Siirry sisältöön

Hämeenpuisto 16:lle uudet hissit täydennysrakentamisella

Julkaistu 23.1.2019 17.07

Tampereen Amurissa, Hämeenpuisto 16:n 1960-luvulla rakennetussa talossa oli edessä putkiremontti vuoden 2008 tienoilla, minkä yhteydessä ajatus osittaisesta kulujen kattamisesta täydennysrakentamisella heräsi ensimmäisen kerran taloyhtiössä. Toteutus jäi kuitenkin puolitiehen kun halukasta rakentajaa ei löytynyt.

Hämeenpuisto 16:n julkisivua
 

- Suunnitelmissa oli rakentaa 500 neliötä uusia asuntoja, jolloin olisi vältetty kaupungin perimä maankäyttömaksu. Se oli kuitenkin liian vähän kiinnostaakseen urakoitsijoita, avaa taloyhtiön puheenjohtaja Jukka Ohtonen.

Jo putkiremontin aikaan oli kuitenkin tiedossa, että myös muuta talotekniikka ja mm. katto tulisi lähivuosina uudistaa. Kun uusien suunnitelmien aika koitti vuonna 2015, ajoi Hämeenpuisto 16:n taloyhtiö aktiivisesti lisärahoitusta remonteille täydennysrakentamisesta. Neuvotteluissa kaupungin kanssa kaavoittaja ehdottikin asuinneliömäärän lisäämistä, mikä lopulta kohosikin 1800 kerrosneliömetriin.

- Oli optimaalinen ajankohta lisärakentaa, kun katto ja hissit piti laittaa muutenkin uusiksi, Ohtonen kertoo.

- Taloyhtiö teki maksullisen osakeannin ja merkintäsopimuksen rakennusyhtiö Aki Hyrkkönen Oy:n kanssa, joka sitten lunasti osakkeet itselleen, avaa Hämeenpuisto 16:n isännöitsijä Kirsti Kallio.

Sopimuksen turvin taloyhtiön molemmat rakennukset saivat kaksi asuinkerrosta lisää, yhteensä 24 uutta asuntoa. Lisäksi kaikki neljä hissiä uusittiin, rakennettiin poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä, parvekkeet peruskorjattiin ja lasitettiin.

"Avantgardistinen projekti"

Hämeenpuisto 16:n rakennusprojekti oli poikkeuksellinen parissakin mielessä, kertoo Ohtonen:

- Meidän projekti oli koko maankin mitassa melko uutta. Kävi ilmi, ettei lainsäädäntö edes tuntenut korotusrakentamista asunto-osakeyhtiöissä. Nämä eivät yleensä korotusrakenna; esim. Helsingissä tehdään paljon ullakkolaajennuksia, mutta ei kokonaisia uusia kerroksia. Vuokrataloyhtiöissä sitä tehdään enemmän, kun päätöksenteko siellä on yhden tahon varassa ja siten helpompaa. Taloyhtiössä saimme itse olla kovin aktiivisia asian kanssa.

- Kävimme Uudessakaupungissa tutustumassa moduulirakentamiseen, Kallio lisää.

Kun myös kahdella naapurilla oli rakentamissuunnitelmia, kaavavalmistelu tehtiin yhdessä As. Oy Satahovin ja Ev. Lut. Seurakunnan omistaman kiinteistön kanssa.

- Oli hilkulla, ettei saatu myös naapurin Puistolinnaa mukaan, Kallio muistelee.

Neuvotteluissa kaupungin kanssa tontin maankäyttösopimusta muutettiin ja maksuosuuksia kohtuullistettiin. Itse asiassa erään taloyhtiön osakkaan toimesta maankäyttösopimuksen maksuperustaa päädyttiin muuttamaan koko kaupungin tasolla.

- Tämä oli aika avantgardistinen projekti, ennakkotapaus jolle ei juuri ollut esimerkkejä saatavilla, Ohtonen summaa.

Vaikka taloyhtiö hyötyi täydennysrakentamisesta huomattavasti, oli aloituspäätöksellä myös varjopuolensa.

- Melu ja pöly haittasivat etenkin purkuvaiheessa, vettä ei aina ollut ja jotkut yläkerrosten asukkaat katsoivat parhaaksi hankkia väliaikaisen evakkoasunnon. Oman kylpyhuoneen kattokin oli kaksi kuukautta auki, Kallio selventää.

Työsarkaa riitti myös taloyhtiölle itselleen:

- Piti olla päivittäin mukana menossa. Työmaakokouksia oli joka kuukausi, urakoitsijakokous joka viikko ja lisäksi oli muita palavereita joihin varautua. Ei puheenjohtajan kanssa alussa ajateltu, että pitää istua yli 80 kokouksessa tämän takia, Kallio selostaa.

- 80 kokousta vuodessa siis. Melkoisia kokemusasiantuntijoita ollaan tänä päivänä näissä asioissa, naurahtaa Ohtonen.

Neuvottelut, luvanhaut ja suunnittelu kestivät vuoden 2015, itse rakentaminen kaksi vuotta. Lisäksi lisäasukkaiden vuoksi talon väestösuojaa tuli laajentaa, mikä urakka on vielä kesken.

Toiveita kaupungille, neuvoja muille taloyhtiöille

Pioneerimainen hanke edellytti useiden lupien hankkimista ja selvitysten teettämistä, mistä osa tuli yllätyksenä taloyhtiölle. Haastateltavat pohtivatkin jälkikäteen, että suurempi ennakoitavuus olisi tässä kohtaa ollut toivottavaa.

- Kaupungin linjan tulisi olla selvä, että ken ryhtyy lisärakentamiseen tietää etukäteen mitä se tulee maksamaan, sanoo Ohtonen.

- Rakentajan kanssa olisi ollut helpompi neuvotella kustannuksista ja vastuunjaosta, kun lupa-asiat ja edellytettävät selvitykset olisivat olleet paremmin tiedossa, jatkaa Kallio.

Jälkikäteen kokonaisuuden tarkasteleminen herättää vaihtelevia tunnelmia:

- Ei oltaisi ehkä lähdetty koko hommaan, jos olisi tiedetty työn määrä etukäteen, Ohtonen kertoo.

- Onhan tässä toisaalta taloyhtiön tulevaisuus turvattu. Tuli lisää vastikemaksajia, lämpökustannukset vähenivät ja uudet asunnot nostattavat vanhojenkin myyntihintaa, Kallio luettelee.

- Teknisesti tämä vastaa nyt uutta taloa; voi sanoa, että koko talotekniikka meni uusiksi, myöntää Ohtonen.

Neuvoja muille täydennysrakentamista kaavaileville kaksikolta löytyisi vaikka "koko päivän lueteltavaksi", mutta muutama keskeinen ohjenuora nousee yli muiden:

- Kyllä siinä tarvitaan hyvä projektinvetäjä, sen lisäksi runsaasti muuta asiantuntijuutta rakentamisesta, juridiikasta, hallinnosta, veroista yms. Löytyy varmaan kymmenkunta ulkopuolista asiantuntijaa, joille ollaan maksettu korvausta, Ohtonen kertoo.

Myös taloyhtiön sisäinen tahtotila on ratkaisevassa asemassa työteliäässä projektissa:

- Ei tällaista voi toisella kädellä pyörittää hallitus joka ei ole perehtynyt asiaan, Kallio tiivistää.

- Sanotaan, että meillä oli noin 90 prosentin yksimielisyys taloyhtiössä. Jonkin verran vastustusta ileni, mutta selkeä enemmistö seisoi hankkeen takana, lopettaa Ohtonen.


Teksti Jaakko Reinikainen