Siirry sisältöön

Lintujärvet

Tampereella on neljä lintujärveä: Iidesjärvi, Vähäjärvi, Nuorajärvi ja Nuutilanlahti. Lintutorneja on Iidesjärvellä ja Velaatan Nuutilanlahdella.

Iidesjärvi

Iidesjärven länsipäätä

Iidesjärvi on lintujärvi kaupungin sydämessä. Lintujen tarkkailua varten on järven itäpäässä lintutorni. Paras aika lintujen tarkkailuun on kevät. Vaikka viimeisen parin vuosikymmenen aikana Iidesjärvellä pesivien lintujen parimäärät ovat laskeneet puoleen runsaimmasta ajasta, lintulajien lukumäärä on pysynyt ennallaan: järvellä ja sen ruovikossa pesii edelleen monipuolinen linnusto mm. naurulokkiyhdyskunta, silkkiuikku, telkkä, nokikana, liejukana, satakieli sekä ruoko- ja rytikerttunen. Iidesjärven naurulokkikanta on pienentynyt vuosien saatossa.

Järven lajistoon kuuluu myös EU:n direktiivillä suojeltu viitasammakko. Järvellä on vuosien varrella tavattu lukuisia harvinaisuuksia kuten pikkutiira, valkosiipitiira, jalohaikara ja pussitiainen. Harvinaisin järvellä tavattu laji oli tundravikla (1966), joka oli silloin Suomelle uusi laji. Harvinaisin järvellä säännöllisesti pesivä laji on vaarantunut (VU) liejukana. Hyönteisistä mainittakoon erittäin uhanalainen mäkihiilikoi ja vuonna 2011 havaittu täplälampikorento, joka on rauhoitettu ja EU:n direktiivilaji.

Iidesjärven linnuston elinolosuhteiden parantaminen on aloitettu järven itäpäässä. Alueella on raivattu pajukoita, ja raivausta on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Iidesjärven rantaniittyä on hoidettu myös laidunnuksella 2000-luvun alkupuolella Ahlmanin hiehojen voimin. Iidesjärven rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi käynnistyi 2013.

Vähäjärvi

Vähäjärvi sijaitsee Härmälässä. Se on pieni, rehevöitynyt lampi. Lampea ympäröi vetinen rantaluhta, joka on laajin järven länsipuolella. Vähäjärvellä on aikanaan pesinyt Tampereen suurin naurulokkiyhdyskunta, mutta parien lukumäärä on supistunut 40:een. Linnustoon ovat kuuluneet myös punasotka ja tukkasotka sekä suuresti harvinaistunut mustakurkku-uikku.

Rantaluhdat ja ympäröivät pensaikot ovat puolestaan olleet hyviä yölaulajien esiintymispaikkoja. Vähäjärvellä on pesinyt ilmeisesti myös harvinainen, piilotteleva liejukana. Järvellä on myös runsas viitasammakkokanta.

Nuorajärvi

Nuorajärvi sijaitsee Teiskon Kolunkylässä. Järvi rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2007. Järven kokonaispinta-ala on 36 hehtaaria, josta vain noin 9 hehtaaria on avovettä. Järven vesilinnusto on taantunut viimeisen 15 vuoden aikana, esimerkiksi 1980-luvun runsain laji naurulokki oli kadonnut vuonna 2003 kokonaan. Pääsyynä pidetään järven voimakasta umpeenkasvamista ja runsastunutta pienpetokantaa. Punajalkaviklosta puolestaan saattaa tulla uusi pesimälaji. Merkityksellinen järvi on vielä mm. rantakanojen kuten luhtahuitin ja -kanan kannalta. Järvellä pesii laulujoutsen. Järvellä elää myös runsaasti viitasammakoita.

Nuorajärvelle pääsee Teiskoon liikennöivillä busseilla, jotka ajavat Kaitavedentietä Nuorajärven vierestä.

Nuutilanlahti

Nuutilanlahti on Teiskon Velaatassa sijaitseva Velaatanjärven länsiluoteeseen pistävä pitkä ja kapea reheväkasvustoinen lahti. Pinta-alaltaan se on noin 34 hehtaaria. Nuutilanlahdelle valmistui lintutorni vuonna 1994. Järvellä ovat pesineet härkälintu, mustakurkku-uikku, jouhisorsa ja ruskosuohaukka.

Tavallisimpia pesimälintuja ovat naurulokki, tavi, sinisorsa, punasotka, nokikana ja ruokokerttunen. Lahdella pesii myös laulujoutsen ja monipuolinen kahlaajalajisto: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, rantasipi, liro ja punajalkaviklo. Järven linnusto inventoitiin vuonna 2012.

Nuutilanlahdella kasvaa Tampereen ainoa esiintymä harvinaista konnanulpukkaa. Lahdella on myös runsaasti viitasammakoita.