a a

Palvelutalon kotihoidossa kokeillaan uutta teknologiaa

Julkaistu 11.4.2017 12.45

− Voi kun olisi videokamera, josta näkisi, että iäkkäällä, yksin asuvalla omaisella on kaikki hyvin! Tämä ajatus nousi useasti esiin viime syksynä palvelutalon kotihoidon asukkaiden omaisille, asiakkaille ja henkilökunalle pidetyissä Ratko tuate -hankkeen työpajoissa, joissa mietittiin, kuinka teknologialla voisi parantaa turvallisuuden tunnetta. Videokameraa hankkeessa ei ostettu, vaan päätettiin kokeilla muita keinoja, joiden avulla tiedettäisiin, että kaikki on hyvin hoitajan käyntien välilläkin.

Pappilanpuiston palvelutalon kotihoidossa on vuodenvaihteesta lähtien testattu GPS-paikantimella ja puheyhteydellä varustettua turvaranneketta sekä henkilön aktiivisuuden seurantaa sisätiloissa. Aino Kaartinen on yksi palvelutalon kotihoidon asiakkaista, joka kokeilee molempia.

Paikantavan turvarannekkeen avulla käyttäjä voi itse hälyttää apua tai laite tekee sen automaattisesti, kun käyttäjä ylittää virtuaalisen turvarajan. Aluksi alue oli liian pieni.

− Kun olin viemässä roskia, kuului hoitajan ääni: "Missä olet, Aino?", naurahtaa Kaartinen.

Sen jälkeen aluetta suurennettiin ja Kaartinen kertookin, että on ottanut rannekkeen mielellään mukaan esimerkiksi kävelylle varsinkin kun jalka on ollut kipeä. Työpajoissa asiakkaiden suurin huoli oli kaatumisen pelko, joka saattoi estää ulkoilemisen. Kaartisesta turvaranneke onkin mukava esimerkiksi kaupassa käydessä, koska sillä saa tarvittaessa yhteyden Pappilanpuiston tuttuihin hoitajiin nappia painamalla.

Ranneke on suunniteltu erityisesti muistisairaille. Kaartisella ei ole muistisairautta, mutta hän on antanut monia hyviä kehitysvinkkejä rannekkeen kehittäneelle suomalaiselle Everon Oy:lle. Ranneke voisi esimerkiksi olla joustavammasta materiaalista ja pehmeämpi rannetta vasten, jolloin sitä olisi mukavampi käyttää.

Valokuva: Turvaranneke.
Aino Kaartinen kertoo, että turvarannekkeen ansiosta hänestä on tuntunut aiempaa turvallisemmalta lähteä vaikka kävelylle.

Kaartisen kodissa Pappilanpuiston palvelukeskuksen läheisyydessä on koekäytettävänä suomalaisen 9Solutions Oy:n kehittämä aktiivisuuden seurantajärjestelmä. Anturit rekisteröivät muun muassa jääkaapin oven avaamista, liikkumista ja WC-pöntön vetämistä. Noin kuukauden mittausjakson perusteella järjestelmä pystyy luomaan mallit, jotka kertovat, minkälainen vuorokausirytmi käyttäjällä on. Poikkeuksista hoitaja saa tiedon omalle näytölleen.

− Antureiden avulla näkee, kuinka paljon yöllä saan unta. Kun minulta otettiin unilääke pois, niin sain sen takaisin, kun laitteen avulla huomattiin, että nukuin vain pari tuntia yössä, kertoo Kaartinen.

Jos asiakas antaa luvan, pääsevät omaisetkin käyttäjän suostumuksella näkemään antureista piirtyvät aktiivisuuskäyrät ja niiden poikkeukset.

Valokuva: Aino Kaartinen.
Aino Kaartinen ei ole kokenut kotiin asennetuiden antureiden haittaavan elämää. Niiden avulla muun muassa huomattiin, ettei hän nuku juurikaan öisiin ja hän sai unilääkkeensä takaisin.

Teknologiasta tukea hoitajan päätelmille

Palveluesimies Hanna Hyvönen Pappilanpuiston palvelutalon kotihoidosta kertoo, että aktiivisuuden seurantajärjestelmästä hoitajat ovat kokeneet saavansa tukea omille epäilyilleen asiakkaan voinnista.

− Sairaanhoitaja on esimerkiksi nähnyt, kuinka paljon asiakas liikkuu kotona vai onko hän vain paikallaan, käykö useasti vessassa tai nukkuuko paljon päivisin. Asiakkaan turvallisuus kohentuu ja hoidon laatu paranee. Tämän kaltainen kehitys on aina tervetullutta. On hyvä, että teknologiaa hyödynnetään osana palvelua, kertoo Hyvönen.

− Ja yksi vuotava vessa on löydetty, naurahtaa projektipäällikkö Tiina Karttunen.

Vaikka laitteista jo kokeilun tässä vaiheessa tiedetään olevan paljon hyötyä, on vielä monta asiaa pohdittavana. Laite on vain yksi osa palvelua, johon tarvitaan myös henkilöstöä ja uusia toimintatapoja.

− Kuka vastaa turvarannekkeen kutsuihin ja ohjaa eksyneen asiakkaan kotiin? Kokeilussa rannekkeita on ollut vain kaksi, mutta entä kun niitä on sata? Vaikka teknologialle on tilausta, muutos vaatii kaikkien sitoutumista, uusia toimintatapoja ja siirtymävaiheessa myös resursseja. Teknologian suomat mahdollisuudet ovat kuitenkin merkittävät ja niihin liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa kun siihen on oikea tahtotila. Täytyy vain uskaltaa heittää vanhentuneet toimintatavat pois ja antaa uusille työkaluille tilaa, pohtii Hyvönen.

Tiina Karttunen kertoo, ettei kyse ole vain laitteen käyttöönotosta vaan koekäytön aikana etsitään teknologian mahdollistamia uusia työtapoja, joilla tavoitellaan laadukkaampaa palvelua ja asiakkaan turvallisuuden tunteen lisääntymistä.

− Käyttökokemuksia seurataan koko ajan ja pohditaan, minkälaisista laitteista olisi eniten hyötyä asiakkaalle ja henkilöstölle palveluja kehitettäessä. Sen jälkeen mietitään, mitä kannattaa hankkia, kertoo Karttunen.

Turvarannekkeen ja aktiivisuuden seurantajärjestelmän kokeilu jatkuu Pappilanpuiston palvelutalon kotihoidossa toukokuuhun 2017 saakka, jonka jälkeen arvioidaan laitteiden toimivuus ja soveltuvuus palvelutalon kotihoitoon. Jos koekäytetty teknologia päätetään ottaa pysyvään käyttöön, se kilpailutetaan normaalisti.


Teksti Marika Haapala

Kuvat Marika Haapala


Jaa: