Siirry sisältöön

Kartta 3

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Kulttuuriperintö

Yleismääräykset

Yleismääräys

Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Selvitystarvetta arvioitaessa on huomioitava myös arkeologisen tiedon jatkuva täydentyminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot.

Merkinnän kuvaus: Yleismääräyksessä mainituilla muuttuvan maankäytön alueilla tarkoitetaan ensisijaisesti yleiskaavan kartalla 1 osoitettuja Kaupunkistraegian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeitä ja erityisesti vyöhykkeiden sisällä olevia keskustatoimintojen alueita. Kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve tulee arvioida asemakaavahankkeiden yhteydessä. Selvitystarve tulee arvioida erityisesti, mikäli asemakaavassa muutetaan alueen nykyistä käyttötarkoitusta. Asemakaavahanke ei itsestään selvästi laukaise tarvetta kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten laatimiselle, vaan selvitystarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

Vesialueiden muuttuva maankäyttö viittaa täydennysrakentamiseen, jossa rantaviivaa muokataan siten, että täydennysrakentamista tulee nykyisille vesialueille. Kaavakartalla näistä alueista on osoitettu Hiedanranta kaavamerkinnällä keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue. Myös esimerkiksi Raholan puhdistamon alueelle osoitettu täydentäminen ja Viinikan jätevedenpuhdistamon alueen uusi maankäyttö voivat aiheuttaa muutoksia nykyiseen rantaviivaan.

Arkeologisen tiedon täydentymisellä tarkoitetaan esimerkiksi museoviranomaisen saamia ilmoituksia mahdollisista muinaisjäännöksistä. Mahdolliset muinaisjäännökset ovat löydettyjä kohteita, joista museoviranomainen on saanut ilmoituksen, mutta joita arkeologi ei ole käynyt inventoimassa maastossa. Näistä osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa muita kulttuuriperintökohteita ja osa sellaisia, ettei niillä ole arkeologista merkitystä. Kaavaselostuksessa on esitetty listaus ja kartta kohteista, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut edellä mainitun ilmoituksen ja jotka edellyttävät lisätutkimuksia viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä. Selostuksessa oleva listaus on lokakuulta 2020. Lista päivittyy saatujen ilmoitusten perusteella, joten tuorein tieto on aina varmistettava nuseoviranomaiselta.

Yleismääräyksessä mainitut maisemalliset erityispiirteet viittaavat avoimien maisematilojen selvityksessä esitettyihin maisemallisesti tärkeisiin selännealueisiin, tärkeisiin lähestymisnäkymiin ja perinnemaisemiin sekä Pirkanmaan ely-keskuksen aineistoissa esitettyihin perinnebiotooppeihin. Pääosa maisemallisesti tärkeistä selännealueista on metsäisiä, jyrkkärinteisiä alueita, jotka sijoittuvat pääasiassa yleiskaavan keskuspuistoverkostoksi osoitetulle alueelle. Tärkeät lähestymisnäkymät ovat pääväyliltä avautuvia pitkiä näkymälinjoja kohti keskustaa tai kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Perinnemaisemat ja -biotoopit ovat joko rakennettuja perinnemaisemia, kuten puutarhakulttuurin avoimia ympäristöjä, tai maaseutumaisia kulttuurimaisemia, kuten niittyjä, ketoja tai ahoja.

Palstoittamalla syntyneistä pientaloalueista on laadittu selvitys "Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella", joka on valmistunut vuonna 2019. (Selvitys ei ole saavutettava.) Selvityksen arvokkaimmista kohteista ei muodostu riittävän laajoja yleiskaavassa osoitettavia aluekokonaisuuksia. Tarkemmassa suunnittelussa on kuitenkin huomioitava palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot laadittuun selvitykseen pohjautuen. Selvityksessä alueiden arvottaminen sisältyy kunkin alueen esittelyn yhteydessä olevaan yhteenveto-kappaleeseen sekä kartoilla esitettyihin muutokselle herkkiin alueisiin. Selvityksessä todetaan palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden rakentuneen ilman asemakaavan ja rakentamistapaohjeen sääntelyä, eivätkä myöhemmin toteutetut rakennustyypit ole muuttaneet alueiden perusluonnetta. Pientaloalueiden täydentäminen pientaloilla ei siis uhkaa alueiden ominaisluonnetta, mutta erityisesti vanhimman ajallisen rakennuskannan säästäminen ylläpitää alueiden kerroksellisuutta.

Lista kohteista, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut ilmoituksen, ja jotka edellyttävät lisätutkimuksia viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä:

  1. Nurmelinin torppa, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen torpanpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 18.
  2. Villilä Ala-Villilä, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen kylänpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 21.
  3. Villilä Yli-Villilä, muu kohde/mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen kylänpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 22.
  4. Ratakistonkatu, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen torpanpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 19.
  5. Epilänkatu, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen torpanpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 17.
  6. Kohma, löytöpaikka. Metsäpolulta pintalöytönä taitavasti taottu nuolenkärki.
  7. Tapatoranlahti, löytöpaikka. Rautakirveen löytöpaikka.
  8. Kauppi Irjala, löytöpaikka. Metallinetsinnässä on löytynyt 15 senttimetrin syvyydestä harvinainen Sigismund-kuninkaan hopearaha 1590-luvulta. Löytöpaikka sijaitsee kaukana tunnetuista historiallisista asutuksista. Löytöpaikalla voi olla yhteys Näsijärven jäällä kulkeneeseen talvitiehen.
  9. Hepovuori, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka, löydetty metallinetsinnässä.
  10. Pitkäniitty, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka, löydetty metallinetsinnässä 2014.
  11. Ojalan turveradan asuinkasarmi, mahdollinen muinaisjäännös. Mahdollisesti turveradan asuinkasarmin nurkkakiviä. Yleisöilmoitus maaliskuussa 2020.
  12. Linnainmaan koulu, mahdollinen muinaisjäännös. Ilmoitus rajapyykistä, johon liittyy pitkänomainen röykkiö.
  13. Ristinarkun pellot valtatien 9 molemmin puolin, mahdollinen muinaisjäännös. Pellolta löytynyt mm. viikinkiaikainen soljen katkelma ja leijonasoljen katkelma. Lisäksi paljon 1800- ja 1900-lukujen metallinetsinlöytöjä.
  14. Huringin pelto, löytöpaikka. Lukuisia historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä, laaja alue myös lähialueen löydöt.
  15. Pulleriikinahde, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä.
  16. Messukylän Kirkkosuo, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä.
  17. Juvan pelto/Juva, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä.
  18. Selkämäki, mahdollinen muinaisjäännös. Mahdollinen kuppi laakean avokallion päällä.
  19. Solkivuori, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka.
Kartta kohteista, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut ilmoituksen, ja jotka edellyttävät lisätutkimuksia viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä.

Arvoalueet ja -kohteet

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Alueen reunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee mav.

Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot säilyvät.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2015 esitetyt laajennusalueet. Kantakaupungin alueella valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat maisema-alueiden päivitysinventoinnin mukaan Epilänharju, Pispalan-Pyynikinharju, Kalevanharju ja Aakkulanharju. Näistä Pyynikki on jo aikaisemmin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Muut harjut ovat tulleet inventointiin mukaan uusina kohteina. Päivitysinventoinnissa Pyynikin aluerajausta on laajennettu. Edellä mainitut harjualueet ovat osa valtakunnallisesti arvokasta "Pirkanmaan harjumaisemat" -kohdetta. Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä valtakunnallisista maisema-alueista. Kaavamääräyksessä mainittu maisema-arvojen säilyminen viittaa mm. harjuluontoon, geomorfologiaan (maanpinnan muodot ja rakenne) ja kulttuurihistoriaan.

Tampereen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä pitkää Pohjankankaalta Ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvaa saumamuodostumaa. Tampereen kaupungin alueella harjujakso lävistää lähes koko kaupunkialueen luodekaakkosuunnassa. Tampereen harjut ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja liittyvät olennaisesti Tampereen kaupungin syntyyn ja kasvuun. Harjujen kasvillisuus on monipuolista ja arvokasta ja ne ovat keskeinen osa kantakaupungin viheralueverkostoa. Tampereen kaupunkirakenne ja maisema-alueet limittyvät toisiinsa ja harjumaisemat ovat maisemanähtävyyksiä. Niillä on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille, aluetaloudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Pirkanmaan harjumaisema on yhteydessä asukkaiden ja kaupungin identiteettiin ja se lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Harjumaisemalla on myös matkailullinen merkitys elinkeinonharjoittajille.

Maisema-alueiden inventoinnin vaikutusarviossa todetaan, että sen oikeusvaikutukset syntyvät kaavoituksen kautta. Alueen sijainti valtakunnallisella maisema-alueella ei pääsääntöisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia, mutta esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimenpiteiden lupaharkinnan kautta niitä voi syntyä. Kaavoitukseen niistä syntyy sisältövaatimuksia ja velvollisuus selvittää ympäristövaikutuksia. Kaavoituksen lisäksi maisema-alueet tulisi huomioida maisemaa voimakkaasti muuttavissa hankkeissa, kuten maa-ainesten ottamisessa, teiden rakentamisessa ja rakennusten purkamisessa, joissa päivitysinventoinnin aineisto tulisi huomioida hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. Arvokkaat maisema-alueet saattavat paikallisesti rajoittaa tai asettaa reunaehtoja uusiutuvan energian/tuulivoiman/vesivoiman rakentamiselle.

Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde (M1-23)

Alueella ruskea ohut reunaviiva, jonka keskellä ohut ruskea pystyraidoitus. Kohdemerkintä on ruskea neliö.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitetut maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueen suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoituksella. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Aluetta koskevissa hankkeissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ja aluetta koskevissa toimenpiteissä sekä tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin. Aluetta koskevassa suunnittelussa tulee kuulla museoviranomaisia. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. Myös ympäröivien alueiden maankäyttö saattaa vaikuttaa kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuksia arvojen säilymiseen tuleekin arvioida myös muutettaessa maankäyttöä arvoalueiden välittömässä läheisyydessä.

Luettelo maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä:

  • Kaarilan ja Raholan kartanot ja ympäristön asuinalueet M1
    Alueeseen kuuluvat aukion lamellitalot, jotka ovat 1960-70-luvuilta, Puisto-Kaarilan atrium-talot (kytkettyjä omakotitaloja) vuodelta 1967, Raholan kartano (1700-luvulta) sekä kartanoympäristön asuinalueet ja siirtolapuutarha. Harjun hautausmaa ja kirkon paikka 1600-1800) sekä Gaddin kappeli 1785 liittyvät läheisesti kartanon alueeseen.
  • Lielahden kartano ja tehdasalue / Hautausmaa ja muistokappeli M2
    Kts. kohde M5, johon kohde M2 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi esittämisteknisistä syistä.
  • Niemen kartano ja asuntoalue / Paritalot M3
    Kts. kohde M4, johon kohde M3 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi esittämisteknisistä syistä.
  • Niemen kartano ja asuntoalue / Kartano ja asuntoalue M4
    Kartanon rakennuksista päärakennus on rakennettu 1861, kellari 1877, navetta/talli 1917-18. Vieraspytinki ja aitta ovat vanhempia. Alueen ominaispiirre on kerroksellisuus, joka on syntynyt maatalouselinkeinon ja puunjalostusteollisuuden toimimisesta samalla alueella ja osin samaan aikaan. A. Ahlström Oy:n Niemen saha toimi kartanon itäpuolella vuodesta 1889 1960-luvulle. Maatalousrakennukset olivat käytössä 1900-luvun alkupuolella omavaraisuuteen pyrkivän tehdasyhdyskunnan elintarviketuotantoon. Alue liittyy kiinteästi Lielahden kartanon ja tehdasalueen ympäristöön.
  • Lielahden kartano ja tehdasalue / Kartano ja tehdasalue M5
    Vesitorni ja keittämö hallitsevat maisemaa maamerkkeinä. Alue muodostaa kerroksellisen tehdasalueen, jota on täydennetty vähitellen. Lielahti liittyy läheisesti Niemen kartanoon ja asuinalueeseen. Lielahdessa oli aikoinaan isoja maatiloja ja kartanoita, joiden vaikutuksesta perustettiin myös torppia. Teollisuus Lielahdessa alkoi sellun keitolla kartanon navetassa v. 1914. Lielahti oli vuoteen 1950 asti Ylöjärveä.
  • Pyynikin kohteet ja Viikinsaari / Varala, Pyynikin Trikoo ja Rosendahl M6
    Pyynikin harju kuuluu Tampereen huomattavimpiin luonnonmaisemakokonaisuuksiin. Sen korkeus Pyhäjärven pinnasta on 77m. Pyynikki on osa pitkää harjumuodostelmaa, joka lähtee Salpausselältä ja jatkuu aina Etelä-Pohjanmaalle asti. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kun kaupunki perustettiin 1779, saivat kaupunkilaiset Pyynikin alueen yhteislaidunmaaksi ja kerätä sieltä käyttöpuunsa. Pyynikillä on myös merkittävää rakennushistoriaa: Pyynikin Trikoon tuotantorakennukset 1898-1971, hotelli Rosendahl 1977, Pyynikin kesäteatteri 1959/1994, asuinkerrostaloja, työsuhdeasuntoja, Varalan urheiluopisto 1893-1976, asuinpientaloja ja tuotantorakennuksia 1800-luvulta alkaen.
  • Kaupin pumppaamo ja vesitornit/Vanha ja uusi vesitorni M7
    Yleinen vesijohto on ollut Tampereella toiminnassa vuodesta 1884 lähtien. Kohteessa on kaksi vesitornia, joiden katolla on observatoriot. Korkeapainevesijohdon säiliö rakennettiin Pyynikille, kun huomattiin että paine keskustassa olevassa vesijohdossa ei riitä korkeampia rakennuksia varten. Tämä kävi pieneksi ja uusi rakennettiin Kauppiin 1928. Tämäkin kävi pieneksi ja uusin rakennettiin entisen viereen 1959. Tornit ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä. Kaupinojan pumppulaitos toimii edelleen.
  • Kaupin pumppaamo ja vesitornit / Kaupinojan pumppulaitos M8
    Kts. kohde M7, johon kohde M8 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi esittämisteknisistä syistä.
  • Petsamo M9
    Petsamo on 1920-50-lukujen esikaupunki. Asutushistorialtaan Petsamo edustaa työläiskaupunginosaa ja omakotirakentamisen ihannetta sekä puutarhakaupunkiaatetta.
  • Saukonmäki ja Litukan rivitalot M10
    Pistetalot korkeimmalla kohdalla mäellä ja lamellikerrostalot rinnettä myötäillen edustivat aikansa aluerakentamisenihanteita. Rakennukset on toteutettu 1960-luvulta alkaen. Saukonmäki vertautuu vähän vanhempaan Kalevan rakentamiseen aivan Saukonmäen naapurissa. Saukonmäki muistuttaa myös Helsingin Pihlajamäen metsälähiötä, joka oli arkkitehti Olli Kivisen ehkä tunnetuin aluesuunnittelutyö. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin Saukonpuistoon parakkeja, jotka toimivat hätämajoituksena asukkaille. Hätämajoitus kesti aina vuoteen 1958 asti. Silloin valmistuivat Sammonkartanon pistetalot. Ludekylän kaupungin vuokratalot lievittivät kansalaissodan jälkeistä asuntopulaa. Litukan kaksikerroksiset rivitalot ja kahteen osaan Kekkosentien vuoksi jakaantunut siirtolapuutarha sijoittuvat myös alueelle. Alueella on vapaa-ajan, työväenkulttuurin ja puutarha-aatteen historian rakennuksia.
  • Kalevan ateljeetalo M11
    Kalevan ateljeetalo on rakennettu Taiteilijaseuran jäsenten asunnoiksi ja työtiloiksi v. 1961. Rakennus on edelleen käytössä ja sitä on pidetty kunnossa. Rakennus sijaitsee Kiovanpuiston eteläpuolella viihtyisässä viherympäristössä. Ateljeitten suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, kuten taiteen tekemisessä on tärkeää. Valo on silloin melko samanlainen, vuodenajasta riippumatta.
  • Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset M12
    Arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Erkki Helamaa ja Veijo Martikainen. V. 1958 aloitettiin rakennustyöt ja v. 1962 sairaala aloitti toimintansa. Uusia rakennuksia on rakennettu jatkuvasti ja muutos alueella onkin pysyvää. Sairaalasta puhutaan campus-alueena ja se on monipuolinen terveydenhoidon opetus-, terveysteknologia- ja yritysalue. Alueella on tärkeä rooli kaupunkikuvassa, Teiskontien sisääntuloväylän varressa ja Kissanmaankadun päätteenä. Hyvin hoidetut viheralueet ovat vastapainona massiiviselle rakentamiselle.
  • Kissanmaa, Hipposkylä ja Hakametsän jäähalli M13
    Kissanmaan asemakaavoitusta voidaan pitää koko maata ajatellen huomattavana esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeen vallinneista suunnitteluihanteista. Kissanmaalla ei ole tyyppitaloja, mutta talot ovat kuitenkin hyvin saman henkisiä. Rakentamisessa pyrittiin yhtenäiseen toteutukseen luontosuhteita myötäilevällä, mutta silti kurinalaisella yleisotteella. Hakametsän jäähalli on Suomen ensimmäinen (1965). Hipposkylän puukerrostalot on rakennettu 1947-49. Hipposkylän kaksikerroksiset kerrostalot on toteutettu pula-ajan rakentamisena ja sosiaalisena asuntotuotantona.
  • Kauppaopisto M14
    Rakennus on toteutettu kilpailuvoiton perusteella ja on edustava modernin aikakauden kohde. Rakennus otettiin käyttöön v. 1965.
  • Ruotula M15
    Kerrostaloissa käytössä ollutta betonielementtitekniikkaa haluttiin hyödyntää myös pientalorakentamisessa ja kytketty omakotitalotyyppi Ruotulanrivi syntyi. Vaikka asukkaat ovat olleet taloihin tyytyväisiä, ei rakennustapa yleistynyt pientaloihin. Arvoalueeseen kuuluu myös lamelli- ja pistetaloja sekä omakotitaloja vuosilta 1963-66. Ruotulan alue ilmentää teollisuuskaupungin suunnitelmallista laajentumista mm. korkeatasoisella asuinaluesuunnittelulla.
  • Messukylän kirkot ympäristöineen / Vanha kirkko ja ympäristö M16
    Paikan nimi on syntynyt keskiajalla, kun pappien piti pitää kirkossa messuja. Messukylän kappeliseurakunta syntyi 1400-luvulla ja aluksi pystytettiin puinen kirkko. Seurakunnan vaurastuttua rakennettiin vielä olemassa oleva kivinen kirkko 1500-luvun alussa. Messukylänkatu/tie toimii yhtenä sisääntuloväylänä kaupunkiin. Vanhan Messukylän kunnan keskustan rakenne on edelleen nähtävissä. Palvelut ovat vähentyneet, mutta edelleen on rakennusten alakerroissa liiketiloja ja liiketoimintaa.
  • Messukylän kirkot ympäristöineen / Uusi kirkko ja ympäristö M17
    Kts. kohde M16, johon kohde M17 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi esittämisteknisistä syistä.
  • Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara M18
    Keskisen ja Ahdin rakennusliikkeet ostivat Haiharan kartanon maat ja Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde sai alkunsa. Pitkät ja matalat talonauhat korostavat maiseman vaakasuoria linjoja Kaukajärveen viettävällä rinteellä. Alueen yleisilme on hyvin yhtenäinen ja tyylikäs nauhaikkunoiden ja valkoisen ulkovärityksen johdosta. Alue on selkeästi rajautuva kokonaisuus ja venesatama sekä rantapuistot täydentävät alueen viihtyisyyttä.
  • Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit M19
    Alue ilmentää suurten teollisuuslaitosten 1900-luvun alun rakentamista. Sijoittuminen irti koskesta radan varteen on seurausta koskivoimasta vapautumisesta. Junaradan läheisyys taas on tärkeä kuljetusten vuoksi. Tiilirakennus muodostaa dominantin kaupunkikuvassa.
  • Rantaperkiö M20
    Rantaperkiö on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle rakennettu esikaupunki Härmälän tapaan. Rantaperkiön aluetta on asutettu jo 1880-luvulta lähtien. Koulu valmistui 1925. Alueeseen kuuluvat myös Hatanpäänhovi, Pyhäjärven rantapuisto, Perkiönpuiston rivitalot 1956-57 sekä kerrostalot 1950- ja 1960-luvuilta. Rantaperkiö muodostaa asuntonauhan teollisuusalueen luoteispuolelle.
  • Härmälä M21
    Härmälä sai nimensä Härmälän talosta, joka sijaitsi Valmetin alueella. Härmälä on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle rakennettu esikaupunki. Alue rakentui pääasiassa omakotialueeksi 1930-luvulla. Valmetin työväestöä varten rakennettiin myös kerrostaloja. Aluetta on laajennettu useaan otteeseen, mm. lentokentän siirryttyä Pirkkalan puolelle 1980-luvulla. Alueeseen kuuluvat Härmälän teollisuusalue ja Pyhäjärven rantapuisto, Nuolialantien asuin- ja liiketalot, Toivonkadun ja Tuomaankadun pienkerrostalot. Asemakaavalla on suojeltu laajahko omakotitaloalue, talot rakentuneet 1920-40-luvuilla. Härmälän tunnusmerkki on kerroksellinen ja osa-alueittain yhtenäinen rakennuskanta. Puolustushallinnon rakennusperinnön säilyneet osat Pyhäjärven rannassa ovat ilmailuhistoriallisesti merkittäviä.
  • Peltolammi M22
    Peltolammi on keuhkokaavioon perustuva metsälähiö. Alue koostuu keskeisestä puistosta, lamelli- ja pistetaloista sekä koulusta, 1960-luvulta alkaen. Peltolammi on ajallisesti ja tyylillisesti hyvin yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuskanta muodostuu yhtenäisen arkkitehtuurin omaavista lamellitaloista, pistetaloista ja rivitaloista. Lähiöasemakaava v. 1964 on toteutunut pääosin. Peltolammi edustaa väljää 1960-luvun lähiökauden rakennustapaa, jossa elementtitekniikka ei ole johtanut yksitoikkoiseen yleisvaikutelmaan. Lamellien, pistetalojen ja rivitalojen suhde on tasapainoinen. Peltolammilla toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 3M-modulia. Ensimmäiset lamellitalot valmistuivat Vaahterakujan varrelle ja tällä hetkellä iso osa niistä on opiskelija-asuntoja. Koko alueen rakennuksissa on käytetty herkkää vaaleaa väriskaalaa.
  • Pyynikin kohteet ja Viikinsaari / Viikinsaaren ravintola M23
    Viikinsaari kuului 1800-luvun alkupuolella Nikkilän taloon ja sittemmin saaren osti Viikin kartanon omistaja, minkä myötä nykyinen nimi syntyi. 1870-luvun alusta lähtien leipuri- ja kondiittorimestari Tallqvist piti ravintolaliikettä saaressa. Ravintola oli tamperelaisen herrasväen suosima ulkoilmaravintola aina 1880-luvun loppupuolelle saakka, jolloin se suljettiin. Sen jälkeen siellä oleili muutaman vuoden Tallqvistin pässejä ja riehakasta joutoväkeä Pirkkalasta ja Tampereelta. Vuonna 1893 kaupunki osti saaren ja uusi ravintola rakennettiin palaneen tilalle 1895, mutta sekin paloi. Nykyinen ravintola rakennettiin v. 1900.

Paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (P1-19)

Alueella kirkkaan sininen reunaviiva, jossa on ohut kirkkaan sininen vaakaraidoitus keskellä.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon.

Jälleenrakennuskauden alueilla (P9-19) ei tule sallia alkuperäiseen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan olennaisesti vaikuttavia muutoksia.

Merkinnän kuvaus: Kohteista kahdeksan ensimmäistä (P1-8) perustuvat EHYT-hanketta varten vuosina 2009-2011 laadittuihin keskustan ulkopuolisten asuinalueiden selvityksiin. Kyseiset selvitykset kattavat Hervantaa lukuun ottamatta kaikki keskustan ulkopuolella sijaitsevat merkittävät kerrostalovaltaiset alueet 1940-luvulta 1980-luvun alkuun. Kaavakartalla osoitetut kahdeksan aluetta sisältävät selvitysten yhteenvetokartoilla punaisella värillä esitetyt aikakauden edustavat asuinalueet tai alueen osat. Näillä alueilla alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet ja ne on arvioitu selvityksissä arkkitehtonisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi. Kyseiset alueet ovat arkoja muutoksille.

Kohteista yksitoista jälkimmäistä (P9-19) perustuvat vuonna 2016 valmistuneeseen selvitykseen "Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys, jälleenrakennuskausi". Selvitys keskittyi alueisiin, jotka oli osoitettu kantakaupungin yleiskaavassa 1988 merkinnällä /SJ, jälleenrakennuskauden alue. Kaavamääräyksessä mainitut säilytettävät kulttuuriympäristön ominaispiirteet tarkoittavat jälleenrakennuskauden alueiden rakennusten osalta esimerkiksi julkisivumateriaaleja, kattokaltevuuksia, julkisivuaukotusta ja rakennusten ulokkeita. Asuin- ja talousrakennusten sijainnin ja koon tulee sopeutua alueen alkuperäiseen luonteeseen, ja myös katutilan ominaisuuksissa tulee säilyttää alkuperäistä luonnetta. Mikäli alueella laaditaan vain yhtä tonttia koskeva asemakaavamuutos, kaava-asiakirjoissa tulee esittää periaatteet siitä, miten ympäröivillä tonteilla voidaan toteuttaa vastaava muutos, esim. täydennysrakentaminen. Kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan olennaisesti vaikuttavat muutokset tarkoittavat mm. tonttijakoja, jotka johtavat alueen alkuperäisen luonteen muutoksiin mm. rakenteen tiiveyden ja katunäkymien osalta. Alueita koskevia muutoksia suunniteltaessa tulee kiinnittää huomioita myös kasvullisten alueen osien merkitykseen alueen kaupunkikuvassa ja alkuperäisessä asemakaavassa.

Myös ympäröivien alueiden maankäyttö saattaa vaikuttaa kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuksia arvojen säilymiseen tuleekin arvioida myös muutettaessa maankäyttöä arvoalueiden välittömässä läheisyydessä.

Luettelo paikallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä:

  • Tohlopin rivitaloyhtiöitä P1
    EHYT-selvityksen kohde. Tohlopinkadun rivitalot (Tohlopin itäisempi alue) edustavat konstruktivistista tyylisuuntausta. Arkkitehtuuri on onnistunutta. Alkuperäinen vaalea seinäväri on säilytetty. Alueen monipuoliset viheralueet ovat hyvin asukkaiden saavutettavissa. Katraankadun väljä rivitaloalue (läntisempi alue) vuodelta 1970 on vihreine piha-alueineen hyvä esimerkki aikansa pientaloarkkitehtuurista. Läntisempi alue ei sisältynyt kantakaupungin yleiskaavan 2040 arvoalueisiin.
  • Kohmankaaari / Ristikivi P2
    EHYT-selvityksen kohde. Kerrostaloryhmä on rakennettu 1964-73. Alue edustaa "asumasolua", jossa on keskeinen puisto ja ulkosyötteinen katuverkko. 1963 perustettu Ristikukkula oli Tampereen ensimmäinen asunto-osuuskunta ja yksi maan varhaisimpia. Aluetta on täydennetty rivitaloilla 1970-luvulla ja uusilla kerrostaloilla viime vuosina. Kohmankaaren itäosan rivitaloalue on arkkitehtonisesti edustava.
  • Raholan asuinalueet ja Piikahaka P3
    EHYT-selvityksen kohde. Omakotitalot on rakennettu 1950-luvulta alkaen, keskusta-alueen kerrostalot 1960-luvulta alkaen. Alue on metsäkaupunki-ihanteen mukainen: alueella on oma lähipuisto, asuntokanta on monipuolista ja palvelut on keskitetty aukion laidoille. EHYT-selvityksessä arvokkaaksi kokonaisuudeksi arvioidut kokonaisuudet sisältyvät pääosin yleiskaavan merkintään P12.
  • Lentävänniemi P4
    EHYT-selvityksen kohde. Lentävänniemi oli ensimmäisiä aluerakennuskohteita Tampereella. Aluerakentaminen alkoi, kun maat siirtyivät kaupungin omistukseen. Lentävänniemen ja viereisen Jänislahden asuntoalueen historia ulottuu kivikaudelle. Lentävänniemi oli vuoteen 1950 asti Ylöjärveä.
  • Rautaharkko P5
    EHYT-selvityksen kohde. Alue on perustettu Hatanpään kartanon maille ja maat siirtyivät v. 1913 kaupungin omistukseen. V. 1949 alue asemakaavoitettiin ja alueen rakentuminen tapahtui pääosin 1950-luvulla. Alueelle sijoittuu pääasiassa pientaloja. Alueen merkittävin kerrostaloryhmä on Kartanonkadun kiilamaisen tontin 1969 valmistuneet neljä eri taloa sisältävä Lokomonlinna tai Lokomonhovi (lempinimeltään "Kultaharkko"). Viheralue talojen välissä kuvastaa hyvin rakennusajankohdan piharakennustyyliä.
  • Taatala P6
    EHYT-selvityksen kohde. Taatalan tori ja Koivistontien varsi muodostavat 1950-luvulla kaavoitetun Taatalan keskustan, joka toteutui pääosin 1960-luvun alkupuolella. Koivistontien rapatut/punatiiliset rintamamieskerrostalot 1960-luvulta muodostavat edustavat ja korkeatasoiset 1960-luvun alun kaupunkikorttelit.
  • Linnainmaa P7
    EHYT-selvityksen kohde. Kohde ei sisältynyt kantakaupungin yleiskaavan 2040 arvoalueisiin. Alueen suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski & kumppanit. Alueen rakennuskanta on säilyttänyt alkuperäisen, 80-luvulle tyypillisen ilmeensä. Alueen rakennukset ovat ilmeeltään yhtenäisiä - paikoin vaikutelma on jopa monotoninen. Kerrostaloissa käytetyt aiheet, kuten punatiilinen materiaalimaailma, valkoiset detaljit sekä päätyjen neliskanttiset erkkeri-ikkunat toistuvat rivitaloissa. Kerrostaloalue jatkuu tyyliltään varsin yhtenäisenä Lahtomäenkadun pohjoispuoliselle alueelle, joka ei EHYT-selvityksen johtopäätösten vuoksi ole yleiskaavan arvoaluetta.
  • Kaukajärvi P8
    EHYT-selvityksen kohde. Saarenvainionkadun kerrostalot on rakennettu 1968-73. Alue muodostaa Kaukajärvellä uudemman rakentamisen eheimmän kokonaisuuden.
  • Kalkku 1 P9
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kalkun länsiosissa Juuselankadun ja Juuselankujan varrella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Kalkku 2 P10
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kalkun itäosissa Pitkäniemenkadun itäpuolella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Ikuri P11
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Ikurin eteläosissa Ikurintien, Kylväjäntien ja Kyntäjäntien varrella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Rahola P12
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Ippisenkadun ja osittain Voionmaankadun varrella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot lähes säilyneet.
  • Niemi P13
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Niemen alueen pohjoisosaa Tapulinkadun, Lauttakadun ja Pirttikadun varrella. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Jokipohja P14
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Koskuentien, Päiväläisentien ja Haavikontien varrella olevat alueet. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot lähes säilyneet.
  • Järvensivu P15
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kuikankadun varrella ja Iidesrannassa Tiirantaipaleen ja Pöllöntaipaleen välillä olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Uusikylä P16
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kontionkadun varrella ja Uudenkylänkadun länsipuolella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot lähes säilyneet.
  • Ruotula P17
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Yli-Huikkaantien ja Ali-Huikkaantien varrella ja Koukkutien länsipuolella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.
  • Takahuhti P18
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Irjalan makasiinia ja päiväkotia ympäröivät alueet Kuusimäenkadun, Kolarinkadun, Loutunkadun ja Irjalankadun molemmin puolin. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot lähes säilyneet.
  • Pappila P19
    Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennuskausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Tanhuankadun länsipuolen ja Kukkoinkivenkadun varrella olevat alueet. On arvioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt.

Muinaisjäännöskohde (SM1-60)

Sinivihreä neliö, jossa on musta reunaviiva.

Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokohde, kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydettävä lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää ennen alueen asemakaavoittamista. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön ja maisemaan. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän selvityksen mukaiset muinaisjäännöslöydöt, teollisuuskohteet ja sotahistorialliset kohteet. Ne ovat muinaismuistolain 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja laki suojaa myös niiden lähiympäristön. Muinaisjäännöskohteita ovat esimerkiksi vanhat rajamerkit ja maakuopanteet. Selvitys valmistui v. 2017 yleiskaavatyötä varten.

Muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys tulee selvittää ennen alueen asemakaavoittamista. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevien muinaisjäännöskohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa tulee kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ottaa huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Muinaismuistolain mukaan suoja-alueen muodostaa vähintään 2m säde kohteesta. Museoviranomainen määrittelee suoja-alueen tapauskohtaisesti.

Luettelo muinaisjäännöskohteista:

  • Mustalammi, SM1
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Villilänsalmi, SM2
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Ulvila-Tampere-tie 1, SM3
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Kalkku Mustavuori, SM4
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Kalkku Mustavuori 2, SM5
    Tyyppi: maarakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaarilan rakuunatorppa, SM6
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Harjun hautausmaa, SM7
    Tyyppi: hautapaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Miesmäenpuisto, SM8
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Pyhällönpolku, SM9
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: ajoittamaton.
  • Lentävänniemi 1, SM10
    Tyyppi: . Ajoitus: esihistoriallinen.
  • Lentävänniemi 2, SM11
    Tyyppi: hautapaikat. Ajoitus: pronssi- ja/tai rautakautinen.
  • Lentävänniemi 3, SM12
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: kivikautinen.
  • Niemi 2, SM14
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Niemen kylä (Niemis), SM15
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Lielahti rustholli, SM16
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispalan tori, SM17
    Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispa, SM18
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispala (Pispala), SM19
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispalan tukkitie 1, SM20
    Tyyppi: teollisuuskohteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Mäkikatu 43, SM21
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Mäkikatu 35, SM22
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Mäkikatu 23, 24, SM23
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispalan koulu, SM24
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Pispalanharju, SM25
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Susikolunpuisto, SM26
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Tahmelan lähde, SM27
    Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat. Ajoitus: ajoittamaton.
  • Pispalan pulteriaita, SM28
    Tyyppi: kivirakenteet (rajamerkit). Ajoitus: historiallinen.
  • Pyynikin tulitikkutehdas, SM29
    Tyyppi: teollisuusrakennukset. Ajoitus: 1800-luvun jälkipuoli.
  • Hatanpää, Hatanpään muistokivi, SM30
    Tyyppi: muistomerkit, kultti- ja tarinapaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Härmälän vanha silta, SM31
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Lappi Rauhaniemi, SM32
    Tyyppi: taide, muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Aurinkokallio, SM33
    Tyyppi: taide, muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Niihama Soukko, SM34
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Lammassaari, SM35
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: rautakautinen.
  • Ruske Waha, SM36
    Tyyppi: muistomerkit historiallinen. Ajoitus: historiallinen.
  • Aitovuoren rako, SM37
    Tyyppi: muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Pappinen 1, SM38
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: kivikautinen.
  • Heikkilänpuisto, SM39
    Tyyppi: taide, muistomerkit, hakkaukset. Ajoitus: ajoittamaton.
  • Linna, SM40
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: rautakautinen.
  • Kukkojenkivenmäki, SM41
    Tyyppi: hautapaikat. Ajoitus: rautakautinen.
  • Takahuhti, SM42
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Veijanmäenkatu, SM43
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: rautakautinen.
  • Pappulanmäki, SM44
    Tyyppi: hautapaikat. Ajoitus: rautakautinen.
  • Veijankuja, SM45
    Tyyppi: hautapaikat. Ajoitus: rautakautinen.
  • Kalevanrinne NW, SM46
    Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat. Ajoitus: rhistoriallinen.
  • Kalevankangas, SM47
    Tyyppi: maarakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Kalevanrinne SE, SM48
    Tyyppi: maarakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Kokinpelto, SM49
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: kivikautinen.
  • Messukylän kirkko, SM50
    Tyyppi: kirkkorakenteet. Ajoitus: keskiaikainen.
  • Turtola (Messukylä), SM51
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Turtolan makasiini, SM52
    Tyyppi: muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Finninmäki, SM53
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Lukonlahdentie, SM54
    Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pärrinkoski, SM55
    Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Peltolammin kipinäaita, SM56
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Levo 1, SM57
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Rajasaari, SM58
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Multivuori, SM59
    Tyyppi: kivirakenteet, kiviaidat. Ajoitus: historiallinen.
  • Muuransuo, SM60
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.

Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (s1-43)

Sinivihreä ympyrä, jolla on musta reunaviiva.

Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön ja maisemaan. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän selvityksen mukaiset muut kulttuuriperintökohteet, kuten asuinpaikat/kylätontit ja tiiliruukit. Selvitys valmistui v. 2017 yleiskaavatyötä varten.

Maisemallisesti säilyneet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää. Alueella sijaitsevien kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa tulee lisäksi ottaa huomioon maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Historiallisten (sota-, asutus-, tie-, tms.) rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä.

Luettelo muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista:

  • Ulvila-Tampere-tie 2, s1
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Raholan kartano, s2
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Tohloppi, s3
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaarila, s4
    Tyyppi: kylänpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaarilan - Hyhkyn tie, s5
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Hyhky (Hyhky), s6
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Epilänharju, s7
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: historiallinen.
  • Nottbeckin hautausmaan tie, s8
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Hiedanrannan möljä, s9
    Tyyppi: teollisuuskohteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Pättiniemenpuisto, s10
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Pöllipuisto, s11
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Ollinoja rajamerkki 8, s12
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Siivikkala, s13
    Tyyppi: kylänpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Reuharinsaari, s14
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Näsijärvi (hylky), s15
    Tyyppi: alusten hylyt. Ajoitus: historiallinen.
  • Pyynikki, s16
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pyynikinrinne, s17
    Tyyppi: kaivannot. Ajoitus: historiallinen.
  • Vihilahti/Metsola (Metsolan laivalaituri), s18
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Sulkavuori, s19
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: uusi aika.
  • Romsinlahti, s20
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Venevalkama, s21
    Tyyppi: taide, muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Pohjoiskallio, s22
    Tyyppi: taide, muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaupinpuisto, s23
    Tyyppi: taide, muistomerkit. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaupinojan saha, s24
    Tyyppi: teollisuuskohteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Kaupinojanlahti, s25
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Tuomikallio, s26
    Tyyppi: puolustusvarustukset. Ajoitus: uusi aika.
  • Kaupin kivirakenne 2, s27
    Tyyppi: kivirakenteet. Ajoitus: historiallinen.
  • Puolimatkan tiilitehdas, s28
    Tyyppi: tehdasrakennukset. Ajoitus: uusi aika.
  • Järvensivu, s29
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Puhoonlahti, s30
    Tyyppi: kaivannot. Ajoitus: historiallinen.
  • Takahuhti Irjala, s31
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Ristinarkku (Takahuhti), s32
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Jankankatu 19, s33
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Provasti (Pappila), s34
    Tyyppi: löytöpaikat. Ajoitus: kivikautinen, rautakautinen.
  • Sikosuonmäki, s35
    Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat. Ajoitus: ajoittamaton, historiallinen.
  • Tampere - Kangasala-tie, s36
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.
  • Juva, s37
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Haihara Keskinen ja Alanen, s38
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Haihara Ylinen, s39
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Juvela, s40
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Leinola, s41
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Pöngänmäen torppa, s42
    Tyyppi: asuinpaikat. Ajoitus: historiallinen.
  • Lintukalliontie, s43
    Tyyppi: kulkuväylät. Ajoitus: historiallinen.

Lailla suojeltu kohde (R1-5)

Lailla suojeltu kohde -karttamerkintä, joka on musta neliö.

Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon.


Merkinnän kuvaus: Kohteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Lailla on suojeltu yleensä vain rakennus, joissain tapauksissa myös rakennukseen kiinteästi liittyvä piha-alue.

Luettelo lailla suojelluista kohteista:

  • Viinikan kirkko R1
  • Kalevankankaan kappeli R2
  • Kalevan kirkko R3
  • Messukylän vanha kirkko R4
  • Messukylän kirkko R5

Kansallisen kaupunkipuiston alue, hakemuksen rajaus (KH 7.12.2020)

Alueella reunaviivana harmaa katkoviiva, jossa keskellä harmaa vaakaraitakuvio.

Kansallisen kaupunkipuiston muutosalue, hakemuksen rajaus (KH 7.12.2020)

Alueella reunaviivana harmaa katkoviiva, jonka keskellä on ohut harmaa pystyraidoitus.

Yleiskaava-alueen raja

Yleiskaava-alueen rajan karttamerkintä. Musta katkoviiva, jossa pitkää viivaa seuraa kolme pienempää viivaa.

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021. TARKISTETUT MERKINTÖJEN KUVAUKSET.

Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde (V1-8)

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Museoviraston RKY2009-inventoinnin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueet on kaavakartalla yleistettyinä alueiden yhdistelmänä, Lielahden rautatieasema ja Pyynikin näkötorni on esitetty kohdemerkinnällä. Kohteita koskevat tarkemmat tiedot on saatavissa Museoviraston laatimasta inventoinnista.
Alueen suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoituksella. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Aluetta koskevissa hankkeissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ja aluetta koskevissa toimenpiteissä sekä tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin. Aluetta koskevassa suunnittelussa tulee kuulla museoviranomaisia. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista.

Valtuustokauden 2017-2021 yleiskaavan laatimisen yhteydessä merkinnän kuvausta on täydennetty seuraavasti: Myös ympäröivien alueiden maankäyttö saattaa vaikuttaa kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuksia arvojen säilymiseen tuleekin arvioida myös muutettaessa maankäyttöä arvoalueiden välittömässä läheisyydessä.

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 (VOIMAAN 20.1.2020). KUMOTTAVIEN MERKINTÖJEN KARTTA.

Yleismääräys

Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voimassa.

Merkinnän kuvaus: Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mahdollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleiskaavan yleismääräysten, maankäytön, strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikennejärjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityisominaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräysten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua.

KUMOTTAVIEN MERKINTÖJEN MÄÄRÄYKSET

Yleismääräys - YK 2040

Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen.

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (mav) - YK 2040

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (mav) -karttamerkintä. Valkoinen alue, jossa reunaviivana eri mittaisista mustista viivoista muodostuva katkoviiva. Keskellä lukee mav-teksti.

Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harjuluontoon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät.


Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde (M1-26) - YK 2040

Alueella ruskea ohut reunaviiva, jonka keskellä ohut ruskea pystyraidoitus. Kohdemerkintä on ruskea neliö.

Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jossa rakennuskanta ja / tai korttelirakenne ympäristöineen on säilynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Arvokas jälleenrakennuskauden pientaloalue (J1-11) - YK 2040

Alueella kirkkaan sininen reunaviiva, jossa on ohut kirkkaan sininen vaakaraidoitus keskellä.

Alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkaistava asemakaavalla. Asemakaavamuutoksen tulee perustua laajempaa kuin yhtä tonttia koskevaan tarkasteluun.
Alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan suhde ja tonttien rajaaminen kadun suuntaan tulee säilyttää.

Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Mikäli rakennus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Muinaisjäännöskohde (SM1-58) - YK 2040

Sinivihreä neliö, jossa on musta reunaviiva.

Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokohde, kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydettävä lausunto. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (s1-35) - YK 2040

Sinivihreä ympyrä, jolla on musta reunaviiva.

Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

Lailla tai sopimuksella suojeltu kohde (R1-6) - YK 2040

Lailla suojeltu kohde -karttamerkintä, joka on musta neliö.

Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla tai rautatiesopimuksella. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.