Reilun kaupan kaupunki

Tampere valittiin Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan kaupungiksi kansainvälisenä Reilun kaupan päivänä 9.5.2008.

Arvonimen myötä kaupunki on sitoutunut kaupunginvaltuuston päätöksellä kehittämään omia hankintojaan vastuullisemmiksi ja kannustamaan kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yhteisöjä ja yrityksiä reiluihin valintoihin.

Arvonimi on kannanotto kestävän kehityksen puolesta. Asukaskyselyn mukaan myös valtaosa tamperelaisista pitää tärkeänä, ettei verovaroin tueta ympäristöä tai ihmisten oikeuksia polkevaa tuotantoa.

Tampereen kaupungin toiminnassa Reilun kaupan kaupungin arvonimi tarkoittaa määrättyjen kriteerien täyttämistä, kuten Reilun kaupan kahvin ja teen tarjoamista kaupungin omissa tilaisuuksissa ja henkilöstöravintoloissa sekä osallistumista Reilun kaupan viikkoihin. Reilun kaupan tuotteita käytetään myös alueen oppilaitoksissa, seurakuntayhtymässä, kansalaisjärjestöissä ja yrityksissä. Tampereella on myös Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulu, Tampereen yliopisto.

Vuosien varrella Reilua kauppaa ja vastuullista kuluttamista on edistetty erilaisten tapahtumien, kampanjoiden ja koulutusten avulla tiiviissä yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Mitä on Reilu kauppa?

Reilu kauppa on oikeudenmukaista kaupankäyntiä. Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset.
  • Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin.
  • Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin.
  • Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
  • Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteerejä.

Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla.

Reilun kaupan kaupungin kriteerit

Reilun kaupan edistämisyhdistys on asettanut tiettyjä vaatimuksia Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saamiselle. Ensinnäkin hankkeella tulee olla kaupungin poliittinen tuki, ja arvonimen hakemisesta tulee tehdä päätös kaupunginvaltuustossa. Kaupungissa tulee olla paikallinen kannatustyöryhmä, joka koordinoi ja ajaa hanketta eteenpäin.

Näiden edellytysten lisäksi Reilun kaupan kaupungin tulee täyttää seuraavat viisi kriteeriä:

1. Kunta tai kaupunki käyttää Reilun kaupan tuotteita

Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen siirtyä käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa.

Kaupunki käyttää säännöllisesti myös jotakin muuta Reilun kaupan tuotetta. Kahvin ja teen lisäksi käytettävä tuote voi olla mikä tahansa Reilun kaupan tuote (esimerkiksi hedelmiä, kaakaota, tuoremehua) ja se voi olla käytössä myös muualla kuin kaupungintalolla (esimerkiksi koulujen jalkapallot).

Kaupunki pyrkii aktiivisesti vuosittain lisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä ja tutkii mahdollisuutta siirtyä käyttämään niitä kaikissa hankinnoissaan. Esimerkiksi vuosittain voidaan vaihtaa jokin uusi tuote Reilun kaupan tuotteeksi tai Reilun kaupan tuotteiden käyttöä laajennetaan kaupungin muihin toimilaitoksiin.

2. Kaupunki valitsee edustajan paikalliseen Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmään

Perustetaan paikallinen kannatustyöryhmä, joka työskentelee Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saamiseksi, valvoo kriteerien noudattamista ja raportoi niistä Reilun kaupan edistämisyhdistykselle vuosittain.
Kaupunki järjestää tilan infopisteelle jossa kaupunkilaisille on jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista.

3. Kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa on tarjolla Reilun kaupan tuotteita

Vaadittujen kahviloiden määrä riippuu kaupungin asukasluvusta. Yli 200 000 asukkaan kaupungeissa vähintään 20 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tulee olla tarjolla Reilun kaupan kahvia.

4. Reilun kaupan tuotteita käytetään työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä

Paikalliset työpaikat, seurakunnat ja yhdistykset käyttävät Reilun kaupan tuotteita, esimerkiksi kahvia ja teetä, ja mainitsevat siitä Reilun kaupan tiedotusmateriaalin avulla tai kotisivuillaan.

Kaupungin seurakunnissa käytetään Reilun kaupan kahvia. Nämä seurakunnat edustavat vähintään puolta kaupungin kaikkien seurakuntien jäsenmäärästä.

Yli 200 000 asukkaan kaupungeissa vähintään 50 työpaikkaa tai yhdistystä käyttää Reilun kaupan kahvia.

5. Kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin ja pitää Reilua kauppaa esillä viestinnässään

Reilun kaupan kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin kerran vuodessa järjestämällä Reiluun kauppaan liittyvän tilaisuuden tai tapahtuman.

Kannatustyöryhmä työskentelee aktiivisesti kasvattaakseen kuntalaisten tietoa Reilusta kaupasta ja Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä. Toiminnasta ja arvonimestä kerrotaan myös medialle.

Reilun kaupan kaupungin nettisivuilla on informaatiota Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä. Samassa yhteydessä on linkki Reilun kaupan edistämisyhdistyksen nettisivuille. (Reilun kaupan merkin käyttämisestä on olemassa omat graafiset ohjeet.)

Lista kampanjassa mukana olevista tahoista tulee mainita joko kaupungin sivuilla tai erillisellä kampanjasivulla.

Päivitetty 19.5.2022