Siirry sisältöön

Hankkeista esitettyjä kysymyksiä

Päivämäärä kunkin vastauksen lopussa kertoo, milloin sisältö on viimeksi tarkastettu.

Rantaväylän tunneli ja Näsikallion maanalainen eritasoliittymä

Miksi maanalaista liittymää ryhdyttiin alun perin suunnittelemaan?

Rantaväylän tunnelin Ulkoinen linkkitiesuunnitelman ja Ulkoinen linkkiYVA-menettelyn yhteydessä oli kritisoitu sitä, että pitkä tunneli ei palvele Tampereen keskustan pohjoisosista itään suuntautuvaa liikennettä. Palautteesta johtuen suunnitelmaan lisättiin tunnelin keskivaiheille sijoittuva varaus maanalaiselle liittymälle. (1.11.2018)

Miten liittymä oli ajateltu toteutettavaksi, kun Rantaväylän tunnelia suunniteltiin?

Tiesuunnitelmassa varauduttiin kahteen eri liittymätyyppiin: kaikkia tulosuuntia palvelevaan täydelliseen eritasoliittymään sekä nk. suuntaisliittymään, joka palveli vain idästä/itään suuntautuvaa liikennettä. Maanpäälliseen katuverkkoon johtava ajotunneli oli sijoitettu Näsikallion pohjoisrinteen ja rautatien väliin, ja ajotunnelin suuaukko Nääshallin pääsisäänkäynnin luiskaan. Suuaukolta liikenne jatkoi maanpäälliseen katuverkkoon Näsijärvenkadun ratasillan eteläpuolelle esitetyn kaksikaistaisen kiertoliittymän kautta. Simuloinneissa liittymän todettiin houkuttelevan liikennettä tunneliin erityisesti keskustan pohjoisosista, ja maanpäällisen katuverkon liikennemäärät laskivat mm. Satakunnansillalla, Hämeensillalla, Ratinansillalla, Ranta-Tampellan katuverkolla ja Lapintiellä. (1.11.2018)

Voitaisiinko tunnelin suuaukko sijoittaa tiesuunnitelmavaiheessa ajateltuun paikkaan?

Jatkosuunnittelussa on ilmennyt, että ajotunnelin linjaaminen ei ole mahdollista tiesuunnitelmavaiheessa ajatellulla tavalla mm. Nääshallin ja Rantaväylän tunnelin olemassa olevien kalliotilojen sijainnista sekä uusien ramppien ja kiertoliittymän tilan tarpeesta johtuen. Tunnelin suuaukko Nääshallin sisäänkäynnin kohdalla jäisi sivuun keskustan kehäkadusta ja lisäisi liikennettä Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Näsijärvenkadulla. Lisäksi betonitunneliosuuden edellyttämällä noin 100 metrin pituisella avoleikkauksella olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Näsinpuiston viher- ja kulttuuriympäristöön. Huomiotavaksi tuli myös, että Särkänniemen yleissuunnitelmassa ja valmisteilla olevassa asemakaavassa ratasillan kohdalla varaudutaan Nääshallia palvelevaan uuteen sisäänkäyntirakennukseen, ja suurin osa Näsijärvenkadun ja Paasikivenkadun nykyisestä liittymäalueesta esitetään rakennettavaksi korkeatasoiseksi kaupunkiaukioksi. (1.11.2018)

Onko Rantaväylän tunnelin liikennemäärä ollut suunnitelmavaiheen ennusteiden mukainen?

Rantaväylän tunnelin YVA-selostuksessa ja tiesuunnitelmassa liikennemääräksi arvioitiin noin 40 000 - 50 000 ajon./vrk vuonna 2030. Huhtikuussa 2017 tunnelin laskettu arkipäivän liikennemäärä oli noin 40 000 ajon./vrk. Vuoden 2025 ennusteessa, jossa ovat jo mukana eritasoliittymä, Amuritunneli ja Kunkun parkki, Rantaväylän tunnelin liikennemäärän arvioidaan ylittävän 50 000 ajon./vrk. (1.11.2018)

Onko liittymällä vaikutusta Rantaväylän tunnelin toimivuuteen? Riittääkö Rantaväylän tunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän välityskyky?

Keskustan katu- ja tieverkon liikenteen toimivuutta on tutkittu erilaisten simulointien avulla, joiden mukaan eritasoliittymä ja Amuritunneli eivät merkittävästi kasvata Rantaväylän tunnelin kokonaisliikennemäärää tai heikennä liikenteen sujuvuutta. Liikenteen perusennusteella Näsikallion eritasoliittymän kuormitus olisi suurimmillaan aamuhuipputunnin aikaan Santalahden (lännen) suunnasta eteläiseen kiertoliittymään nousevalla rampilla. Iltahuipputunnin aikaan kuormitusta olisi eniten Amuritunnelin tulosuunnassa. Kummassakin tilanteessa käytössä olisi noin kaksi kolmasosaa eteläisen kiertoliittymän kapasiteetista. Lisäksi tutkittiin liikennemäärän ennustettua suurempaa kasvua nk. herkkyystarkastelulla. Kun Amuritunnelin liikennemäärää kasvatettiin 25% vuoden 2040 perusennustetta suuremmaksi, eteläinen kiertoliittymä toimi edelleen vähintään tyydyttävästi eikä merkittävää liikenteen ruuhkautumista esiintynyt. (1.11.2018)

Millaisia pohjaveteen liittyviä ehtoja Rantaväylän tunnelin vesilupaan sisältyi? Pohjaveden pinta on jo laskenut, palautetaanko se aiemmalle tasolle?

Rantaväylän tunnelin rakentamisen aloittamisluvassa (dnro LSSAVI/100/04.09/2011) edellytettiin vesilakiin viitaten mm., että rakennustyöt on tehtävä siten, että pohjavedelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Jos hankkeesta aiheutuu rakennuksia vaarantavaa pohjaveden alenemista, on luvan hakija velvollinen palauttamaan pohjaveden pinnan haittaa aiheuttamattomalle tasolle.

Vesilaissa tarkoitettujen haitallisten vaikutusten ehkäisemisen ja hallinnan keinoja on esitetty mm. hanketta varten laaditussa pohjaveden tarkkailuohjelmassa sekä rakentamisen ja käytön aikaisten vuotovesien hallinnan periaatteissa. Tunnelin käytön aikaiset pohjaveden tason ja vuotovesien määrän tarkkailutulokset ja yhteenvetoraportit toimitetaan ao. viranomaisille ja painumatarkkailun tulokset niiden kiinteistöjen omistajille, joiden rakennuksia tarkkaillaan. Tarkkailuun kuuluu myös pohjaveden sekä rakennusaikaisten pora- ja vuotovesien laadun seuranta.

Rakentamisen aloittamisluvassa ei määritelty millä korkeudella pohjaveden pinnan tulisi kussakin mittauspisteessä vähintään tai enintään olla. Pohjaveden korkeus hakeutuu muutosten jälkeen uudelle vaihteluvälille. Myös luonnonolosuhteiden vaihtelu (mm. vuodenaika, sademäärä, vesistöjen korkeudet) vaikuttaa merkittävästi pohjaveden pinnan korkeuteen. (1.11.2018)

Amuritunneli

Miten nyt esitetty Amuritunnelin linjaus ja suuaukon sijainti on valittu?

Yleissuunnitelman lähtökohtana on aiemmissa selvityksissä ja vuoden 2017 vaihtoehtovertailussa toteuttamiskelpoisimmaksi katsottu suuaukon sijainti. Tärkeää on mm., että tunnelin tasaus saavutta kallion ja riittävän syvyyden rakennettujen kortteleiden alapuolella, että tunneli syöttää liikennettä keskustan kehälle, ja että tunnelista tulevalle liikenteelle jää mahdollisimman pitkä sekoittumisalue ennen maanpäällisen katuverkon liittymää. (1.11.2018)

Mitä vaihtoehtoja tunnelin linjaukselle ja suuaukon sijainnille on tutkittu?

Keskustan maanalaisen liikenne- ja pysäköintiverkoston kehittämisestä on tehty useita selvityksiä jo 1990-luvulta saakka. Vaihtoehtoja Rantaväylän tunnelin ja Kunkun parkin liittymisestä maanpäälliseen katuverkkoon on tutkittu useita kymmeniä mm. hanke- ja yleissuunnittelun, asemakaavojen ja YVA-menettelyiden sekä keskustan strategisen osayleiskaavan yhteydessä. Näistä viimeisimmässä (Ajoyhteys keskustan katuverkolta Kunkun parkkiin sekä Rantaväylän tunneliin, vaihtoehtojen vertailu, Sito 2017) tarkasteltiin seitsemää eri vaihtoehtoa. Tämän tarkastelun tuloksia hyödynnettiin Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnittelun ja asemakaavan valmistelun käynnistämistä koskeneen päätöksenteon tukena. (1.11.2018)

Alla vuosina 1997-2017 laadituissa suunnitelmissa ja selvityksissä esitettyjä ajotunneleiden suuaukkojen sijainteja.

Miksi on menty suoraan Amuritunneli-vaihtoehtoon perustelematta sen valintaa esillä olleista vaihtoehdoista?

Kaupungin päätöksenteon tueksi laadittiin vaihtoehtotarkastelu, jonka perusteella tästä vaihtoehdosta muodostuisi toiminnallisesti, liikenteellisesti ja muilta vaikutuksiltaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuus. Vertailun johtopäätökset ja perustelut on esitetty 13.3.2017 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen aineistoissa. Tunnelin suuaukon sijoittamista Satakunnankadulle Hämeenpuiston ja Kortelahdenkadun väliin on vertailtu Kunkun parkin YVA-selostuksessa ja liikenneselvityksissä myös muihin kuin ko. vaihtoehtotarkastelussa mukana olleisiin vaihtoehtoihin. (1.11.2018)

Kenen tarpeita Amuritunneli palvelee? Kuinka suuri osuus tamperelaisista hyötyy Amuritunnelista?

Rantaväylän tunnelin Ulkoinen linkkitiesuunnitelman ja Ulkoinen linkkiYVA-menettelyn yhteydessä oli kritisoitu sitä, että pitkä tunneli ei palvele Tampereen keskustan pohjoisosista itään suuntautuvaa liikennettä. Palautteesta johtuen suunnitelmaan lisättiin tunnelin keskivaiheille sijoittuva varaus maanalaiselle liittymälle. Amuritunneli vaikuttaa suoraan tai välillisesti myös muihin keskustan maankäytön ja liikenteen hankkeisiin, mm. Kunkun parkkiin raitiotien toisen vaiheen toteutukseen ja Särkänniemen alueen kehittämiseen. Amuritunnelin hyödyt ovat sekä kaupungin sisäisiä, että ylikunnallisia: Rantaväylän tunnelissa on paikallisen ja seudullisen liikenteen ohella myös valtakunnallista liikennettä. Hyötyjen arvioiminen vain Tampereella asuvien kannalta ei muutoinkaan ole tarkoituksenmukaista, koska keskustassa työskentelee ja asioi päivittäin suuri määrä muitakin kuin tamperelaisia. (1.11.2018)

Hämeenpuiston vaihtoehto olisi yhtä hyvä tai parempi vertailun kaikissa kohdissa, miksi ei edetä sillä?

Vuoden 2017 vertailussa oli mukana vaihtoehto, jossa tunnelin suuaukot sijoittuvat suuntaisliittyminä Hämeenpuiston laidoille Satakunnankadun ja Puutarhakadun väliin. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska siitä katsottiin syntyvän Hämeenpuiston valtakunnallisia kulttuuriympäristöarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Hämeenpuisto- vaihtoehdossa ramppien ja betonitunneliosuuksien rakentaminen olisi edellyttänyt noin 200 metrin pituisia ja enimmillään yli 15 metrin syvyisiä avokaivantoja puiston kummallekin laidalle. Puurivit olisi jouduttu poistamaan pysyvästi Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä alueella ja suuaukkojen maanpäälliset rakenteet olisivat sijoittuneet näkyville paikoille.

Arvioitu liikennemäärän kasvu tai tunnelin suuaukkojen etäisyys lähimmistä asuinrakennuksista ei Hämeenpuiston ja Satakunnankadun vaihtoehdoissa merkittävästi eronneet toisistaan. Haitalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan arvioitiin Satakunnankadun vaihtoehdossa merkittävästi lievemmiksi kuin Hämeenpuisto-vaihtoehdossa. (1.11.2018)


Voitaisiinko suuaukko sijoittaa Kortelahdenkadulle Satakunnankadun risteyksen pohjoispuolelle? Tai Satakunnankadulle, mutta Kortelahdenkadun länsipuolelle?

Kortelahdenkatu- vaihtoehto oli mukana 13.3.2017 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käsittelemässä aineistoissa. Liikenteellisessä vertailussa Kortelahdenkatu katsottiin muita vaihtoehtoja selvästi heikommaksi. Jos suuaukko siirrettäisiin Kortelahdenkadun länsipuolelle, tunnelista tulisi tarpeettoman pitkä ja sen olisi eritasoliittymän jälkeen sukellettava todella syvälle, jotta kalliokaton paksuus olisi riittävä rakennettujen kortteleiden kohdalla. Tunnelin lyhentäminen taas edellyttäisi sisään- ja ulosajosuunnan kääntämistä lännestä/länteen, mikä olisi täysin ristiriidassa verkostollisten tavoitteiden kanssa. (1.11.2018)

Onko tunnelin sisään- ja ulosajon tapahduttava samalta rampilta? Onko Mustanlahdenkadun katkaiseminen tunnelin suuaukolla välttämätöntä?

Yleissuunnittelussa keskityttiin löytämään tunnelin rampeille ja betonikaukalo-osuudelle paras mahdollinen sijainti. Alustavien vaihtoehtojen vertailussa olivat mukana:

- VE1, jossa tunnelin suuaukko sijoittui Satakunnankadulle Mustanlahdenkadun liittymän kohdalle.

- VE2, jossa tunnelin suuaukko sijoittui Satakunnankadulle Kortelahdenkadun ja Mustanlahdenkadun väliselle katuosuudelle,

- VE3, jossa tunnelilla oli erilliset suuaukot sisään- ja ulosajoille. Sisäänajoramppi sijoittui Satakunnankadun pohjoisreunaan Hämeenpuiston ja Mustanlahdenkadun väliin. Ulosajoramppi sijoittui Satakunnankadun eteläreunaan Mustanlahdenkadun ja Kortelahdenkadun väliin.

Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suojatieylitys Mustanlahdenkadun kohdalla olisi toispuoleisena pystytty säilyttämään. Tunnelin suuaukko sijoittui kuitenkin lähelle suojatietä, ja jonoutumisen välttämiseksi valo-ohjauksesta olisi ollut tarpeen tehdä selkeästi autoliikennettä suosiva. Suojatien palvelutaso arvioitiin tästä johtuen riittämättömäksi.

VE1:n valintaa jatkosuunnitteluun puolsi mm. muita vaihtoehtoja huomattavasti parempi liikenteen sujuvuus, opastettavuus ja turvallisuus. Kaistaratkaisut Satakunnankadulla ovat selkeät ja ryhmittymis- sekä sekoittumisalueet riittävän pitkät. Lisäksi tunnelin geometria, jolla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka miellyttäväksi ja turvalliseksi tunnelin käyttö koetaan, pystytään pitämään maltillisena ja parhaiten yhteyden tavoitteet täyttävänä. VE1:stä aiheutuva heikennys nykytilaan on tunnelin suuaukosta Mustanlahdenkadun liittymään aiheutuva estevaikutus. Ajoneuvoliikenne Mustanlahdenkadun varren kiinteistöille on järjestettävissä Satakunnankadulta oikealle kääntymisen mahdollistavien nk. suuntaisliittymien kautta, mutta suojatieylityksen poistuminen aiheuttaa jalankulkijoille kiertotarvetta. (15.11.2018)


Hankkeen hyödyt lähikortteleille?

Suurella osalla Satakunnankadun ja Näsijärvenkadun välisistä kortteleista asumisen olosuhteet paranevat. Ajoneuvoliikenteen reitti Rantaväylän tunneliin ja Kunkun parkkiin lyhenee ja liikennemäärä, päästöt ja melu vähenevät. Nykytilanteessa esimerkiksi Puutarhakadulta pääkirjasto Metson kulmalta lähtevän matka Santalahden eritasoliittymään on pituudeltaan noin 1,7 km ja Rantaväylän tunneliin Näsikallion eritasoliittymän risteyssillan kohdalle noin 3 km (reitti Puutarhakatu - Kortelahdenkatu - Satakunnankatu - Sepänkatu - Paasikivenkatu). Hankkeen toteutuessa ajomatkan pituus Amuritunnelin suuaukolle olisi noin 1,2 km ja Näsikallion eritasoliittymän risteyssillan kohdalle noin 2 km (reitti Puutarhakatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu - Hämeenpuisto - Satakunnankatu). (9.11.2018)

Miten hankkeessa on huomioitu Amurin kehittäminen/lisärakentaminen?

Amuritunneli huomioidaan valmisteilla olevan Amurin yleissuunnitelman liikennetarkasteluissa. Yleissuunnitelma voi toimia toisaalta koko kaupunginosan kehittämisen ja toisaalta yksittäisten maanomistajien aloitteesta laadittavien kaavamuutosten suunnittelun lähtökohtana. (9.11.2018)

Voiko nykyinen kaupunginhallitus tehdä Amuritunnelin tarpeesta aiemmasta päätöksestä poikkeavan linjauksen? Olisiko viisaampaa erottaa Amuritunneli omaksi hankkeekseen, jotta vältyttäisiin pitkältä valituskierteeltä?

Suunnittelun edetessä uusia päätöksiä toki voidaan ja pitääkin tehdä mm. asemakaavaa seuraavien tie-, katu- ja rakennussuunnitelmien sekä niihin liittyvien lupamenettelyiden yhteydessä. Hankkeiden jatkosuunnittelu ja aikataulut ovat toisistaan riippuvaisia. Näsikallion eritasoliittymän rakentaminen voidaan käynnistää vasta, kun tunnelin ja Kunkun parkin toteuttamista koskevat päätökset on tehty. Vastaavasti Kunkun parkkia ei toteuteta ilman yhteyttä Rantaväylän tunneliin ja maanpäälliseen katuverkkoon. (9.11.2018)

Kuinka ratkaiseva Amuritunneli Kunkun parkin suhteen on?

Amuritunneli on olennainen osa kokonaisuutta ja sen pois jättäminen vaikuttaisi muiden hankkeiden hyötyjen realisoitumiseen. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli yhdistää valtatien 12, keskustan kehäkadun ja Kunkun parkin verkollisesti toisiinsa. Tunnelin puuttuminen toisaalta lisää liikennettä keskustan maanpäällisellä katuverkolla ja toisaalta heikentäisi Kunkun parkin saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä. Liikennetaloudellisessa hyöty-kustannuslaskennassa Kunkun parkin ajoyhteyden arvioidaan tuovan tämän hankkeen hyödyistä noin 2/3 ja Amuritunnelin 1/3. Kunkun parkki olisi laskennallisesti kannattava hanke myös ilman Amuritunnelia, mutta Amuritunnelia ei olisi kannattavaa toteuttaa ilman Kunkun parkkia. (15.11.2018)

Millaisella aikataululla hanke etenisi toteutukseen?

Vuonna 2016 hyväksytyssä maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmassa (PALM 2017–2031) oli linjattu, että maanalainen eritasoliittymä toteutettaisiin vuosina 2018-2020. Huhtikuussa 2018 valmistuneessa raitiotien rakentamisen haittojen ehkäisyä tutkineen työryhmän loppuraportissa esitetään, että Amuritunnelin rakentaminen aloitettaisiin aikaisintaan vuonna 2022. Marraskuussa 2018 esitellyssä PALM 2019-2033:ssa Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli sisältyvät vuosien 2022-2026 suuriin infrahankkeisiin. (9.11.2018)

Liikennejärjestelmä ja liikenne-ennusteet

Onko hanke valtuuston hyväksymien strategioiden mukainen? Miksi Tampere suunnittelee tulevaisuutta edelleen pääosin yksityisautoilun kannalta?

Hanke toteuttaa mm. keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa, kehittämisohjelmassa, pysäköintipolitiikassa ja strategisessa osayleiskaavassa asetettuja tavoitteita, joita ovat esimerkiksi kokonaisliikennesuoritteen vähentäminen keskustan katuverkolla, nk. hitaan liikkumisen alueen muodostaminen sekä keskustan saavutettavuuden varmistaminen luomalla hyvät yhteydet keskustan pysäköintilaitoksiin.

Liikenne-ennusteiden mukaan voimakkaimmin kasvamassa on keskustan kokonaan ohittava liikenne, joka ohjataan keskustan sisäisen katuverkon sijaan valtatieverkolle. Keskustan asiointi- ja asukasliikenne keskitetään kehäkadulle ja läpiajon tarvetta pyritään entisestään vähentämään. Hankkeen toteutuessa maanpäällisen katuverkon autoliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän noin 7,7 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa (noin 8,5 % keskustan liikenteestä), kun liikennettä siirtyy maanalaisille väylille ja pysäköintilaitoksiin. (14.11.2018)


Onko hankkeessa selvitetty ja liikennemalleissa huomioitu liikennejärjestelmän kokonaistilanne, erityisesti raitiotie ja joukkoliikenteen kehittyminen?

Liikenne-ennusteissa on huomioitu sellaiset seudulliset ja paikalliset liikenneverkon ja maankäytön muutokset, joissa suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle ja hankkeiden mitoitukselliset tavoitteet ovat tiedossa. Vuonna 2018 päivitetyssä liikennemallissa ovat mukana mm. raitiotie sekä P-Hämpin laajennus ja sen uusi eteläisen suunnan ajoyhteys. Hyvät yhteydet pysäköintilaitoksiin, Rantaväylän tunneli ja raitiotie muuttavat keskusta-alueen liikennettä ja liikkumista. Autoliikenteen kokonaissuorite laskee ja liikennettä siirtyy uusille reiteille. (9.11.2018)

Tutkitaanko suunnittelussa matka-ajan muutoksia?

Kyllä, matka-ajan muutokset sisältyvät kaupunkitaloudellisten vaikutusten arviointiin ja yleissuunnittelun hyöty-kustannuslaskentaan. (9.11.2018)

Mihin liikennemäärän muutoksia osoittavat laskelmat perustuvat?

Laskelmia on tehty vuosien 2025 ja 2040 liikenne-ennusteisiin perustuen. Liikenne-ennuste muodostuu mm. nykytilanteen liikennemäärätiedoista, suunnitellun maankäytön arvioidusta liikennetuotoksesta ja kulkutapojen arvioidusta muutoksesta. Liikenteen simuloinnilla ennustetaan liikenteen kulkureittejä. Simuloinneissa huomioidaan tulevat muutokset liikenneverkolla sekä uudet maankäyttökohteet, jotka tuottavat uutta liikennettä. Laskentamenetelmiä on tarkennettu yleissuunnittelun aikana. Uusimmissa liikenne-ennusteissa on pystytty huomioimaan mm. Kunkun parkin ja Amuritunnelin rakentamisen myötä katuverkolta maanalaisiin pysäköintilaitoksiin siirtyvä ajoneuvoliikenne. (9.11.2018)

Kuinka suuri liikennemäärä Amuritunnelissa on?

Amuritunnelin liikenne-ennuste vuodelle 2025 on noin 9.500 ajoneuvoa/vrk ja vuodelle 2040 noin 10.400 ajoneuvoa/vrk. (15.11.2018)

Kuinka paljon Satakunnankadun liikennemäärä kasvaa?

Satakunnankadun liikennemäärä tunnelin suuaukon ja Hämeenpuiston välillä on nykytilanteessa noin 8.400 ajoneuvoa/vrk ja vuoden 2025 ennusteessa 17.200 ajoneuvoa/vrk. Ilman Näsikallion eritasoliittymää, Amuritunnelia ja Kunkun parkkia (VE 0) liikennemäärän arvioidaan olevan vuoden 2040 ennustetilanteessa noin 12.800 ajoneuvoa/vrk. Tilanteessa, jossa toteutuisi Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki ilman Amuritunnelia (VE 1), liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 12.100 ajoneuvoa/vrk. Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin toteutuessa (VE 2) liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 19.000 ajoneuvoa/vrk. Tilanteessa, jossa toteutuisi vain Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli ilman Kunkun parkin parkkia, liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 20.300 ajoneuvoa/vrk.

Satakunnakadulla Amuritunnelin suuaukosta länteen liikennemäärä ilman Näsikallion eritasoliittymää, Amuritunnelia ja Kunkun parkkia (VE 0) olisi vuoden 2040 ennustetilanteessa noin 11.000 ajoneuvoa/vrk. Tilanteessa, jossa toteutuisi Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki ilman Amuritunnelia (VE 1), liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 10.000 ajoneuvoa/vrk. Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin toteutuessa (VE 2) liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 7.000 ajoneuvoa/vrk. Tilanteessa, jossa toteutuisi vain Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli ilman Kunkun parkin parkkia, liikennemäärä vuoden 2040 ennustetilanteessa olisi noin 8.000 ajoneuvoa/vrk. (15.11.2018)


Lisääkö Amuritunneli liikennettä ydinkeskustan kaduilla? Mihin Satakunnankadulta Hämeenpuistoon kääntyvä liikenne suuntautuu?

Hankkeen toteutuessa maanpäällisen katuverkon autoliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän noin 7,7 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa (noin 8,5 % keskustan liikenteestä). Liikennemallin mukaan noin 70 prosenttia Amuritunnelista tulevasta liikenteestä kääntyisi Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymässä etelään. Hämeenpuistosta liikenne hajautuisi laajalle alueelle mm. Puutarhakadun, Pirkankadun, Hallituskadun ja Satamakadun välityksellä. Noin 30 prosenttia liikenteestä jatkaisi Hämeenpuistoa etelään aina Tampereen valtatielle saakka. (15.11.2018)

Kuinka paljon Hämeenpuiston liikennemäärä kasvaa?

Nykytilanteessa Hämeenpuiston arkipäivän liikennemäärä on Hämeenkadun pohjoispuolella noin 10.500 ajoneuvoa/vrk ja Hämeenkadun eteläpuolella noin 21.200 ajoneuvoa/vrk. Amuritunnelin ja Kunkun parkin toteuduttua vuoden 2040 ennustetilanteen liikennemäärä Satakunnankadun ja Hämeenkadun välillä on noin 13.700 ajoneuvoa/vrk. Satakunnankadusta pohjoiseen Hämeenpuiston liikennemäärä vähenee huomattavasti ollen vuoden 2040 liikenne-ennusteessa ainoastaan noin 1.000 ajoneuvoa/vrk. Tähän vaikuttaa Amuritunnelin lisäksi mm. raitiotien käyttöönotto ja kaistakapasiteetin vähentäminen Paasikivenkadulla. Hämeenpuiston eteläosassa Amuritunnelin vaikutus liikennemääriin jää vähäiseksi. (15.11.2018)

Kuinka paljon Hämeenpuiston liikenne kasvaa tulevien joukkoliikenteen reittimuutosten johdosta?

Mahdollisista tulevaisuuden reittimuutoksista johtuvia joukkoliikenteen määrän muutoksia yksittäisillä kaduilla tai katuosuuksilla ei ole tässä hankkeessa arvioitu. Liikennemallissa ja vuoden 2040 liikenne-ennusteessa on kuitenkin huomioitu myös joukkoliikenteen osalta sellaiset seudulliset ja paikalliset liikenneverkon ja maankäytön muutokset, joissa suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle ja hankkeiden mitoitukselliset tavoitteet ovat tiedossa. Joukkoliikenteen reittimuutosten sijaan merkittävämpää Hämeenpuiston liikennemäärien kannalta on muun ajoneuvoliikenteen reittien muuttuminen. (15.11.2018)

Riittääkö liittymien välityskyky?

Liikenteen toimivuustarkasteluiden mukaan kyllä. Vuoden 2040 ennustetilanteen simuloinnissa Satakunnankadun ja Kortelahdenkadun liittymän toimivuus on hyvä eikä Amuritunnelin käyttöönotto heikennä Hämeenpuiston ja Satakunnankadun liittymän toimivuutta, mikäli liikennevirtojen priorisointi huomioidaan liikennevaloissa. Amuritunneli vähentää liikennettä Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Satakunnankadun länsiosassa, mikä voidaan hyödyntää pääsuuntien toimivuuden hyväksi. (15.11.2018)


Mihin autot liikennemallissa "katoavat" käännyttyään Satakunnankadulta Hämeenpuistoon?

Tammikuun 2018 yleisötilaisuudessa nähtävillä ollut animaatio oli esimerkki menetelmästä, joilla liittymien toimivuustarkasteluita on mahdollista visualisoida. Ajoneuvoja kuvaavat symbolit ovat tällaisessa animaatiossa näkyvissä vain kulloinkin simuloitavana olevan kohteen sisällä. Liikenteen määrää ja suuntautumista tutkitaan erikseen varsinaisissa liikennemalleissa, joista esimerkiksi TALLI-malli koskee koko kaupunkiseudun laajuista liikenneverkkoa. (15.11.2018)

Jos liikenteen vähentyminen Satakunnankadulla tapahtuu Mustalahdenkadusta länteen päin, eikö se ole melko merkityksetöntä?

Ei suinkaan! Raitiotien II-vaiheen ja Särkänniemen-Mustalahden alueen kehittämisen myötä ajoneuvoliikenteen käytettävissä oleva tila mm. Paasikivenkadulla ja Sepänkadulla on kaventumassa. Liikenne-ennusteiden mukaan ajokaistojen vähentäminen näillä kaduilla ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin liikennemäärää on pyrittävä pienentämään. Liikennemallin mukaan Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä laskisi Amurin länsiosan lisäksi mm. Paasikivenkadulla, Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Satakunnankadulla välillä Hämeenpuisto – Lapintie. (15.11.2018)

Olisiko syytä odottaa seurantaan perustuvaa tietoa raitiotien vaikutuksesta liikennejärjestelmään ja erityisesti lännen suunnasta tulevaan liikenteeseen?

Raitiotie on huomioitu yleissuunnittelun yhteydessä päivitetyssä liikennemallissa (2018). Luotettavan seurantatiedon kokoaminen edellyttäisi usean vuoden mittaista tarkastelujaksoa. Raitiotien ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2021. Suunnitteilla olevan raitiotien toisen vaiheen (Pyynikintorilta länteen) toteutuksen tai käyttöön ottamisen aikataulusta ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä. (15.11.2018)

Voitaisiinko tehdä kännyköiden tukiasemiin perustuva selvitys liikenteen suuntautumisesta?

Matkapuhelinten paikantaminen ja kulkureittien seuraaminen sinänsä lienee teknisesti mahdollista. Kuitenkaan sellaista uutta tietoa, jolla olisi merkittävää vaikutusta tämän hankkeen suunnittelun perusteisiin, ei paikannuksen kautta nähdä syntyvän. Keskustaan saapuu ja sieltä lähtee eri liikennemuodoilla sekä paikallista, seudullista että valtakunnallista liikennettä. Vaikka seurattavana olisivat vain esim. ydinkeskustan alueella paikannettavissa olevat matkapuhelimet, niiden määrä ei vastaa alueella liikkuvien ajoneuvojen tai niiden matkustajien lukumäärää. Paikannuksen perusteella olisi myös vaikeaa saada luotettavaa tietoa kokonaisista matkaketjuista: esimerkiksi yhdellä yksityisautolla keskustaan voi saapua useampia henkilöitä, jotka jatkavat matkaansa eri suuntiin eri liikennemuodoilla. (15.11.2018)

Sumputtaako Amuritunneli Hämeenpuiston länsipuolisen ja Pirkankadun pohjoispuolisen alueen?

Amuritunneli muuttaa nykyisiä ajoreittejä lähinnä Hämeenpuiston, Puutarhakadun, Kortelahdenkadun ja Puuvillatehtaankadun rajaamalla alueella. Kortelahdenkadusta länteen päin liikennejärjestelyihin ei ole tunnelista johtuvia muutoksia tarpeen tehdä. (15.11.2018)

Tuleeko Hämeenpuistoon lisäkaistoja?

Yleissuunnitelmassa on esitetty lyhyttä lisäkaistaa Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymään Satakunnankatua länteen ajavalle / vasemmalle Hämeenpuistoon kääntyvälle liikenteelle. Lisäkaista sijoittuu Hämeenpuiston itäisen ja läntisen ajoradan väliin Satakunnankadun ajoradan reunalla. Katujärjestelyiden muutokset eivät edellytä Hämeenpuiston puuston poistamista ja istutetun alueen pinta-alan muutos jää vähäiseksi. (15.11.2018)

Voitaisiinko sallia Satakunnankadulta tunnelista tulevan liikenteen kääntyminen vasemmalle Hämeenpuistoon?

Asiaa on tutkittu erilaisten liittymäjärjestelyiden, liikennemäärien ja valo-ohjausten simuloinneilla, mutta liittymän välityskykyä ei saatu riittäväksi edes toisella lisäkaistalla. Lännen suunnasta tulevan liikenteen kääntyminen vasemmalle Hämeenpuistoon edellyttäisi käytännössä joko jonkin toisen ajosuunnan tai suojatieylityksen poistamista. (15.11.2018)

Miten liikenne Satakunnankadun ja Puutarhakadun välisiin kortteleihin jatkossa järjestetään?

Tonttiliittymät säilyvät nykyisillä paikoillaan. Ajoreitteihin muutoksia tulee lähinnä liikenteelle, joka ajaa ko. kortteleiden tonteille Mustanlahdenkadun kautta. Idästä Satakunnankatua pitkin saapuva liikenne kääntyy jatkossa oikealle jo Hämeenpuistossa, josta reitti jatkuu edelleen Puutarhakadun kautta Mustanlahdenkadulle. Ajo Mustanlahdenkadun eteläpäästä pohjoisen tai lännen suuntaan on mahdollista Puutarhakadun ja Kortelahdenkadun kautta. Ko. kortteleista etelään ja itään pyrkivän liikenteen reitit pysyvät ennallaan. (15.11.2018)

Miten pelastustiet Satakunnankadun varren kiinteistöille järjestetään?

Hälytysajoneuvojen ajoreitti riippuu lähestymissuunnasta sekä siitä, onko pihaan ajo tarpeen vai voiko kulloinkin kyseessä olevan tehtävän suorittaa kadulta käsin. Varsinaiset pelastustiet tonttien sisällä säilyvät ennallaan. Satakunnankadulla Hämeenpuiston ja Kortelahdenkadun väliin sijoittuvat nykyiset tonttiliittymät (yht. 3 kpl) säilyvät, mutta muuttuvat nk. suuntaisliittymiksi joissa vain oikealle kääntyminen on sallittu. (15.11.2018)

Kuinka Satakunnankadun liikenne itään päin sujuu, kun tunnelista poistuva haluaa kääntyä Hämeenpuistoon oikealle ja Pispalasta Satakunnankatua ajava on menossa suoraan Satakunnansillalle?

Kaistan vaihtaminen tapahtuu normaalien liikennesääntöjen mukaisesti: kaistaa saa vaihtaa, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä. Liikenteen toimivuutta on tutkittu erilaisten liittymäjärjestelyiden, liikennemäärien, valo-ohjausten ja häiriötilanteiden simuloinneilla. Tulosten perusteella tunnelin suuaukon ja Hämeenpuiston liittymän välisen ryhmittymis- ja sekoittumisalueen pituus on yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa riittävä. (15.11.2018)

Estääkö liikenteen kasvu nykyisten Hämeenpuiston puolelle sijoittuvien ajoluiskien käyttämisen Satakunnankadun ja Puutarhakadun välisessä korttelissa?

Amuritunneli ei edellytä muutoksia näihin liittymiin. Ajorata on liittymien kohdalla kaksikaistainen ja kadun välityskyky on arvioitu riittäväksi myös ennustetilanteessa. (15.11.2018)

Miten liikenteen sujuvuus taataan rakentamisen aikana?

Amuritunnelin avokaukalon ja betonitunnelin rakentamisen aikana Satakunnankadulla ja Kortelahdenkadulla tehdään ajosuuntien rajoittamista ja liittymien sulkemista edellyttäviä töitä. Alustavan suunnitelman mukaan Satakunnankadun liikenne katkaistaan työn ajaksi idän suuntaan. Satakunnankatua länteen kulkeva liikenne kiertää työmaan kadun pohjoislaitaa pitkin ja kääntyminen oikealle Mustanlahdenkadulle on mahdollista. Kortelahdenkadun liittymä pohjoisen suuntaan suljetaan. Lännestä Satakunnankatua pitkin saapuva liikenne ohjataan etelään Kortelahdenkadulle. Satakunnankadun etelälaitaan ja Kortelahdenkadun suljettuun osuuteen rajautuville tonteille ajo ohjataan kiertoreiteille. Muissa työkohteissa rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikenteen sujuvuuteen. Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunnelin kalliotunneliosuus rakennetaan Rantaväylän tunnelin suunnasta. Louhekuljetukset ohjataan Näsikallion olemassa olevan työtunnelin kautta katuverkolle. (15.11.2018)

Jalankulku ja pyöräily

Mitkä ovat hankkeen hyödyt jalankulun ja pyöräilyn suhteen? Miten hanke auttaa saavuttamaan kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvulle asetetut tavoitteet?

Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä käsitellään mm. kaupunkiseudun kehittämisohjelmassa, Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa, kaupunkistrategiassa ja Kestävä Tampere 2030- linjauksissa sekä käynnissä olevassa keskustan kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet 2030- työssä. Tämä hanke yhdessä Kunkun parkin kanssa vähentää ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin määrää keskustan maanpäällisillä alueilla, mikä tuo uusia mahdollisuuksia jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiselle ja helpottaa myös joukkoliikenteen kulkua. Samalla luodaan edellytyksiä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen tavoitteena olevalle tasolle. (14.11.2018)

Miten jalankulku järjestetään Satakunnankadulla/suuaukon kohdalla?

Yleissuunnitelmassa esitetään, että jalkakäytäviä levennetään Satakunnankadun kummallakin puolella. Mustanlahdenkadun risteyksestä poistuvat suojatiet korvataan uudella ylityskohdalla, joka sijoittuu Amuritunnelin avokaukalon ylitse rakennettavalle sillalle. Turvallisuussyistä kadun ylittämistä suojateiden ulkopuolelta rajoitetaan kaiteilla. (15.11.2018)

Onko pyöräily mahdollista Satakunnankadulla?

Kyllä, pyöräily tapahtuu nykytilanteen mukaisesti ajoradalla. (15.11.2018)

Pitenevätkö kävelijöiden ja pyöräilijöiden ylitysajat (valo-ohjatuissa) liittymissä?

Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymän valo-ohjaus on tarpeen ohjelmoida siten, että Amuritunnelista tuleva liikenne ei jonoudu tunnelin suuaukon pituuskaltevalle osuudelle. Ohjelmoinnissa on hyödynnettävissä ajoneuvoliikenteen vähentyminen Hämeenpuistossa Satakunnankadusta pohjoisen suuntaan. Yhden tulosuunnan priorisoiminen saattaa pidentää kävelijöiden ja pyöräilijöiden odotusaikaa kyseisessä liittymässä, mutta ei välttämättä kaikissa ylityskohdissa ja -suunnissa. (15.11.2018)

Vaikuttaako hanke Hämeenpuiston jalankulun ja pyöräilyn järjestämiseen?

Amuritunnelista tulevan liikenteen priorisoiminen saattaa pidentää kävelijöiden ja pyöräilijöiden odotusaikaa Satakunnankadun ja Hämeenpuiston valo-ohjatussa liittymässä. Hämeenpuiston suuntainen suojatieylitys siirtyy puiston keskilinjalta puistokäytävän itälaitaan. Muita tästä hankkeesta johtuvia muutoksia Hämeenpuiston kävelyn ja pyöräilyn järjestelyihin ei ole suunnitteilla. (15.11.2018)

Pysäköinti

Laaditaanko näiden hankkeiden yhteydessä suunnitelma siitä, millä toimilla ja minkälaisella aikataululla läntisen keskustan liikennettä ja pintapysäköintiä vähennetään?

Koko keskustan pysäköinnin tehostamisen ja maanalaisen pysäköinnin kehittämisen taustaselvitykseksi laadittu keskustan uusi pysäköintitutkimus sekä taksien ja tilausliikenteen pysäköintiselvitys ovat valmistuneet vuonna 2018. Tällä hetkellä käynnissä ovat mm. läntisen keskustan liikenteen visiotyö sekä ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon kehittämissuunnitelma (TYPYKE), jossa tarkastellaan mm. kaikkien liikennemuotojen pysäköintiä niiltä osin, kun se on vuorovaikutuksessa maanalaisen pysäköintijärjestelmän kanssa. TYPYKE-työn tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva ydinkeskustan pysäköinnin järjestelyistä vuosina 2025 ja 2040 sekä esitys toteutuksen vaiheistuksesta. Keskustan kehäkadun pohjoisosan kehittämistä koskeva yleissuunnitelma sisältyy Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnitteluaineistoon. Hankkeen yhteydessä on tehty lisäksi päivityksiä Tampereen seudun liikennemalliin (TALLI-malli) ja liikenteen sijoitteluohjelmiston laskentaolettamiin (EMME-verkko). (15.11.2018)

Vähennetäänkö kadunvarsipysäköintiä ja mitä sen paikalle tulee?

Keskustan kadunvarsipysäköintiä vähennetään, mutta lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja tulee kuitenkin jäämään myös jatkossa maan pinnalle. Kadunvarsipaikoilta vapautuvaa tilaa voidaan hyödyntää katuympäristön viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kohentamiseen (kalusteet, istutukset, terassit jne.) sekä jalankulkualueiden leventämiseen ja pyöräpysäköintiin. (14.11.2018)

Miksi asiointia liiketiloissa Satakunnankadulla hankaloitetaan poistamalla kadun varren parkkipaikat?

Nykyiset kadunvarsipaikat (noin 20 kpl) poistuvat Satakunnankadulta tunnelin suuaukon kohdalta. Muita lähialueen kadunvarsipaikkoja, joita sijoittuu mm. Hämeenpuistoon, Mustalahdenkadulle ja Kortelahdenkadulle, ei ole tämän hankkeen vuoksi tarpeen poistaa. (14.11.2018)

Kustannukset

Mihin hyöty-kustannussuhteen laskenta perustuu?

Liikenneviraston ohjeisiin (13/2013) perustuva hyöty-kustannuslaskenta on liikennetaloudellisesta näkökulmasta tehtävää hankearviointia. Laskelmassa voidaan huomioida hankkeen investointikustannukset (suunnittelu, rakentaminen, korkomenot), väylänpitäjän kustannukset (kunnossapito), välilliset investoinnit, tienkäyttäjien kustannukset (matka-aika, ajoneuvojen käyttökustannukset, verot ja muut maksut), turvallisuusvaikutukset (onnettomuudet), ympäristövaikutukset (päästöt, melu), vaikutukset julkistalouteen (vero-, maksu- ja muut tulo, Investoinnin jäännösarvo) sekä rakentamisen aikaiset haitat. Hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten ajoneuvo- ja onnettomuuskustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Vaikutusten arvioidut määrät kerrotaan eri kustannuslajeille määritetyillä yksikköarvoilla. Laskelmat tehdään aina samoilla yleisperiaatteilla, mutta laskelmien yksityiskohdat voivat eri hankkeissa poiketa toisistaan. Kukin hyöty- ja kustannuserä otetaan huomioon vain kerran. Laskelma on puhtaasti liikennetaloudellinen arviointi, eikä siihen saa sisällyttää mm. taloudellisia heijastus- tai kerrannaisvaikutuksia, kuten vaikutuksia työllisyyteen, bruttokansantuotteeseen, tietyn alueen kasvuedellytyksiin, talouden rakenteeseen tai muutoksiin maan arvossa. Jos laskelman osoittamat hyödyt ovat investointia suuremmat, on hyöty-kustannussuhde (HK-suhde) yli yhden ja hanke on laskennassa arvioitujen rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava. Koska hankkeella voi olla merkittäviä laskelman ulkopuolelle jääviä vaikutuksia, alle yhden HK-suhde ei välttämättä merkitse kannattamatonta tai yli yhden HK-suhde kannattavaa hanketta. (14.11.2018)

Otetaanko hyöty-kustannuslaskennassa kantaa heikentyvään elinympäristöön ja kasvaviin haittoihin?

Hyöty-kustannussuhteen laskennassa voidaan ottaa huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset päästö- ja meluhaitat. (14.11.2018)

Onko Kunkun parkki hyöty-kustannussuhteen laskennassa mukana?

Kunkun parkin sisältävien vaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteen laskennassa laitoksen oletetaan olevan toiminnassa ja kulkemisen sinne mahdollista Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin kautta. (14.11.2018)

Onko laadittu arviota vaihtoehdosta, jossa rakennetaan vain yhteys Näsikallion eritasoliittymästä Kunkun parkkiin ilman Amuritunnelia?

Kyllä, yhtenä vaihtoehtona selvityksissä on tarkasteltu tilannetta, joissa Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki toteutettaisiin ilman Amuritunnelia. Vastaavasti on tarkasteltu tilannetta, jossa Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli toteutettaisiin ilman Kunkun parkkia. Liikennetaloudellisen tarkastelun ohella eri vaihtoehdoista syntyviä vaikutuksia on tarkasteltu myös kaupunkitaloudellisista näkökulmasta. (14.11.2018)

Miksi kustannusarviosta on liikkeellä erilaisia tietoja?

Kustannusarviot ovat vielä karkeita ja niitä tarkennetaan suunnittelun edetessä. Kustannusarviota ovat yleissuunnittelun aikana nostaneet mm. kallio- ja maaperää koskevan tutkimustiedon sekä rakenne- ja muun teknisen suunnittelun pääperiaatteiden tarkentuminen. Varsinaisen toteuttamispäätöksen yhteydessä esitettävät kustannusarviot tulevat perustumaan yleissuunnitelmaa huomattavasti yksityiskohtaisempiin tie-, katu- ja rakennussuunnitelmiin. (14.11.2018)

Kuinka paljon säästäisi jättää Amuritunneli rakentamatta?

Yleissuunnitelmaluonnoksessa esitetty koko hankkeen kustannusarvio on noin 59 m€, joka sisältää rakentamiskustannukset (noin 47 m€) sekä suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien kustannukset ja riskivaraukset (yht. noin 12 m€). Rakentamiskustannuksista pelkän Näsikallion eritasoliittymän osuus on noin 22 m€, Amuritunnelin osuus noin 23 m€ ja Satakunnankadun muutosten osuus noin 2,4 m€. Koko hankkeen kustannusarviosta Amuritunnelin sekä katumuutosten osuus olisi laskennallisesti yhteensä noin 31,5 m€. (14.11.2018)

Kalliotilojen rakentaminen

Kuinka kauan Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin rakentaminen kestää?

Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin rakentamisen kestoksi on arvioitu noin kaksi vuotta. (14.11.2018)

Miten louhinta vaikuttaa maanpäälliseen rakentamiseen (riskit)?

Louhintatöiden suunnitteluvaiheessa kartoitetaan ympäristön tärinäherkät kohteet, kuten olemassa olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Herkille kohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden raja-arvot, joiden määrittelyssä huomioidaan rakenteen kunnosta, perustamistavasta ja rakennusosien materiaaleista riippuva rakenneluokka sekä etäisyys räjäytyskohteeseen. Ennen louhinnan aloittamista tehdään selvitysalueen kiinteistöjen ja rakenteiden alkukatselmus. Työn aikana louhintatärinää seurataan kriittisiksi arvioituihin kohtiin asennetuista mittauspisteistä. Räjäytysten voimakkuutta tai räjäytysaikoja voidaan muuttaa ympäristön vaatimusten mukaisesti. Työn aikana tehdään tarvittaessa välikatselmuksia ja louhintatöiden valmistuttua loppukatselmus, jotta louhinnan mahdollisesti aiheuttamat vauriot voidaan määrittää. Louhintaurakoitsijalta edellytetään louhintavastuuvakuutukset mahdollisten vaurioiden korvausta varten. (14.11.2018)

Miten louhinta vaikuttaa pohjaveden pinnan korkeuteen? Haetaanko pohjaveden tason muuttamiselle lupaa?

Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla voi olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin. Kalliotilojen vaikutus pohjaveden korkeuteen riippuu mm. ympäröivän kalliomassan tiiveydestä ja siitä, miten pohjavesi vaikutusalueella korvautuu. Louhinta saattaa alentaa kallioperässä olevan pohjaveden pintaa ja aiheuttaa luvanvaraiseksi säädettyjä vaikutuksia. Myös maapohjaveteen voi kohdistua vaikutuksia alueilla, joissa pohjavesivarastot ovat pienet ja vettä johtavat maakerrokset ovat yhteydessä suoraan kallioon. Rakentamisen aikana pohjaveden aleneminen kohdistuu ensisijaisesti kalliotilojen lähialueen kalliopohjaveteen. Louhinnan vaikutusten ja käytön aikaisten vuotovesien hallitsemiseksi maanalaiset tilat lujitetaan ja tiivistetään. Alueelle on asennettu jo käynnissä olevaa pohjavesiseurantaa varten useita kivennäismaa- ja kalliopohjavesiputkia. Vesilain mukaisen luvan tarve tutkitaan toteutusvaiheen suunnittelun ja lupamenettelyiden yhteydessä. (14.11.2018)

Rajoittavatko tunnelit energiakaivojen rakentamista?

Uusien energiakaivojen rakentaminen voidaan tapauskohtaiseen tarkasteluun ja kalliotekniseen selvitykseen perustuen sallia sen jälkeen, kun maanalaiset tilat ja tunnelit on rakennettu. Suoraan kalliotilojen kohdalle tai niiden lujitusvyöhykkeelle ei energiakaivoja voida sijoittaa. (14.11.2018)

Ympäristöhäiriöt

Miten tunneli ja sen suuaukko vaikuttavat lähialueen asukkaiden ilman laatuun? Tuleeko Hämeenpuistoon poistoilmapiippuja?

Yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisessa ratkaisussa Amuritunnelin ilma johdetaan ulos Satakunnankadun suuaukon kautta. Eritasoliittymän ilmanvaihto liitetään Rantaväylän tunnelin ilmanvaihtoon (olemassa oleva Näsikallion ilmanvaihtotunneli). Erillisiä poistoilmapiippuja ei ole. Ilmanlaatuselvityksen mukaan liikenneperäisten hiukkaspäästöjen vuorokausiohjearvot ja vuosiraja-arvot eivät nykytilanteessa tai vuoden 2040 ennustetilanteessa ylity. Kalliotunneleiden ja eritasoliittymän louhinta tapahtuu Näsikallion olemassa olevan työtunnelin kautta, jonka suuaukon läheisyydessä työmaaliikenne voi aiheuttaa PM10- hiukkasten vuorokausiohjearvon ylityksiä. Myös Amuritunnelin suuaukon rakentamisen aikana ilmanlaatu voi heiketä paikallisesti työmaaliikenteen ja kaivuutyön seurauksena. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi selvityksessä on annettu suosituksia rakentamisen ja käytön aikaisista järjestelyistä, joista määrätään yksityiskohtaisesti toteutusvaiheen suunnittelun ja lupamenettelyiden yhteydessä. (14.11.2018)

Miten tunneli vaikuttaa lähialueen melutasoon?

Vuoden 2040 ennustetilanteessa Satakunnankadulla Amuritunnelin suuaukon läheisyydessä sekä Hämeenpuistossa välillä Satakunnankatu - Kauppakatu melutason arvioidaan olevan noin 2-4 dB korkeampi kuin tilanteessa, jossa eritasoliittymää, Amuritunnelia ja Kunkun parkkia ei ole toteutettu. Amuritunnelin vaikutuksesta melutason arvioidaan laskevan Amurin länsiosan lisäksi mm. Paasikivenkadulla, Hämeenpuiston pohjoisosassa sekä Satakunnankadulla välillä Hämeenpuisto – Lapintie. (14.11.2018)

Onko liikennemelu huomioitu viimeaikaisissa kaavamuutoksissa ja täydennysrakentamishankkeissa?

Kyllä, myös yksittäisissä hankkeissa on edellytetty meluselvityksen laatimista jos kohde sijoittuu korkean melutason alueille. Selvityksen laatimisen tarvetta arvioidaan valtakunnallisten melutason ohjearvojen sekä kaupungin omien melulinjausten ja -mallinnusten pohjalta. (14.11.2018)

Välittyykö tieto kaavavaiheen selvityksistä rakennusvalvontaan?

Rakennusvalvonta on yksi asemakaava laatimista ohjaavista tahoista. Asemakaavaan ja sitä seuraaviin suunnitteluvaiheisiin liittyvät selvitykset ovat myös rakennusvalvonnan käytettävissä koko prosessin ajan. (14.11.2018)

Miksi ei investoida Hämeenpuiston kehittämiseen ja liikenteestä johtuvien haittojen vähentämiseen?

Jos tarkastellaan Hämeenpuistoa kokonaisuutena, ei tämän hankkeen toteuttamisesta voida katsoa syntyvän olennaisia muutoksia kehittämisen lähtökohtiin tai reunaehtoihin. Esimerkiksi virkistysalueilla sovellettavien melun ohjearvojen saavuttamista ei pidetä Hämeenpuistossa mahdollisena, koska liikennemäärä on niihin nähden moninkertainen sekä nyky- että ennustetilanteessa eikä vaihtoehtoisia reittejä ole. Tehokkaimmin liikenteestä johtuvia haittoja voidaan vähentää investoimalla hankkeisiin, joilla liikennettä saadaan siirrettyä maan alle. Selvitysten mukaan Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin toteuttaminen laskee liikenteen määrää Hämeenpuiston pohjoisosassa, mikä vastaa mm. Hämeenpuiston puistohistoriallisessa selvityksessä (pdf, 18.49 Mt) esitettyihin tavoitteisiin ja luo osaltaan edellytyksiä virkistyskäytön kehittämiselle. (14.11.2018)

Häiriötilanteet

Mitä tapahtuu, jos tunneleiden kapasiteetti ylittyy? Aiheuttaako Hämeenpuiston valo-ohjaus ruuhkan, jonka seurauksena pysähdyksiä Amuritunnelissa?

Amuritunnelin suuaukko ja maanalaiset liittymät varustetaan liikennevaloin ja puomein, joilla liikennettä voidaan tarvittaessa rajoittaa. Liikenteen toimivuutta on tutkittu erilaisten liittymäjärjestelyiden, liikennemäärien, valo-ohjausten ja häiriötilanteiden simuloinneilla. Jos Amuritunneli jouduttaisiin sulkemaan, maanalaisten kiertoliittymien kautta on mahdollista vaihtaa ajosuuntaa ja ajaa Kunkun parkkiin tai Rantaväylän tunneliin. Jos taas esimerkiksi Rantaväylän eteläisempi A-tunneli (ajosuunta lännestä itään) ruuhkautuu, voidaan Amuritunnelista itään kohti Naistenlahtea pyrkivää liikennettä rajoittaa sulkemalla ko. ajosuunta eteläisemmässä kiertoliittymässä. Liikenteen maksimiennusteella jonopituus maanpäällisellä katuverkolla voisi ulottua Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymästä Amuritunnelin sisäänajon puomeille, muttei ajorampille tai tunneliin saakka. (14.11.2018)

Aiheuttaako tunnelin suuaukko hidasteen hälytystehtävissä oleville ajoneuvoille?

Yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisissa katujärjestelyissä on huomioitu, että Satakunnankatu on pelastuslaitoksen pääreitti paloasemalta lännen suuntaan. Esimerkiksi tunnelin suuaukon läheisyydessä kulkua ohjaavat kaiteet sijoitetaan kadun reunojen sijaan keskisaarekkeisiin, jolloin muu liikenne voi tarvittaessa väistää oikealle ja antaa tilaa samaan suuntaan ajaville hälytysajoneuvoille. Pelastuslaitos on mukana asemakaavan ja yleissuunnitelman laatimisessa ja osallistuu myös näitä seuraavien katu- ja rakennussuunnitelmien ohjaamiseen. (14.11.2018)

Miten tunneleista poistutaan hätätilanteessa? Mitä reittiä pelastusajoneuvot ajavat tunneliin?

Amuritunneliin on esitetty muusta tilasta paloeristetty poistumiskäytävä. Näsikallion eritasoliittymä jaetaan kahteen palo-osastoon Rantaväylän päätunneleiden mukaisesti. Hätäpoistumisreitit johtavat etelässä Amuritunnelin suuaukolle Satakunnankadulle ja pohjoisessa Näsikallion eritasoliittymän kautta Rantaväylän tunneliin. Suunnittelussa tutkitaan lisäksi mahdollisuutta sijoittaa Amuritunnelin keskivaiheille maan pinnalle johtava porrasyhteys. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitoksen saapuminen tunneleihin tapahtuu kohteen sijainnista riippuen joko Amuritunnelin tai Rantaväylän tunnelin kautta. (14.11.2018)

Jos Tammerkosken yläjuoksun pato pettäisi, voisiko vesi päätyä Ronganrampin, P-Hämpin ja Kunkun parkin kautta Näsikallion eritasoliittymään?

Ei, koska Näsikallion eritasoliittymä on kymmeniä metrejä P-Hämpin ja Kunkun parkin lattiatasoa ylempänä. P-Hämpin suunnitteluun liittyneen vahingonvaaraselvityksen mukaan Tammerkosken yläjuoksun pato-onnettomuustilanteessa vettä saattaisi virrata Keskiputouksen voimalaitoksen reunamuurien yli. Kosken itäpuolella vettä voisi päätyä myös Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteysalueelle asti, mutta suurin osa siitä kuitenkin valuisi Koskipuiston kautta takaisin Tammerkoskeen. (14.11.2018)

Katuympäristö ja kaupunkikuva

Kuinka leveitä katualue ja tunnelin suuaukko ovat?

Satakunnankadun katualueen kokonaisleveys on tunnelin suuaukon kohdalla 29,75 metriä. Yleissuunnitelman luonnoksessa Amuritunnelin suuaukon leveys on betonikaukalo ja kadun reunakivet mukaan lukien 10,8 metriä. (14.11.2018)

Voitaisiinko Satakunnankadun valaistusta parantaa?

Kyllä. Tämän hankkeen myötä valaisimet tulisivat uusittaviksi vähintään Hämeenpuiston ja Kortelahdenkadun välisellä katuosuudella. (14.11.2018)

Onko Satakunnankadun varren puut kaadettava?

Kyllä, puurivit uusittaisiin Hämeenpuiston ja Kortelahden välisellä katuosuudella. Uudet puurivit sijoittuisivat kadun pohjoislaidalla noin 0,5-1 metriä ja etelälaidalla noin 1-2 metriä nykyisestä poikkeavaan linjaan. (14.11.2018)

Kulttuuriympäristö

Miten Hämeenpuiston kulttuuriympäristöarvojen säilyminen turvataan?

Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) luokitellun Hämeenpuiston kokonaisuuteen kuuluvat kaksoispuurivisen puistokadun lisäksi sitä reunustava rakennuskanta, puistoon sijoitetut veistokset ja muistomerkit sekä Eteläpuistoon ja Näsinpuistoon sijoittuvat akselin päätteet. Hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan näitä arvoja heikentäviä vaikutuksia. Hämeenpuiston kohdalla Amuritunneli sijoittuu noin 20 metriä maanpinnan alapuolelle ja tunnelin suuaukon maapäälliset rakenteet etäälle puistoakselia pitkin avautuvasta näkymästä. Satakunnankadun ja Hämeenpuiston liittymän katujärjestelyiden muutokset eivät edellytä puuston poistamista ja istutetun alueen pinta-alan muutos jää vähäiseksi. (15.11.2018)

Onko Mustanlahden alue suojeltu?

Nykytilanteessa ei. Alueella vireillä olevan asemakaavan muutoksen Ulkoinen linkkinro 8663 tavoitteena on mm. turvata alueen arvokkaan teollisuushistoriaan, vapaa-ajantoimintoihin, kulttuuripalveluihin ja vesiliikenteen historiaan liittyvän kulttuuriperinnön ja arvokkaan rakennuskannan säilyminen. Kortelahden ja Mustalahden pohjassa on muinaismuistolailla suojeltuja vedenalaisia arkeologisia kohteita. (14.11.2018

Kunkun parkki

Missä ovat Kunkun parkin ajoaukot ja sisäänkäynnit?

Sisäänajo on mahdollista Satakunnankadun (Amuritunneli) ja Rantaväylän tunnelin (Näsikallion eritasoliittymä) kautta. Käytettävissä ovat myös P-Hämpin nykyiset Rongankadun ja Ratapihankadun sisäänajot sekä mahdollinen uusi etelän suunnan ajoyhteys, jota tutkitaan parhaillaan käynnissä olevan P-Hämpin laajennuksen suunnittelun yhteydessä. Kunkun parkin alustavassa hankesuunnitelmassa esitetyt sisäänkäynnit (hissi- ja porrasyhteydet) sijoittuivat Kuninkaankadun varrelle, Finlaysoninkadulle ja Keskustorille. Jatkosuunnittelussa voidaan tarvittaessa tutkia myös muita sisäänkäyntivaihtoehtoja. (14.11.2018)

Pysäköintilaitos ei ole liikenneväylä. Eikö olisi viisaampaa rakentaa koko ydinkeskustan alittava maanalainen katu?

Nykyiset ja suunnitteilla olevat maanalaiset pysäköintilaitokset yhdessä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin sekä P-Hämpin mahdollisen uuden etelän suunnan ajoyhteyden kanssa luovat hyvät edellytykset keskustan maanalaisen liikenteen, huollon ja pysäköinnin verkoston kehittämiselle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja mm. kallioresurssien ja maanalaisen katuverkon kehittämisen edellytyksiä tarkastellaan hankekohtaisten suunnitelmien ohella myös parhaillaan käynnissä olevassa ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon kehittämissuunnitelmassa (TYPYKE). (14.11.2018)

Miksi Kunkun parkin osalta on esitetty vain suppea versio?

Vuoden 2014 alustavassa hankesuunnitelmassa esitetty Kunkun parkin pysäköintipaikkamäärä oli noin 1 440 ("Laaja"), 1 280 ("Suppea") tai 1 000 ("Pieni") autopaikkaa. Ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi esitetty "suppea" versio oli hankkeen ohjausryhmän suositus Kunkun parkin asemakaavan jatkosuunnitteluun ja vuoden 2018 hankintamenettelyn lähtökohta. "Suppeassa" Kunkun parkissa ei ollut "laajaan" versioon esitettyä Hämeenkadun alapuolista halliosuutta välillä Näsilinnankatu-Hämeenpuisto, eikä Satamakadun/Hämeenpuiston suunnille esitettyjä sisäänajotunneleita. Muuten "suppea" vaihtoehto on ratkaisultaan yhteneväinen "laajan" Kunkun parkin kanssa, eikä se poissulje muidenkaan vaihtoehtojen toteuttamista. (14.11.2018)

Miksi Kunkun parkkiin ei ole yhteyttä etelän suunnasta?

Keskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin etelän suunnasta saapuvaa liikennettä palvelevan uuden ajotunnelin rakentamista tutkitaan parhaillaan P-Hämpin laajennuksen hankesuunnittelussa. Uusi etelän suunnan ajoyhteys ei ole poissuljettu myöskään Kunkun parkin osalta, mutta ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi esitettyyn vaihtoehtoon "Suppea" sitä ei sisälly. (14.11.2018)

Miksi suunnitelmassa ei ole esitetty yhteyttä Kunkun parkista P-Frenckelliin?

Kunkun parkin ratkaisuilla ei haluta poissulkea Keskustorin tulevan kehittämisen ja mahdollisen P-Frenckellin laajennuksen toistaiseksi tutkimattomia vaihtoehtoja. Pelkästään nykytilanteeseen pohjautuvan suunnittelun ja toteutuksen haasteena on mm. tilojen suuri korkeusero: P-Frenckellin alemman pysäköintitason korkeusasema on noin +83,5 ja Kunkun parkin ylemmän pysäköintitason korkeusasema noin +55,5, jolloin ajoyhteys näiden välillä olisi satojen metrien pituinen. (14.11.2018)

Miten Kunkun parkki vaikuttaa asukaspysäköintiin?

Kunkun parkki tuo asukkaiden lyhyt- ja pitkäaikaisen pysäköintiin lisää vaihtoehtoja. Kun tavoitteena oleva maanpäällisen pysäköinnin väheneminen oletetaan toteutuvaksi samaan aikaan, Kunkun parkin nettolisäys alueen pysäköintipaikkoihin olisi arviolta noin +600 autopaikkaa. Asukkaiden nykyiset autopaikat sijoittuvat pääsääntöisesti omalle tontille tai alueen jo olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin. Varsinaisia asukas- ja yrityspysäköintialueita Kunkun parkin hankealueella on nykytilanteessa vain yksi (Puuvillatehtaankatu, tunnus E). Etäisyys Amurin itäosan, Kaakinmaan ja Armonkallion asukas- ja yrityspysäköintialueilta Kunkun parkkiin on noin 300-800 metriä. (15.11.2018)

Saavatko asukkaat edullisemmin parkkipaikan Kunkun parkista?

Pysäköintioikeuksien kustannustasossa noudatetaan keskustan yleistä hintatasoa ja pyritään kohtuullisuuteen. Yksityiskohtaisesti hinnoittelusta ja eri pysäköintituotteista päätetään siinä vaiheessa, kun rakentamiseen johtavat lopulliset taloudelliset laskelmat on tehty. (15.11.2018)

Millaisia vaikutuksia Kunkun parkilla on sen yläpuolisiin kiinteistöihin?

Vuonna 2018 voimaan tulleet Ulkoinen linkkisäädösmuutokset mahdollistavat kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen asemakaava-alueilla, jolloin esimerkiksi Kunkun parkki on mahdollista lohkoa omaksi, nk. maanpäällisten peruskiinteistöjen alapuoliseksi kiinteistökseen. Kalliotiloista maanpäällisille kiinteistöille johtuvat toimenpiderajoitukset koskevat yleensä kallioperään kajoavia muutoksia ja näistä aiheutuvaa selvitysvelvollisuutta. Hankeen suunnittelun edetessä maanalaisille tiloille määritellään mm. 3D-kiinteistön lohkomisen edellytyksenä olevat korkeusasemat sekä kalliorakentamisen edellyttämien suojavyöhykkeiden ja selvitysalueiden ulottuvuudet. Kunkun parkin sisäänkäyntien suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa yksi pystykuilu palvelee useaa kiinteistöä. Maan pintaan johtavia hissi- ja porrasyhteyksiä on kohteesta riippuen mahdollista sijoittaa rakennusten sisään sekä piha- tai katualueille. Maanpäälliset kiinteistöt voivat hankkia Kunkun parkista pitkäaikaisia pysäköintioikeuksia, jolloin esimerkiksi rakennusluvassa edellytetyt autopaikat voidaan osoittaa oman tontin ulkopuolelta ja pihat vapautuvat asukkaiden käyttöön. Pysäköinnin uudelleen järjestäminen voi tulla ajankohtaiseksi myös kiinteistöjen käyttäjien tai käyttötarkoituksen vaihtumisesta, lisärakentamisesta, nykyisten pysäköintitilojen ahtaudesta tai rakennusten korjaustarpeesta johtuen. (15.11.2018)

Tuleeko Kunkun parkista myös huoltotunneli?

Kunkun parkin kautta on mahdollista järjestää maanpäällisten kiinteistöjen huolto- ja tavarankuljetusliikennettä. Kalliotiloihin voidaan integroida myös jätehuollon ratkaisuja. (14.11.2018)

Miten Kunkun parkki vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin?

Yritykset ovat nähneet hankkeen läntisen ydinkeskustan kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi. Liike- ja toimitilojen saavutettavuus paranee pysäköintikapasiteetin kasvun ja toimivien hissiyhteyksien myötä. Mahdollista on myös mm. rakentaa "toiset julkisivut" maan alle, mikä sekä lisää yritysten näkyvyyttä, että helpottaa oman sijainnin hahmottamista suhteessa maanpäälliseen ympäristöön. (14.11.2018)

Miten Kunkun parkki vaikuttaa joukkoliikenteen kehittämiseen?

Kunkun parkin mahdollistama maanpäällisten pysäköintipaikkojen väheneminen ja pysäköintiliikenteen siirtyminen katuverkolta maan alle helpottaa joukkoliikenteen kulkua keskustassa. Kunkun parkki yhdessä muiden keskustan liikennejärjestelmän kehittämishankkeiden, kuten raitiotien, Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja P-Hämpin laajennuksen, kanssa luo uusia mahdollisuuksia joukkoliikenteen reittien, pysäkkien ja aikataulujen suunnitteluun. (14.11.2018)

Miten Kunkun parkki vaikuttaa lähikortteleiden ilman laatuun?

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ilman laatu paranee, kun liikenteen määrä maanpäällisellä katuverkolla laskee. Ilmanvaihto voidaan järjestää erillisten tekniikkakuilujen, hissi- ja porraskuilujen rinnalle rakennettavien pystykanavien tai ajotunneleiden suuaukkojen kautta. Kunkun parkin alustavassa hankesuunnitelmassa ja ilmanlaatuselvityksessä (2014-2015) tarkasteltiin poistoilman johtamista Sokoksen tontille sijoittuvan tekniikkakuilun kautta. Kun laitoksen poistoilmakanava ulotetaan selvästi kattotasojen yläpuolelle, hiukkaspitoisuudet varsinaisella hengitysvyöhykkeellä jäävät alhaisiksi ja kalliotiloissa kulloinkin liikkuvien ajoneuvojen määrästä johtuva vaihtelu poistoilman pienhiukkaspitoisuuksissa sekoittuu muun kaupunki-ilman laadun vaihteluihin. Rakennusvaiheen aikana epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylittäneet ilmanlaadun vuosiraja-arvoja. Työmaa-alueiden säännöllinen puhdistaminen estää hienoaineksen kertymistä maan pinnalle ja leviämistä eteenpäin ajoneuvojen mukana. (14.11.2018)

Kuinka kauan Kunkun parkin rakentaminen kestää?

Noin viisi vuotta rakentamisen aloittamisesta lukien. (14.11.2018)

Mikä on Kunkun parkin kustannusarvio? Kuka Kunkun parkin maksaa?

Toteuttamissopimuksen saajaa koskeneen hankintamenettelyn (2018) yhteydessä on arvioitu, että Kunkun parkin suunnittelun, toteutuksen ja operoinnin käyttöoikeusurakan arvo on noin 85 miljoonaa euroa. Toteutussopimuksen saajaksi esitetään tarjouskilpailun voittanutta Finnpark Oy:tä. Kunkun parkista on tarkoitus muodostaa kiinteistöosakeyhtiö tai -yhtiöitä. Alkuvaiheessa rahoituksesta vastaa hankkeen toteuttaja. Myöhemmissä vaiheissa osakaspohjaa laajennetaan osakkeita ja pysäköintioikeuksia myymällä. (14.11.2018)