Siirry sisältöön

Esittävien taiteiden kehittämistä pohtinut työryhmä esittää taidekampuksen perustamista Tampereelle

Julkaistu 7.8.2019 10.00

Esittävillä taiteilla eli teatterilla, musiikilla, tanssilla ja sirkuksella on Tampereella pitkät perinteet ja merkittävä rooli. Tampereella on myös alan monipuolinen koulutustarjonta. Esittävien taiteiden vahva asema halutaan Tampereella turvata jatkossakin ja alaa kehittää edelleen.

Ryhmäkuva esittävien taiteiden kehittämistä pohtineesta työryhmästä.
 

Kuvateksti: Esittävien taiteiden kehittämistä pohtineessa työryhmässä olivat mukana Anna-Kaisa Heinämäki (pj), Johanna Loukaskorpi, Lauri Savisaari, Tuija Flinck, Ville Vuorisalmi, Helena Hiilivirta, Reino Bragge, Otso Kautto, Teemu Ojala, Sampsa Konttinen, Jouni Auramo, Pauliina Hulkko, Timo Salo, Ilkka Rahkonen, Taina Kopra, Piia Kulin sekä sihteerinä Jaakko Laurila.

Pormestari Lauri Lyly asetti marraskuussa 2018 työryhmän pohtimaan, miten alan toimintaympäristöä ja koulutusta voitaisiin Tampereella kehittää. Loppuraportissaan työryhmä on luonut vision esittävien taiteiden tilasta vuodelle 2030 ja esittää lukuisia toimenpiteitä vision toteuttamiseksi. Vision mukaan Tampere on vuonna 2030 Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki. Merkittävin ehdotus vision toteuttamiseksi on, että Tampereelle tulisi perustaa taidekampus, joka olisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä taiteiden koulutus- ja esitystoiminnan keskus.

Työryhmän puheenjohtajan, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen mukaan esittävien taiteiden toimijoilla on merkittävä rooli elämyksellisen tapahtumakaupungin sekä hyvinvoinnin, osaamisen ja luovuuden edistämisessä. Tampereella on alan monipuolinen koulutustarjonta. Opetusta annetaan aina varhaiskasvatuksesta tohtorin tutkintoon asti ja kouluttautua voi sekä harrastajaksi että ammattilaiseksi. Luovilla aloilla on myös suuri merkitys aluetalouteen ja työllisyyteen.

Tampereella on pääkaupunkiseudun jälkeen eniten esittävien taiteiden toimijoita Suomessa. Esittävien taiteiden kenttä on myös hyvin kansainvälinen. Tampereella toimii kuusi valtionosuusteatteria sekä yksi orkesteri, Tampere Filharmonia. Lisäksi Tampereella on kaupungin avustusta saavia kumppanuusyhteisöjä sekä useita ammattimaisesti toimivia kulttuuri- ja taideyhteisöjä. Tampereen tapahtumakaupungin selkäranka ovat musiikkia, tanssia tai teatteria sisältävät festivaalit sekä kaupungissa järjestettävät lukuisat konsertit ja keikat. Ammattitoimijoiden lisäksi Tampereella toimii useita aktiivisia kulttuuriharrastusyhdistyksiä. Tampere ja Pirkanmaan kunnat hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Esittävien taiteiden ala on suuressa muutoksessa. Myös kulttuurielämään kohdistuvilla valtion koulutusleikkauksilla ja rahoitusjärjestelmän muutoksilla on merkittävä vaikutus koko alaan. Lähes kaikki esittävien taiteiden koulutustoimijat sekä osa ammattiorganisaatioista painivat tilahaasteiden kanssa. Toiminta on hajautuneena lukuisiin toimipisteisiin, esiintymis- ja opetustiloista on pulaa ja sisäilmassa ongelmia.

Taidekampus keräisi alan toimijat yhteistyöhön

Työryhmän asettaman vision mukaan vuonna 2030 Tampere on kansainvälisesti tunnettu ja valtakunnallisesti merkittävä esittävien taiteiden ja taiteen koulutuksen kaupunki.

- Eri toimijoiden korkeatasoinen osaaminen ja yhteistyö muodostavat kansainvälisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden sekä hyvän pohjan taiteen ja alan koulutuksen kehittämiselle. Työryhmän mukaan Tampereelle tulee synnyttää eri toimijoita kokoava taidekampus, jossa esittävillä taiteilla on keskeinen asema ja joka mahdollistaa monimuotoisesti taiteellisen työskentelyn, toteaa Anna-Kaisa Heinämäki.

Lähellä keskustaa raitiotien varrella sijaitseva nykyaikainen kulttuurialan koulutus- ja esitystoiminnan keskus olisi alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä hanke, joka herättäisi myös kansainvälistä huomiota. Se myös tukisi kaupungin tavoitteita vetovoiman, elämyksellisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä edistäisi matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Kaupungin oman Hatanpään lukion, alueen muiden koulutustoimijoiden sekä kaupungin avustusyhteisöjen tilaongelmat tulisi ratkaista lähitulevaisuudessa. Usean toimijan yhteistyöllä toteutettu tilaratkaisu tiivistäisi yhteistyötä, tehostaisi tilojen, tekniikan ja henkilöstön käyttöä ja monipuolistaisi oppimisympäristöjä. Tilaratkaisu mahdollistaisi alan korkeakoulutuksen kriteerien täyttämisen sekä koulutuksen kansallisen ja kansainvälisen kehittämisen.

- Alueemme merkittävimmät esittävien taiteiden toimijat ovat lähteneet aktiivisesti ja motivoituneesti työstämään yhteistä kokonaisuutta sekä visioimaan toimijoiden yhteistä tulevaa. Tämä on kaupungillemme tärkeä uusi askel, josta haluan kiittää kaikkia toimijoita. Tämä raportti ja sen myötä vahvistunut yhteistyö tarjoavat erinomaisen pohjan jatkotyölle. Esittävät taiteet ovat kulttuuripalveluidemme ydintä. Sen tuoma kulttuurinen, taloudellinen ja sivistyksellinen pääoma on valtava ja hyvin tärkeä koko kaupunkiseudullemme, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Lisäksi työryhmä on tunnistanut tarpeen aiempaa systemaattisemmalle edusvalvonnalle, yhteistyössä tehtävälle kehitys- ja tutkimustoiminnalle sekä kaupungin vahvemmalle roolille verkostoitumisen edistäjänä. Kaupungin tulisi myös vahvistaa rooliaan alan liiketoimintaosaamisen koordinoijana ja luoda alustoja yrityselämän ja taidetoimijoiden kohtaamisille sekä tuottaa tietoa kulttuuritoiminnan vaikuttavuudesta. Tampereen markkinoinnissa tulisi nostaa vahvasti esiin alueen laadukasta kulttuuria ja kattavaa koulutusta. Esittävien taiteiden toimijoiden resursseja tulee vahvistaa, mikä edellyttää myös valtakunnallista vaikuttamista valtionrahoitukseen.

Työryhmän loppuraportissa esitettyjen kehitysehdotusten selvittämistä jatketaan erillisellä kokoonpanolla ja ne huomioidaan osana kaupungin koulutuspolitiikan, kulttuuristrategian ja kulttuuripääkaupunkihaun sisältöjä.


Lisätietoja

Apulaispormestari
Anna-Kaisa Heinämäki
puhelin 040 639 7701
sähköposti [email protected]


Teksti Aila Rajamäki

Kuvat Veli-Matti Lahdenniemi