Siirry sisältöön

Matonpesuohjeet

Matonpesua

Saippuaksi sopii mäntysuopa, joka ei sisällä vesiä rehevöittäviä fosfaatteja. Pesuaineesta kannattaa tehdä laimea liuos sankoon tai pesualtaaseen, sillä suoraan matolta suopaa on hankala huuhdella pois. Tahroille riittää loraus ainetta lian päälle. Matonpesuun sopii parhaiten kiinteä mäntysuopa, sillä se on riittoisampaa ja ympäristöystävällisemmin pakattua kuin nestemäinen. Mäntysuopaakaan ei saa päästää suoraan vesistöihin, sillä suovan sisältämät hartsihapot ovat myrkyllisiä kaloille. Myös etikkaa voi käyttää irrottamaan tahroja ja kirkastamaan värejä.

Matot kannattaa pestä tasaisella alustalla, etteivät ne kulu epätasaisesti. Räsymatto harjataan aina kuteen suuntaan, jolloin harjakset pureutuvat myös kuteiden väliin. Yhden puolen käsittelyn jälkeen matto huuhdellaan, harjataan toinen puoli ja huuhdellaan taas. Usein matto on vasta tämän jälkeen kunnolla märkä. Huolellinen pesu kannattaa, sillä muuten vanha lika nousee nopeasti takaisin maton pintaan.

Perinteinen juuriharja saattaa olla pesuvälineenä liian kova ja rikkoa kuteen pinnan, vaikka pieni pörröisyys ei usein ole haitaksi. Varrellisella harjalla työskentely säästää selkää ja tuo työhön enemmän voimaa. Painepesuristakin voi olla apua, kunhan painetta ei säädetä niin kovaksi, että kuteet löystyvät.

Huuhtelu tehdään huolellisesti, jotta kaikki lika ja saippua saadaan pois. Kuivan maton kuuluu tuoksua puhtaalta, ei tunkkaiselta saippualta.

Maton annetaan kuivua ilmavasti. Narulla kuivatus saa aikaan terävän taitteen, joten narun voi pujottaa muoviputken läpi tai ripustaa matot puukaiteelle valumaan. Perinteinen raidallinen räsymatto kuivatetaan aina raidat pystysuorassa, jolloin väri ei leviä. Parhaiten matot kuivuvat loppukevään tai alkukesän lämpimänä ja tuulisena päivänä. Syksymmällä ilma saattaa olla niin kostea, että kuivuminen pitkittyy. Maton voi ottaa käyttöön vasta kun se on täysin kuiva.

matto kuivumassa Tahmelan matonpesupaikalla