Siirry sisältöön

Maisemaniityt ja -pellot

rypsipelto kukkii Vihiojanpuistossa
Vihiojanpuiston maisemapelto on kauniin keltainen rypsin kukkiessa.

Tampereen kaupungin avoimet kulttuurimaisemat ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Jäljellä olevat avoimet maisemat ovat merkittävä osa kaupunkiympäristöä. Pellot ja niityt ovat tärkeitä myös alueen viihtyisyyden, virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tampereen kaupungilla on asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-alasta noin 8 % avoimia viheralueita. Määrä vastaa noin 150 hehtaarin pinta-alaa. Kohteet ovat pääosin avoimia tai puoliavoimia peltoja ja niittyjä, ja niihin liittyviä puustoisia reunavyöhykkeitä.

Maisemapellot

Tampereella on kahdeksan maisemapeltoa, ne sijaitsevat Ryydynpuistossa, Pohtolanpuistossa, Kohmanpuistossa, Vihiojanpuistossa, Kirkkosuolla, Varsanpuistossa, Seimenniityllä ja Sahavainionpuistossa. Lepovuorossa apilanurmella ovat Pohtolanpuisto, Seimenniitty ja osa Varsanpuistoa. Maisemapelloille kylvetään etupäässä koristekukka- tai viljaseosta.

Maisemapellot elävöittävät maisemaa ja ilahduttavat ohikulkijoita. Kukkien ja viljojen poiminta on kielletty, jotta pelto pysyisi kauniina mahdollisimman pitkään.

Maisemapelloilla viljellään 2019
Vihiojanpuisto Muotialassa: kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko, hunajakukka
Ryydynpuisto Ryydynpohjassa: kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko, hunajakukka
Varsanpuisto Takahuhdissa: kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko, hunajakukka, apilanurmi.
Pohtolanpuisto Pohtolassa: apilanurmi
Kohmanpuisto Tohlopissa: maissi, kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko, hunajakukka, kaura, ohra ja rehuvirna. Kohmanpuistossa laiduntaa lammaskatras Tohloppi-järven rannan läheisyydessä Mediapoliksen ja rantareitin välisellä alueella.
Kirkkosuo Turtolassa: kaura, ohra ja rehuvirna
Seimenniitty Vehmaisissa: apilanurmi
Sahanvainionpuisto Niemenrannassa: kaura, ohra ja rehuvirna

Maisemapellot ja niillä viljeltävät kasvit kartalla
Maisemapellot kartalla vuonna 2019. Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

Maisemapeltoja hoidetaan maatalouden menetelmin. Työvaiheina ovat esimerkiksi kyntö, äestys, kylvö ja niitto. Maisemapelloilla voidaan viljellä viljakasveja, nurmikasveja, kukkivia maisemakasveja, hyötykasveja tai näiden seoksia. Kasvilajien valinta ja niiden vuorottelu suunnitellaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jotta päästään tavoiteltuun lopputulokseen. Kaupunkiympäristön monipuolistamisen lisäksi niiden tarkoituksena on perinteisen kulttuurimaiseman ja siihen liittyvän eliöstön säilyttäminen. Asukkaat voivat hyödyntää vuosittain vaihtelevien viljelylajien satoa kaupungin ohjeiden mukaisesti.

Peltoja viljellään luonnonmukaisesti ilman torjunta-aineita, ja siksi pelloilla kasvaa viljelykasvien seassa maan siemenpankista nousseita oheiskasveja. Monipuolinen kasvusto tarjoaa ravintoa alueiden hyönteis- ja perhoslajistolle. Pelloilla hyödynnetään luomutuotannolle ominaista viljelykiertoa eli eri kasvien vuorottelua pelloilla. Viljelykierrossa on mukana maisemakasvien lisäksi apilanurmia sekä viljakasveja. Monipuolinen viljelykierto on tärkeää rikkakasvien ja kasvitautien kurissa pitämiseksi. Lisäksi se edistää peltoluonnon monimuotoisuutta.

kuva: Varsanpuisto kukkii Takahuhdissa
Varsanpuisto Takahuhdissa kukkii loppukesästä 2017 Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi sinivalkoisena.

Maisemapeltojen ja -niittyjen ylläpito 2015-2025 -ohjelma

Avoimia viheralueita koskevan viherpalveluohjelman avulla on saatu kokonaiskuva Tampereen kaupungin omistamista B-hoitoluokan viheralueista, ja sen myötä näitä alueita voidaan hoitaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on nostaa niitty- ja peltoalueiden hoitotasoa, lisätä asukkaiden luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia sekä lisätä tietoa avoimien viheralueiden merkityksestä kaupunkirakenteessa. Lisäämällä maisemapeltoja ja laidunalueita avoimista viheralueista tulee monipuolisempia. Arvokkaita umpeenkasvaneita alueita ennallistetaan takaisin avoimiksi niityiksi. Ohjelma hyväksyttiin ohjeellisena yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017. Ohjelmassa esitetyt kunnostustoimenpiteet hyväksytään vuosittain vuosisuunnitelman ja talousarvion yhteydessä.

Arvoniityt

Arvoniityt ovat tärkeitä kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta, tai ne ovat muuten asukkaille merkittäviä niittyjä. Arvoniittyjä on säilynyt Tampereella yhdeksän, niistä merkittävimmät ovat Piikahaka ja Hevoshaka. Lisätietoa arvoniityistä löytyy sivulta Arvoniityt.

Pappilanpuiston uusniitty

Pappilanpuisto sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Kirjavaisenkadun itäpuolella. Monipuolinen ja laaja viheralue on pääosin vanhaa peltoa, osittain myös niittymäistä ja puustoista aluetta. Pappilanpuiston keskiosan rinteeseen on kylvetty syksyllä 2013 monivuotinen niittysiemenseos. Seoksen lajeina ovat mm. ahdekaunokki, puna-ailakki, keltasauramo, peurankello ja päivänkakkara. Lisäksi alueelle kylvettiin suojaheinäksi lampaannataa ja nurmirölliä.

Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun, joten ensimmäisinä vuosina niitty on vaatimattoman näköinen.

Perkkoonpuiston johtoalue, ötökkäpolku

Perkkoonpuiston pitkä ja kapea johtoalue sijaitsee Multisillassa Perkkoonpuiston ja Lempääläntien välissä. Perkkoonpuistoa on kunnostettu luonto- ja maisema-arvojen vaalimiseksi sekä virkistyskäytön parantamiseksi.

Perkkoonpuisto tarjoaa kävelijöille ja koirien ulkoiluttajille viihtyisän ulkoilureitin. Lapsille on toteutettu ötökköpolkuosuus, jonka varrella voi havainnoida erilaisissa elinympäristöissä eleviä ötököitä. Lyhyehkölle polulle sijoitetaan luontotauluja, joiden teemoina ovat kosteikko, kivikko, metsä ja niitty. Ötökkäpolku on helppokulkuinen, mutta muut polut ovat maastoltaan melko haastavia, etvätkä sovellu liikuntarajoitteisille.

Polkua on saatu valmiiksi johtoalueen pituudelta. Opastauluun merkittyjä metsäpolkuja ei ole vielä toteutettu.

Alueelle on sijoitettu kolme opastaulua, joista yhden vierestä löytyy koiranjätöspussiautomaatti. Ulkoilureittiä on kunnostettu ja vahvistettu, reitin varrelle on kolme penkkiä ja roska-astioita. Alue soveltuu myös BMX-pyöräilyyn, vaikka varsinaista rataa ei rakenneta.

Maasto on paikoin kivistä ja kallioista ja korkeudeltaan vaihtelevaa. Alueen eteläosa on hieman karumpaa ja avoimenpaa ja pohjoisosa puolestaan rehevämpää maastoa. Keskiosaan, päiväkodin pihan itäpuolelle on muodostunut kosteikkoalue. Johtoaluetta reunustaa havupuuvaltainen metsä sekä itä- että länsipuolella.

Alueen vaihteleva maasto ja kosteusolosuhteet tarjoavat monimuotoisia elinympäristöjä. Aurinkoiset, lämpimät kedot ja niityt houkuttelevat runsaasti hyönteis- ja perhoslajistoa, ja notkelman kosteikossa viihtyvät esimerkiksi sudenkorennot.

Puistoalueen ylläpidosta vastaavat Tampereen kaupunki ja kantaverkkoyhtiö Fingrid. Alue on 110 kilovoltin voimajohdon suoja-aluetta. Johtoalue on säilytettävä avoimena sähköturvallisuuden vuoksi. Virkistyskäyttöön johtoalueet sopivat hyvin, mutta leikkipuistoja ja tulentekopaikkoja niille ei voi sijoittaa. Alueella voi huoletta retkeillä, marjastaa ja sienestää.