Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Maisemaniityt ja -pellot

kuva: auringonkukkia Sahanvainionpuiston maisemapellolla
Auringonkukat hehkuvat keltaisina syyskuussa 2017 Sahanvainionpuiston maisemapellolla Niemenrannassa.

Tampereen kaupungin avoimet kulttuurimaisemat ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Jäljellä olevat avoimet maisemat ovat merkittävä osa kaupunkiympäristöä. Pellot ja niityt ovat tärkeitä myös alueen viihtyisyyden, virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tampereen kaupungilla on asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-alasta noin 8 % avoimia viheralueita, jotka kuuluvat B-hoitoluokkaan. Määrä vastaa noin 150 hehtaarin pinta-alaa. Kohteet ovat pääosin avoimia tai puoliavoimia peltoja ja niittyjä, ja niihin liittyviä puustoisia reunavyöhykkeitä.

Maisemapeltojen ja -niittyjen ylläpito 2015-2025 -ohjelma

Avoimia viheralueita koskevan viherpalveluohjelman avulla on saatu kokonaiskuva Tampereen kaupungin omistamista B-hoitoluokan viheralueista, ja sen myötä näitä alueita voidaan hoitaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on nostaa niitty- ja peltoalueiden hoitotasoa, lisätä asukkaiden luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia sekä lisätä tietoa avoimien viheralueiden merkityksestä kaupunkirakenteessa. Lisäämällä maisemapeltoja ja laidunalueita avoimista viheralueista tulee monipuolisempia. Arvokkaita umpeenkasvaneita alueita ennallistetaan takaisin avoimiksi niityiksi. Ohjelma hyväksyttiin ohjeellisena yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017. Ohjelmassa esitetyt kunnostustoimenpiteet hyväksytään vuosittain vuosisuunnitelman ja talousarvion yhteydessä.

Maisemapellot

Tampereella on kahdeksan maisemapeltoa, ne sijaitsevat Ryydynpuistossa, Pohtolanpuistossa, Kohmanpuistossa, Vihiojanpuistossa, Kirkkosuolla, Varsanpuistossa, Seimenniityllä ja Sahavainionpuistossa. Lepovuorossa apilanurmella ovat Pohtolanpuisto, Vihiojanpuisto, Ryydynpuisto, ja osa Varsanpuistoa.

Maisemapelloilla viljellään 2018
Vihiojanpuisto Muotialassa: apilanurmi, heinäkuussa kylvetään syysrypsi
Ryydynpuisto Ryydynpohjassa: apilanurmi
Varsanpuisto Takahuhdissa: apilanurmi, auringonkukka, keltalupiini, rehuvirna, hunajakukka, hernekaurakaista
Pohtolanpuisto Pohtolassa: apilanurmi
Kohmanpuisto Tohlopissa: auringonkukka, keltalupiini, rehuvirna, hunajakukka, hernekaurakaista
Kirkkosuo Turtolassa: öljypellava, ruiskaunokki
Seimenniitty Vehmaisissa: öljypellava, ruiskaunokki, apila, timotei, hernekaurakaista
Sahanvainionpuisto Niemenrannassa: auringonkukka, keltalupiini, rehuvirna, hunajakukka, hernekaurakaista

Kasvilajitiedot päivitetty 21.6.2018. Varsanpuiston, Kohmanpuiston ja Sahavainionpuiston maisemaseos on hieman eri kuin viljelysuunnitelmassa ja opastauluissa mainittu.

Maisemaniittyjen kukkia, viljaa ja herneitä saa kerätä omaan käyttöön. Viljaa voi kerätä vihreänä tai odottaa sen tuleentumista vaaleaksi. Oleellista on, että peltojen satoa ei kerätä liian aikaisin eikä liian paljon, jotta pellot ehtivät kukoistaa maisemassa ohikulkijoiden ilona.

kuva: kartta maisemapelloista 2018
Maisemapellot kartalla 2018. Kuva avautuu suuremmaksi klikkauksella.

Maisemapeltoja hoidetaan maatalouden menetelmin. Työvaiheina ovat esimerkiksi kyntö, äestys, kylvö ja niitto. Maisemapelloilla voidaan viljellä viljakasveja, nurmikasveja, kukkivia maisemakasveja, hyötykasveja tai näiden seoksia. Kasvilajien valinta ja niiden vuorottelu suunnitellaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jotta päästään tavoiteltuun lopputulokseen. Kaupunkiympäristön monipuolistamisen lisäksi niiden tarkoituksena on perinteisen kulttuurimaiseman ja siihen liittyvän eliöstön säilyttäminen. Asukkaat voivat hyödyntää vuosittain vaihtelevien viljelylajien satoa kaupungin ohjeiden mukaisesti.

Peltoja viljellään luonnonmukaisesti ilman torjunta-aineita, ja siksi pelloilla kasvaa viljelykasvien seassa maan siemenpankista nousseita oheiskasveja. Monipuolinen kasvusto tarjoaa ravintoa alueiden hyönteis- ja perhoslajistolle. Pelloilla hyödynnetään luomutuotannolle ominaista viljelykiertoa eli eri kasvien vuorottelua pelloilla. Viljelykierrossa on mukana maisemakasvien lisäksi apilanurmia sekä viljakasveja. Monipuolinen viljelykierto on tärkeää rikkakasvien ja kasvitautien kurissa pitämiseksi. Lisäksi se edistää peltoluonnon monimuotoisuutta.

kuva: Varsanpuisto kukkii Takahuhdissa
Varsanpuisto Takahuhdissa kukkii loppukesästä 2017 Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi sinivalkoisena.

Arvoniityt

Pappilanpuiston uusniitty

Pappilanpuisto sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Kirjavaisenkadun itäpuolella. Monipuolinen ja laaja viheralue on pääosin vanhaa peltoa, osittain myös niittymäistä ja puustoista aluetta. Pappilanpuiston keskiosan rinteeseen on kylvetty syksyllä 2013 monivuotinen niittysiemenseos. Seoksen lajeina ovat mm. ahdekaunokki, puna-ailakki, keltasauramo, peurankello ja päivänkakkara. Lisäksi alueelle kylvettiin suojaheinäksi lampaannataa ja nurmirölliä.

Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun, joten ensimmäisinä vuosina niitty on vaatimattoman näköinen. Kesällä 2013 niityllä oli yksivuotinen maisemapeltokasvusto, jonka jäljiltä alueelta voi vielä löytyä esim. unikkoa ja hunajakukkaa.

Perkkoonpuiston johtoalue, ötökkäpolku

Perkkoonpuiston pitkä ja kapea johtoalue sijaitsee Multisillassa Perkkoonpuiston ja Lempääläntien välissä. Perkkoonpuistoa on kunnostettu luonto- ja maisema-arvojen vaalimiseksi sekä virkistyskäytön parantamiseksi.

Perkkoonpuisto tarjoaa kävelijöille ja koirien ulkoiluttajille viihtyisän ulkoilureitin. Lapsille on toteutettu ötökköpolkuosuus, jonka varrella voi havainnoida erilaisissa elinympäristöissä eleviä ötököitä. Lyhyehkölle polulle on sijoitettu neljä luontotaulua, joiden teemoina ovat kosteikko, kivikko, metsä ja niitty. Ötökkäpolku on helppokulkuinen, mutta muut polut ovat maastoltaan melko haastavia, etvätkä sovellu liikuntarajoitteisille.

Polkua on saatu valmiiksi johtoalueen pituudelta. Opastauluun merkittyjä metsäpolkuja ei ole vielä toteutettu.

Alueella sijoitetaan kolme opastaulua, joista kahden vierestä löytyvät koiranjätöspussiautomaatit. Ulkoilureittiä on kunnostettu ja vahvistettu, reitin varrelle on kolme penkkiä ja roska-astioita. Alue soveltuu myös BMX-pyöräilyyn, vaikka varsinaista rataa ei rakenneta.

Maasto on paikoin kivistä ja kallioista ja korkeudeltaan vaihtelevaa. Alueen eteläosa on hieman karumpaa ja avoimenpaa ja pohjoisosa puolestaan rehevämpää maastoa. Keskiosaan, päiväkodin pihan itäpuolelle on muodostunut kosteikkoalue. Johtoaluetta reunustaa havupuuvaltainen metsä sekä itä- että länsipuolella.

Alueen vaihteleva maasto ja kosteusolosuhteet tarjoavat monimuotoisia elinympäristöjä. Aurinkoiset, lämpimät kedot ja niityt houkuttelevat runsaasti hyönteis- ja perhoslajistoa, ja notkelman kosteikossa viihtyvät esimerkiksi sudenkorennot.

Puistoalueen ylläpidosta vastaavat Tampereen kaupunki ja kantaverkkoyhtiö Fingrid. Alue on 110 kilovoltin voimajohdon suoja-aluetta. Johtoalue on säilytettävä avoimena sähköturvallisuuden vuoksi. Virkistyskäyttöön johtoalueet sopivat hyvin, mutta leikkipuistoja ja tulentekopaikkoja niille ei voi sijoittaa. Alueella voi huoletta retkeillä, marjastaa ja sienestää.