tai kirjastossa käyntiin.

Tesoman mallina on ainutlaatuinen allianssi

Tesoman hyvinvointikeskus poikkeaa malliltaan muista, jopa niin, ettei montaa vastaavaa löydy koko maailmastakaan. Kaupunki kilpailutti 2016 palveluiden toteuttamisen allianssimallilla. Hyvinvointikeskus rakennettiin Keskon vuokratiloihin, liikekeskus Westerin yhteyteen. Naapuritontille valmistuu palveluasumisen yksikkö.

– Tehtävänämme on lisätä hyvinvointia Tesoman alueella. Tärkeää mallissa on yhteiset tavoitteet. Päätökset tehdään allianssin parhaaksi innovatiivisesti, jatkuvasti parantaen yhdessä ja yksimielisesti, yhteisellä taloudella ja kirjanpidolla, kertoo Tesoman palveluista vastaava johtaja Riikka Helminen Mehiläisestä.

Setlementti Tampere ry:lle on tärkeä arvo tehdä työtä paikallisesti ihmisten arjessa läsnä ollen ja heidän hyvinvointiaan edistäen. Setlementin suositussa yhteisökahvilassa työskentelevä Raija Kotilainen on nähnyt nopean päätöksenteon edut.

– Kun asiakas toivoi eräänä päivänä tuolijumppaa, kävin kysymässä hyvinvointikeskuksen puolella, voisiko joku vetää sellaista. Kun palasin muutaman minuutin kuluttua kahvilaan saatoin kertoa, että tuolijumppaa on jatkossa tiistaisin ja torstaisin. Osallistujia on ollut jopa lähes 40.

Punos verkostoi keskusta-alueen

Keskustan hyvinvointikeskus sai nimikilpailulla nimekseen Punos. Kyseessä on verkostomaisesti toimiva hyvinvointikeskittymä, jonka ytimen muodostavat pääkirjasto Metso, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tipotien terveysasema, Tampereen Taidemuseo ja Peurankallion lähitori. Punos toimii myös kehittämisalustana ikäihmisten kotona asumista tukevassa SoCaTel-EU-hankkeessa Kauko – kauan kotona onnellisena.

– Tavoitteena on parantaa laajan alueen asukkaiden arjen sujuvuutta toimijoiden yhdessä tekemisen tehostamisella, suunnittelija Eija Uurtamo kertoo.

Tredu tuottaa alueen asukkaille palveluja, jotka ovat osa sen opiskelijoiden opintoja.

– Yhteistyö muuttaa ajattelua. On tärkeää tulla ulos omasta laatikosta miettimään asioita eri tavalla. Mutta verkostoja täytyy myös johtaa ja viedä eteenpäin, koulutuspäällikkö Riitta Silas Tredusta muistuttaa.

Osa keskustan asukastoimintaa on Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhanke.

– Sen tavoitteena on yhteinen visio alueen suunnittelusta, käytöstä ja toteutuksesta, kaavoitusarkkitehti Mirkka Katajamäki valaisee.

Me-talo tekee töitä lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen

Lasten, nuorten ja perheiden tukena toimivassa Me-talossa kehitetään eteläisen alueen eli Peltolammille suunnitellun hyvinvointikeskuksen toimintaa. Me-talon toiminnan rahoittaja on ollut syrjäytymistä ehkäisevä Me-säätiö.

– Meillä Tampereella toiminnassa korostuvat harrastukset, koulutus ja nuorten työllistyminen, joka on yksi strategisista teemoistamme, projektipäällikkö Jarno Koskinen kertoo.

Tärkeä osa päivittäistä toimintaa on Me-talon ja Peltolammin koulun yhteistyö.

– Aluksi seurasi järjestyshäiriöitä, koska oppilaat käsittivät, että koko koulu on Me-taloa. Nyt tilanne on selkeä, ja monet lapset, joilla on ollut käytöshäiriöitä, ovat löytäneet Me-talon tarjoamista harrastuksista mielekkyyttä iltapäiviinsä. Toivottavasti kaupunki ottaa kopin tilanteesta Me-säätiön kaksivuotisen rahoituksen päättyessä, toivoo Peltolammin koulun apulaisrehtori Päivi Löyttyniemi-Saaristo.


Teksti Tuija Heikkilä

Kuvat Hanna Leppänen, Johanna Sola ja Birgitta Tunturi