Hyppää sivuvalikkoon

Rakenna ja asu terveesti -opas

Johdanto

Ihmiset viettävät sisätiloissa yli 90 % ajastaan. Siksi sisäilman laatu vaikuttaa terveyteen ja viihtyvyyteen. Erilaiset limakalvojen ärsytysoireet ja tulehdukset ja jopa allergian ja astman puhkeaminen ovat monessa tapauksessa yhteydessä sisäilmaan.

Terveysnäkökohtien ottaminen huomioon jo talojen rakennusvaiheessa säästää monelta ongelmalta. Rakentaja ja myös asukas itse voivat vaikuttaa asunnon terveellisyyteen ja ehkäistä terveyshaittojen syntymistä monella tavalla.

Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja niiden aiheuttamat haitat ovat olleet viime vuosina voimakkaasti esillä. Formaldehydi taas on esimerkki lähes voitetusta ongelmasta. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan suomalaisissa pientaloissa esiintyy runsaasti kosteusvaurioita. Rakenteiden kosteus on ainoa homekasvua säätelevä tekijä ja kosteusvaurion seurauksena on homevaurio, ellei korjausta tehdä ajoissa.

Tampereen kaupungin ympäristöterveysyksikkö on koonnut tähän oppaaseen käytännön tietoa sekä rakentamisen että asumisen osalta. Tavoitteena on herättää rakennusalalla työskentelevät huomaamaan terveellisen rakentamisen merkityksen ja antaa asukkaille ja kiinteistöjen hoidosta huolehtiville tietoa siitä, miten he voivat omalla toiminnallaan myötävaikuttaa hyvän sisäilmaston muodostumiseen ja ehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Oppaasta löydät myös tarpeellisia yhteystietoja, joiden avulla saat lisätietoa terveellisestä rakentamisesta ja asumisesta.

Sisäilma ja terveys

Nojatuolissa istuva piirroshahmo

Sisäilma on merkittävä ihmisen terveyteen vaikuttava tekijä. Tyypillisiä huonon sisäilman aiheuttamia oireita ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys. Myös väsymys ja päänsärky saattavat johtua asumisperäisitä syistä.

Syynä ärsytysoireisiin saattaa olla liian korkea lämpötila, ilman kuivuus tai liiallinen kosteus, tupakointi, lemmikkieläimet, huonepöly, rakennus-ja sisustusmateriaaleista peräisin olevat kemialliset epäpuhtaudet tai homevaurio. Erilaiset arsyttävät tekijät yhdistettynä puutteelliseen ilmanvaihtoon huonontavat sisäilman laatua ja aiheuttavat oireilua.

Tupakointi on pahin yksittäinen sisäilman pilaaja. Se aiheuttaa vakavia terveyshaittoja tupakoitsijalle itselleen mutta vaarantaa myös muiden tupakansavulle altistuvien terveyden. Tupakansavu saattaa kulkeutua asuntoon muista tiloista ilmanvaihtokanavien tai rakenteissa olevien aukkojen kautta.

Huoneilman kosteus vaikuttaa mm. ihmisten hikoiluun ja hengitykseen. Alhainen ilman kosteus lisää staattisen sähkön muodostumista ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Terveydellisesti ihanteellisen huoneilman suhteellinen kosteusarvo on 30 - 45 %. Mikäli kosteusarvo huoneiston sisällä tai ulkoilman mukana tulevan kosteuden takia ylittää 45 %, on syytä välttää huoneilman kosteuttamista esimerkiksi ilmankostuttimella. Huonosti hoidettu ilmankostutin voi myös olla homelähde.

Ulkoilman laatu on merkittävä sisäilmaan vaikuttava tekijä. Ulkoilman epäpuhtaudet, kuten typen oksidit ja häkä, kulkeutuvat ilmanvaihdon mukana sisään ja voivat vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Rakenteissa ja pinnoissa, jotka ovat pitkään kosteita tai kostuvat toistuvasti, alkaa helposti kasvaa mikrobeja, kuten homeita hiivoja ja bakteereita.

Mikrobisolut ja itiöt voivat vapautua ilmaan, jolloin ne saattavat aiheuttaa hengitysteiden ja silmien ärsytystä, hengitysteiden tulehduksia, ihottumia, kuumeilua sekä allergisia reaktioita ja jopa astmaa herkille ihmisille. Asunnon sisäpinnoilla silmin nähtävä mikrobikasvusto on aina terveydellinen haitta: silmin havaitsematon mikrobilähde voidaan usein todeta hajun tai näytteiden avulla. Kosteusvauriot ja huoneilman kohonnut kosteus talviaikana saattavat olla merkkejä homevauriosta.

Formaldehydi liukenee herkästi limakalvoihin ja sen pääasiallisia haittoja ovat silmien ja limakalvojen ärsytysoireet. Asbesti on kuitumainen aine, joka aiheuttaa syöpävaaraa. Voimakasta altistumista asbestille saattaa tapahtua korjaus-ja purkutyön yhteydessä, ellei riittävästä suojautumisesta ole huolehdittu.

Maa-ja kallioperässä syntyy radonia, joka on radioaktiivinen kaasu. Se lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Korkeita radonpitoisuuksia esiintyy erityisesti harjuilla ja eräillä radiumrikkailla kallioalueilla.

Rakentaminen, rakennusmateriaalit ja remontointi

Asunnon rakentamisvaiheessa on erittäin tärkeää ottaa huomioon rakenneratkaisujen ja valittujen materiaalien vaikutukset asunnon sisäilman laatuun. Epäonnistuneita ratkaisuja saattaa olla vaikeaa ja kallista myöhemmin korjata. Myös asuntoa remontoitaessa on varottava, ettei tehdä olemassaolevien rakenteiden kanssa yhteensopimattomia korjauksia, jotka saattavat johtaa sisäilman laadun huonontumiseen.

Voimia esittelevä piirretty hahmo

Rakennusosat ja rakentaminen

Tiloja suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon asunnon helppo tuuletettavuus. Kaikissa huoneissa pitäisi olla avattava tuuletusikkuna, mielellään myös kylpyhuoneessa.

Riskien minimoimiseksi kannattaa käyttää tunnettuja ja hyväksi todettuja rakennusmateriaaleja. Tärkeintä on kuitenkin ennen kaikkea materiaalien oikea käyttö. Kuhunkin kohteeseen tulee valita siihen soveltuvat materiaalit. Markkinoilla on myös yhä enemmän emissiotestattuja materiaaleja, jotka helpottavat tuotteiden vertailua ja valintaa.

Ulkokäyttöön tarkoitettuja rakennusmateriaaleja ei saa käyttää sisätiloissa. Rakennusvaiheessa on huolehdittava siitä, että materiaalit eivät kastu ja likaannu.

Rakentamisessa käytettävien kemikaalien tulisi olla mahdollisimman myrkyttömiä. Liimausta ja kittausta kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää ja tehdä kiinnitykset mieluiten naulaamalla, ruuvaamalla tai listoittamalla. Jos kittejä, liimoja ja tasoitteita kuitenkin joutuu käyttämään, kerrosten tulisi olla mahdollisimman ohuita. Kaseiinipitoiset tasoitteet saattavat kostuessaan aiheuttaa ongelmia. Vesiohenteiset lakat ja maalit ovat liuotinohenteisia parempi vaihtoehto.

Salaojitus ja maanvastaisten seinien ulkopuolinen vesieristys ovat välttämättömiä kosteusvaurioita ehkäistäessä. Ulkoseinien kastuminen estetään riittävän leveillä räystäillä. Ilmanvaihtokanavien lämmöneristys kylmissä tiloissa varmistaa sen, ettei niihin pääse tiivistymään kosteutta. Pihan pintavedet on johdettava rakennuksesta poispäin eli maanpinnan kallistukset tulee tehdä rakennuksesta poispäin.

Asunnon lattian on oltava selvästi ulkopuolista maanpintaa ylempänä. Rakenteiden tuuletus on tärkeää. Uusia rakenteita ei saa sulkea tiiviillä materiaalilla ennenkuin ne ovat riittävästi kuivuneet. Vesikatossa tulee olla riittävästi kaltevuutta. Vesiputket kannattaa asentaa niin, että mahdollinen vuoto on helppo huomata.

Muista!

  • tuuletusikkunat
  • emissiotestatut rakennusmateriaalit
  • naulaa, ruuvaa tai listoita - älä liimaa ja kittaa
  • valitse mahdollisimman myrkyttömiä kemikaaleja
  • "pää suojattu ja jalat kuivina" - periaate käy rakennuksellakin
  • leveät räystäät
  • salaojitus, pinta- ja kattosadevesiestä huolehtiminen erillisellä sadevesijärjestelmällä
  • ei tasakattoja
  • kylpyhuoneessa kunnollinen vesieristys
  • rakennuspaikan valinta
Naulaava piirroshahmo

Märkätiloissa on huolehdittava riittävästä vesi- ja kosteuseristyksestä. Erityisesti suihkuseinän alaosan ja lattian vesieristys tulee tehdä huolellisesti. Rakennus- materiaalien on oltava vettä imemättömiä ja nopeasti kuivuvia.

Kylpyhuoneen lattian riittävä kallistus lattiakaivoa kohden sekä lattiakaivon ja lattian vesieristyksen liittymäkohdan tiiviys ovat tärkeitä. Lattialämmitys nopeuttaa tilan kuivumista.

Formaldehydi on rakennusaineiden epäpuhtauksista tunnetuimpia. Sen lähteenä ovat usein formaldehydiä sisältävät rakennuslevyt. Formaldehydihaitta voidaan ehkäistä pintakäsittelemällä levyt.

Formaldehydipitoisia levyjä ei saa päästää kostumaan eikä käyttää kohteissa, joissa ne lämpiävät normaalia enemmän. Myös huonekalut ja itsestään siliävät sisustustekstiilit saattavat olla formaldehydilähteitä.

Radon on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joten sen pystyy tunnistamaan huoneilmasta vain tarkoitusta varten kehitetyillä mittauslaitteilla. Rakennusvaiheessa mahdollisen radonhaitan voi ehkäistä huolehtimalla rakennuksen maanvastaisten pintojen, saumojen ja liitoskohtien tiiviydestä ja riittävästä ilmanvaihdosta.

Muita radonin torjunnassa käytettäviä menetelmiä ovat radonputkitus ja tuuletettava alapohjarakenne, jotka ovat välttämättömiä korkean radontason alueella. Radonpoisto johdetaan vesikatolle. Ilmanvaihtoa tehostettaessa on pidettävä huolta, ettei huoneiston alipaineisuutta lisätä.

Eräät vanhat rakennusmateriaalit sisältävät asbestia. Esimerkiksi vanhoissa LVI-eristeissä saattaa olla asbestia, jonka leviäminen asuintiloihin remontin yhteydessä on tarkoin estettävä. Asbestimateriaaleja saavat purkaa vain erikseen hyväksytyt liikkeet. Asbestia sisältäviä tuotteita ei ole enää markkinoilla.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Riittävän tehokas ilmanvaihto on olennainen sisäilman puhtauteen vaikuttava tekijä. Asunnon ilmanvaihto mitoitetaan siten, että ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa eli ilmanvaihtuvuus on vähintään 0,5-kertainen. Liian pieni ilmanvaihto lisää epäpuhtauksien määrää sisäilmassa huonontaen ilman laatua. Liian suuri ilmanvaihto puolestaan aiheuttaa ilman kuivuutta, vetoa ja energiahukkaa.

Ilmanvaihtojärjestelmä tulee valita rakennuksen tiiviystason mukaan. Huoneistokohtaisesti säädettävä koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä on paras ilmanvaihtoratkaisu. Se mahdollistaa tuloilman lämmittämisen, mikä vähentää veto-ongelmia. Siihen voidaan liittää myös lämmön talteenotto energiahukan pienentämiseksi.

Tuloilman laadun kannalta lyhyet kanavat ovat edulliset. Kanavien tulee olla puhtaita. Huonosti sijoitetut tuloilmaventtiilit aiheuttavat vetoa. Ulkoa tulevan korvausilman pitäisi ennättää lämmetä ennen kuin se leviää asuinhuoneisiin. Tuloilma kannattaa myös puhdistaa tehokkaalla suodattimella.

Paikallispoistolaitteet ovat ilmanlaadun kannalta suositeltavia, koska tällöin epäpuhtaudet poistuvat syntypaikoillaan. Keittiössä tuleekin olla liesituuletin.

Muista!

  • ilmanvaihtuvuus 0,5-kertainen
  • pidä ilmanvaihto jatkuvasti päällä
  • koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä paras
  • huoneistokohtainen säätö
  • tuloilman puhdistus suodattimella
  • paikallispoistolaitteet suositeltavia

Remontointi

Ovikelloa soittava piirroshahmo

Asuntoa remontoitaessa on varottava, ettei tehdä olemassaolevien rakenteiden kanssa yhteensopimattomia ratkaisuja. Ilmanvaihtoasiat ovat yleensä taloa korjattaessa jopa vaikeampia kuin uutta rakennettaessa. Korjaustoimenpiteet saattavat jopa huonontaa sisäilman laatua, jollei niiden yhteydessä oteta huomioon muutosten vaikutuksia ilmanvaihtoon.

Esimerkkinä monesti havaitusta harkitsemattomasta korjaamisesta voidaan mainita tuloilmaventtiilien peittäminen tapetoimalla. Korjaussuunnitelman tekeminen ammattitaidolla on tärkeää!

Asunnon remontointi voi aiheuttaa myös kosteusvaurioita. Esimerkiksi rakenteita tiivistettäessä ja varsinkin kylmien tilojen ilmanvaihtokanavien lämpöeristämisen yhteydessä tulee varmistua, ettei kosteus pääse tiivistymään korjattaviin kohteisiin. Märkätilojen remontoinnin yhteydessä on erityisen tärkeää huomioida muutosten vaikutukset kosteustasapainoon ja ilmanvaihdon toimivuuteen.

Uusissa ja peruskorjatuissa rakennuksissa on tavallista enemmän rakennusmateriaaleista lähteviä orgaanisia päästöjä, joten hyvä ilmanvaihto ja tuuletus on ensiarvoisen tärkeää. Suurempien remonttien ajaksi olisi hyvä - jos mahdollista - muuttaa pois asunnosta.

Muista!

  • tee hyvä korjaussuunnitelma
  • huomioi muutosten vaikutukset
  • muuta pois asunnosta remontin ajaksi
  • kuivata rakenteet ennen päällystämistä

Kosteusvaurioiden tunnistaminen ja korjaaminen

Kastunutta seinää katsova piirroshahmo

Kosteusvaurioista kertovat monenlaiset muutokset rakennuksen materiaaleissa ja sisäilmassa. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa näkyvä home, tunkkainen, kellarimainen tai homeen haju, rakennuslevyjen turpoaminen, sisäpinnoitteiden kosteusläikät, maalin tai päällysteen irtoaminen, pinnoitteiden värivirheet, ikkunoihin jatkuvasti tiivistynyt kosteus sekä seinässä esiintyvä kalkkihärmä.

Kosteusvaurioden tavallisia aiheuttajia ovat kattovuodot, alapohjan ja perusmuurin vuodot, puutteellinen kosteuseristys tai vesieristys, virheelliset materiaalivalinnat, salaojituksen puuttuminen, pintavesien pääsy rakenteisiin, putkivuodot, laitevauriot ja huono ilmanvaihto.

Pesuhuoneiden kosteusvauriot ovat hyvin yleisiä jopa uusissa rakennuksissa.

Ennen kosteusvaurioiden korjaamista on selvitettävä niiden laajuus ja syyt. Korjaussuunnitelman huolellinen laadinta varmistaa vaurion syyn poistamisen ja korjauksen onnistumisen.

Kosteusvaurioituneet rakenteet tulee poistaa, mikäli se on mahdollista, tai kuivata ja puhdistaa kunnollisesti. Kaikki rakenteet, joissa kosteusvaurioita havaitaan, tulee korjata.

Home-ja kosteusvauriotapauksissa purkutyön tekijän on suojauduttava hyvin. Pölyä ei saa päästää leviämään muihin tiloihin. Työn valmistuttua huolellinen siivous varmistaa hyvän lopputuloksen. Havaitut kosteusvauriot tulee korjata mahdollisimman nopeasti ja perusteellisesti ennen kuin mikrobikasvu ehtii alkaa ja vaurioalue kasvaa. Näin ehkäistään terveyshaittoja ja säästetään kustannuksia. Pelkkä vaurioituneen pinnoitteen korjaaminen ei riitä. Vaurio uusiutuu ja laajentuu, ellei vaurion aiheuttajaa samalla poisteta.

Lämmitys

Lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon sekä ilmanlaatu että energiankulutus. Patterit sijoitetaan ulkoseinälle ikkunoiden alle, jolloin ne vähentävät lattiavetoa ja pienentävät kylmästä ikkunasta aiheutuvan säteilyvedon haittoja.

Lämmityksen huonekohtainen säätömahdollisuus on suositeltavaa.
Asuinhuoneen sopiva lämpötila on noin 21 - 22 °C.

Märkätiloissa lattialämmitys on hyvä ratkaisu - myös kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Liian korkea lämpötila kuivattaa huoneilmaa.

Muista!

  • sopiva huonelämpötila 21-22 °C
  • huonekohtainen säätömahdollisuus
  • patterit ikkunoiden alla
  • märkätiloissa lattialämmitys

Asuminen, sisustaminen ja huolto

Ilmanvaihdon käyttö ja huolto

Hyvän sisäilman perusedellytys on toimiva ilmanvaihto. Ilmanvaihdon avulla poistetaan huoneilmaan kerääntyneitä epäpuhtauksia ja tuodaan tilalle raikasta ulkoilmaa. Ilmanvaihdon tulee olla toiminnassa jatkuvasti. Sitä ei pidä katkaista yöksi tai asunnosta poissaolon ajaksi.

Vanhoissa rakennuksissa on yleisenä ongelmana tuloilmajärjestelyjen puutteellisuus. Ellei muita korvausilman tuloreittejä ole järjestetty, voidaan ikkunoiden yläosista poistaa 20 - 30 cm tiivisteestä korvausilman saannin parantamiseksi.

Ikkunan avaaminen liesituuletinta käytettäessä on tarpeen rakennuksissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, koska muutoin ilmaa voi virrata sisäänpäin toisista poistoilmakanavista.
Nykyisin asunnot varustetaan korvausilmaventtiileillä. Varsin useissa tapauksissa on havaittu, että venttiilit pidetään talviaikana kiinni vedon vuoksi.

Puutteellinen korvausilman saanti heikentää ilman vaihtuvuutta merkittävästi, lisää tilojen alipaineisuutta ja aiheuttaa korvausilman virtausta ovien raoista, postiluukuista, pistorasioista ja lattioiden raoista.

Tärkeä ohje on, että korvausilma-aukkoja ei saa sulkea tai tukkia. Tuloilmasuodattimet on vaihdettava riittävän usein. Ulkoilman laatu vaikuttaa vaihtotarpeeseen ja sopiva vaihtoväli on määritettävä kokemusperäisesti.

Poistoilmaventtiilit tulee tarkastaa ja puhdistaa vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Liesituulettimen suodatin on puhdistettava tai vaihdettava vähintään 2 - 3 kuukauden välein. Asukkailla tulee olla käytettävissä puhdistus-ja käyttöohjeet.

On myös muistettava, että ilmanvaihtokanavat, sekä tulo- että poistokanavat, vaativat ajoittain puhdistusta.

Koska uudessa rakennuksessa rakennusmateriaalien päästöt ovat suurimmillaan, ilmanvaihdon käyttäminen alussa suurimmalla teholla pienentää näiden epäruhtauksien pitoisuutta huoneilmassa. Myös lämmitystä on hyvä tehostaa rakennuksen kuivumisen edistämiseksi.

Ilmanvaihtolaitteiden perussäätö ja oikeiden ilmamäärien tarkistaminen on välttämätöntä käyttöönottovaiheessa.

On suositeltavaa lisäksi tarkistaa säädöt ja ilmavirrat vähintään viiden vuoden välein. Puhaltimien ja kellokytkinten toiminta kannattaa tarkastaa vuosittain.

Sisustus

Pääsääntönä sisustuksessa on helppo siivottavuus. Ovelliset säilytyskaapit ovat avohyllyjä paremmat. Umpisokkelit estävät pölyn kerääntymisen. Ulkoseinille ei pitäisi sijoittaa paksuja umpinaisia verhoja tai suuria kaappeja ja hyllyjä, koska ne laskevat ulkoseinän lämpötilaa ja saattavat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä. Pattereiden edessä kookkaat kalusteet estävät ilman kierron.

Keskuspölynimuri on tehokas pölynpoistaja. Se vie pölyt suoraan ulos. Tavallisessa imurissa tulee olla tehokas poistoilmansuodatin. Imuroinnin jälkeen on tuuletettava hyvin, jotta ilmassa leijuva pöly kulkeutuu ulos, eikä laskeudu takaisin puhdistetuille pinnoille. Bakteerit ja hiivat kasvavat useimmiten asuntojen märkätiloissa.

Kaikkien kosteiden tilojen (suihkuhuoneet, kylpyhuoneet, pesutilat ja wc:t sekä mahdolliset ulkovaatteiden säilytyshuoneet) seinät ja lattiat on syytä puhdistaa pesuaineella. Suihkun ja saunomisen jälkeen pesuhuoneen ja saunan lattia kannattaa kuivata lastalla ja jättää pesuhuoneen ovi auki. Saunan lämpö on hyvä jättää päälle hetkeksi tilan kuivattamiseksi käytön jälkeen ja saunan ovi auki.

Märkätilojen pinnoitteiden pitää olla kunnossa - mikäli pintamateriaali, esimerkiksi suihkunurkkauksen laatoitus tai muovimatto, on rikki tai saumaus vioittunut, kosteus pääsee rakenteisiin.

Sisustuksessa kannattaa välttää itsesiliäviä sisustustekstiilejä, tekstiili- tapetteja, kokolattiamattoja, rosoisia pintoja, pehmeitä pinnoittamattomia akustiikkalevyjä ja maalaamattomasta lastulevystä tehtyjä kalusteita.

Atk-välineet ja muut konttorikoneet keräävät pölyä,siksi niitä ei pitäisi sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneeseen, vaan niille pitäisi varata oma erillinen tila.

Jokainen materiaali, vaikkapa betoni tai lasi, voi riittävästi kostuessaan toimia mikrobien kasvualustana.

Mikäli mahdollista, pyykki kannattaa pestä ja kuivata kiinteistön pesulassa ja kuivaushuoneessa. Vanhojen kerrostalojen pienehköt pesutilat ja heikko ilmanvaihto soveltuvat huonosti pyykin kuivattamiseen asunnoissa.

Pyykin jatkuva kuivattaminen pesuhuoneessa saattaa yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa aiheuttaa kosteusvaurioita.

Kiinteistön huolto

Tyytyväisen oloinen piirroshahmo

Rakennuksen säännöllinen hoito ja huolto tulee omaksua luonnolliseksi tavaksi toimia. Pitämällä rakennuksen osat ja laitteet kunnossa ennaltaehkäistään vakavien vaurioiden ja niihin liittyvien terveyshaittojen syntyminen.

Huolto tulisi tehdä ennalta laadittavan ohjelman mukaan. Rakennus tarvitsee huoltokirjan, joka käsittää suunnitelman määräajoin tehtävistä tarkastuksista, säädöistä ja muista tarpeellisista huomioista sekä kirjauksen tehdyistä töistä.

Peruskorjaaminen tulee hyvästä hoidosta huolimatta myös aikanaan ajankohtaiseksi. Sitä ei ole viisasta siirtää liian pitkälle säästäväisyyssyistä. Vaakalaudalla ovat asukkaiden terveys eikä todellista säästöäkään aina synny, koska korjaustarve lisääntyy.

Rakennuksen omistajan tehtävänä on antaa asukkaille riittävät ohjeet laitteiden käytöstä ja mahdollisista rajoituksista sekä muista terveellistä asumista edistävistä tekijöistä.

Asukkaan on viipymättä ilmoitettava havaitut viat ja vauriot rakennuksen omistajalle. Nopeilla korjauksilla estetään ongelmien laajeneminen ja ennalta ehkäistään terveyshaittoja. Vastuu terveestä asumisesta on yhteinen. Se koskee rakentajaa, rakennuksen omistajaa ja asukasta.

Lopuksi

Hyvä sisäilmasto ja terveelliset asumisolosuhteet edellyttävät hyvää suunnittelua, ammattitaitoista toteutusta, oikeaa käyttöä ja säännöllistä huoltoa.

Sisustajan vihjeet

  • sijoita suuret hyllyt, kaapit yms. sisäseinille
  • sisusta helposti siivottavilla kalusteilla
  • vältä pölyä kerääviä materiaaleja, mm. kokolattiamattoja
  • ovelliset säilytystilat pölyyntyvät vähemmän
  • älä sijoita pölyä kerääviä laitteita makuutiloihin

Muista kotona

  • säännöllinen, tehokas siivous parantaa huoneilmaa
  • muista huoltaa ilmanvaihtolaitteet ja pestä ne
  • tuuleta imuroinnin jälkeen
  • älä tuki tuloilman reittejä
  • huolehdi oikeasta huoneilman kosteudesta
  • jätä kylpyhuoneen ovi auki suihkun jälkeen
  • märkätilat pitää siivota ja kuivata hyvin
  • pese pyykki erillisessä pesutuvassa
  • vältä pyykin kuivaamista asunnon sisätiloissa

Asiantuntija-apua

Jos epäilet, että asunnossasi on terveyshaittoja, käänny ensin isännöitsijän tai talon omistajan puoleen. Haitan arvioinnissa ja muissakin terveelliseen asumiseen liittyvissä kysymyksissä Tampereen kaupunki tarjoaa asiantuntija-apua.

Kosteus- ja homevauriotapauksissa ota yhteyttä tai tule käymään Tampereen palvelupisteessä. Sieltä saat yleisneuvontaa muissakin teknisissä ja ympäristöasioissa. Tarpeen mukaan palveluneuvojat ohjaavat asiantuntijoiden puoleen.

Tampereen palvelupiste

Osoite:
Frenckellinaukio 2 B 33100 Tampere
Puhelin:
041 7308168 (puhelin, pvm/mpm) Asiakaspalvelu
Maanantai: 09:00-16:00
Tiistai: 09:00-16:00
Keskiviikko: 09:00-16:00
Torstai: 09:00-16:00
Perjantai: 09:00-16:00
Päivitetty 19.5.2022