Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen 20.2.2017 ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Hankkeen kannalta tärkeistä kaupunkirakenteen muutosalueista, kuten Viinikanlahden-Viinikanojan-Eteläpuiston alueesta, tehdään vielä lisäselvitykset. Kaupunginhallitus lisäsi päätökseen ponnen, että kansallisen kaupunkipuiston alueen rajaus määritellään uudelleen.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys käynnistyi syksyllä 2013 valtuustoaloitteen pohjalta ja valmistui vuonna 2016. Työssä selvitettiin, mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsee kaupungille, kaupunkilaisille ja maankäytön suunnittelulle.

Selvitystyötä ohjasi ja linjasi pormestarin nimeämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaispormestari Pekka Salmi. Tarveselvitystä valmisteli suunnitteluryhmä.

Kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue pohjautuu Tampereen tarinaan

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueeseen kuuluvat keskeiset maisemat, puistot, rakennuskulttuurikohteet ja luontoalueet: Tammerkosken kansallismaisema, Hämeenkatu, Keskustori, Hämeenpuisto, Pyynikki, Pispala, Käpylä, Petsamo, Kauppi-Niihama, Viinikka, Hatanpää, Härmälän entinen huvilaranta, Iidesjärvi ja Kirkkosuo, Reuharinniemi, Viikinsaari, Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet. Kaupunkipuiston tarkastelualue pohjautuu Tampereen ainutlaatuiseen teollisuushistoriaan sekä sijaintiin järvien ja harjujen solmukohdassa eli Tampereen tarinaan. Tampereen tarina -julkaisussa tutkitaan Tampereen historian ja kaupunkimaiseman teemoja tarveselvityksen pohjaksi. Eri alojen asiantuntijat tuovat kukin oman näkökulmansa tarinaan ja tamperelaiseen maisemaan.

Tampereen tarina ja siihen pohjautuva alue on maassamme ainutlaatuinen, eikä vastaavaa ole Suomen muissa kansallisissa kaupunkipuistoissa. Tampereen maisemaa hallitsevat Pyynikin harjujakso, Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon laakso. Keskeisen vesistömaiseman muodostavat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, Iidesjärvi sekä Tammerkoski. Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti Tampella, Finlayson, Takon alue sekä Verkatehtaan konttori ja värjäämö. Klingendahl, Lapinniemi ja Pyynikin Trikoo täydentävät teollisuuskaupungin tarinaa. Teollistuminen ja maaltamuutto synnyttivät työväen asuntoalueita kuten Pispalan, Petsamon, Lapin sekä Viinikan pientaloalueet. Teollisuuskaupungin historiaan liittyvät myös Kauppi, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha.

Hämeenkatu ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä julkisia ulkotiloja, joilla on myös kansallista arvoa. Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto päätteineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita. Omaleimainen ja arvokas aluekokonaisuus on lisäksi Pyynikin alue, johon kuuluvat Pyynikinrinteen jugendtyylinen asuinalue, Pyynikin kirkkopuisto, Pyynikin urheilukenttä ja Pyynikintori. Ajallista syvyyttä kaupunkipuistoon toisivat Reuharinniemen rautakautiset kalmistot, Messukylän kulttuurimaisema ja 1700-luvulla perustettu Hatanpään kartano.

Kansallinen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen pohjalta. Kaupunki laatii alueelle sen kehittämistä ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkipuiston on täytettävä ympäristöministeriön asettamat vaatimukset. Alueella pitää olla kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, Suomen tai kaupungin oman historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti huomattavia viheralueita. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava myös riittävän laaja ja eheä, ja alueiden tulee olla kaavoituksella turvattuja.

Osallistuminen

Hanketta esiteltiin yleisötilaisuuksissa 1.6.2015 ja 14.4.2016. Lisäksi hankkeesta sai esittää toiveita ja kommentteja Valma-valmistelufoorumissa 22.6. - 15.8.2015. Jatkossa kaupunkilaiset voivat antaa palautetta hoito- ja käyttösuunnitelman valmisteluvaiheessa.

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät linkit

Tämän sivun lyhytosoite on www.tampere.fi/kansallinenkaupunkipuisto