Siirry sisältöön

Kansallinen kaupunkipuisto

Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Tampereelle

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.12.2020 (§ 514) hakemuksen jättämisestä ympäristöministeriölle Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Hakemus on toimitettu ympäristöministeriöön 28.1.2021.

Kuvakooste Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueelta. Kuvissa on järvi-, koski-. metsä-, kallio- ja puistomaisemia. Lisäksi yksi kuva on ilmakuva alueelta ja yhdessä kuvassa on uimareita uimarannalla.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu käynnistyi 17.9.2012 laaditun valtuustoaloitteen pohjalta kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys-työllä. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen vuonna 2017 ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu Lauri Lylyn pormestariohjelman 2017-2021 toimenpiteisiin.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on valmisteltu pormestarin nimeämissä suunnittelu- ja ohjausryhmissä perustuen maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin arvoihin, ympäristöministeriön asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta. Vuorovaikutusta asukkaiden kanssa on hankkeen aikana käyty niin tarveselvityksen kuin hakemuksen valmistelun aikana. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu jatkuu vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Tampereen kaupungin tavoitteena on toimittaa hoito- ja käyttösuunnitelma ympäristöminiteriöön vuoden 2021 aikana.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3 662 hehtaaria. Suurin osa eli 82 % Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta on kaupungin omistuksessa. Eteläpuisto-Viinikanlahden muutosalueen osuus on 34 hehtaaria. Muutosalueen osalta kansallisen kaupunkipuiston rajaus tarkentuu alueille laadittavien asemakaavojen myötä, ja täsmällinen rajaus esitetään ympäristöministeriön hyväksyttäväksi asemakaavojen tultua voimaan.

Kansallinen kaupunkipuisto on rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa yhdistävä laaja aluekokonaisuus. Sen tavoitteena on turvata arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilyminen ja kehittäminen viihtyisänä kaupunkilaisten olohuoneena kestävällä tavalla. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Viher- ja suojelualueita aluekokonaisuudesta on 78 % ja vesialueita 63 %. Keskeisenä osana kansallista kaupunkipuistoa ovatkin monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut. Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha liittyvät kaupungin teollisuushistoriaan ja ovat monipuolisia virkistyspalveluja tänäkin päivänä.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, joka on kaupungin teollistumisen ja kaupungistumisen perusta. Tampereen kansallinen kaupunkipuiston alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joita ovat 1. keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi sekä 6. Lappi-Kauppi-Niihama.

Ympäristöministeriöön toimitettu hakemusaineisto

Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu Tampereen tarinaan

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue ilmentää Tampereen tarinaa. Tarinan keskiössä on Tampereen huomattava merkitys suomalaisena teollisuuskaupunkina, joka kytkeytyy kaupungin ainutlaatuiseen sijaintiin järvien ja harjujen solmukohdassa. Tunnusomaista maisemarakennetta ilmentävät Pispalan ja Pyynikin harjujaksot, Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärven alue osana laajaa murroslaaksoa. Keskeisen sinirakenteen muodostavat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, kaupungin keskustaa halkova Tammerkoski sekä Viinikanoja-Iidesjärvi.

Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti koskenrannan tehdasmiljööt ja teollistumisen myötä syntyneet merkittävät työväen asuntoalueet. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät lisäksi Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha, jotka ovat merkittävä osa kaupungin monipuolisia virkistyspalveluita tänäkin päivänä. Tampereen kaupungin tarinaan lukeutuvat myös keskeiset kaupunkitilat. Hämeenkatu, Tammerkosken rannat ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä julkisia kaupunkitiloja, joilla on myös kansallista symboliarvoa. Koskenvarren puistot ja Hämeenpuiston esplanadi ovat kaupunkilaisten kaupunkikuvallisesti merkittäviä julkisia viherympäristöjä.

Ajallista syvyyttä ilmentävät muun muassa Pyynikin muinaisrannat, Reuharinniemen rautakautiset kalmistot, muut esihistorialliset kohteet ja 1700-luvulla perustettu Hatanpään kartano sekä 1700- ja 1800-luvun teollisuuden synnyttämät rakennetut ympäristöt.

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 68-71§) määritelty rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa yhdistävä laaja aluekokonaisuus, jonka tavoitteena on turvata arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilyminen ja kehittäminen viihtyisänä kaupunkilaisten olohuoneena kestävällä tavalla. Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen pohjalta. Kaupunki myös laatii alueelle sen kehittämistä ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkipuiston on täytettävä ympäristöministeriön asettamat vaatimukset. Alueella pitää olla kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, Suomen tai kaupungin oman historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti huomattavia viheralueita. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava myös riittävän laaja ja eheä, ja alueiden tulee olla kaavoituksella turvattuja. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kannalta tärkeitä ovat ekologiset käytävät ja liittyminen kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai ympäröivään maaseutuun.

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen kansallisen kaupunkipuiston statuksen saanutta kaupunkia: Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Forssa, Turku, Kotka, Kuopio ja Kokkola.

Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluun liittyviä päätöksiä

  • Kaupunginhallituksen kokous 7.12.2020, § 514 Tampereen kaupungin hakemus kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi
  • Kaupunginhallituksen kokous 11.5.2020, § 211 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus (kehittämiskokousasia)
  • Kaupunginhallituksen kokous 12.8.2019, § 334 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmisteluaineiston nähtäville asettaminen
  • Kaupunginhallituksen kokous 15.4.2019, § 152 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto-hankkeen tilannekatsaus
  • Viranhaltijapäätös – pormestari 7.8.2018, § 112 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta koskevan ohjaus- ja suunnitteluryhmän nimeäminen
  • Kaupunginhallituksen kokous 20.2.2017, § 121 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys
  • Viranhaltijapäätös – pormestari 4.2.2015, § 14 Kansallista kaupunkipuistoa koskevan terveselvityksen ohjausryhmän ja suunnitteluryhmän työskentelykauden jatkaminen
  • Viranhaltijapäätös – pormestari 30.10.2013, § 321 (Ohjausryhmän asettaminen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen laatimista varten vuosille 2013-2014)
  • Kaupunginvaltuuston kokous 15.4.2013, 121 §, Valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle – Matti Höyssä
  • Valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle – Matti Höyssä, 17.9.2012

Selvitykset

Lisätiedot

Yleiskaavapäällikkö
Pia Hastio
puhelin 040 801 6917

Suunnittelupäällikkö
Mirjam Larinkari
puhelin +358405940721

Kaupunginpuutarhuri
Timo Koski
puhelin 050 345 7568

Kaavoitusarkkitehti
Mirkka Katajamäki
puhelin 044 423 5177

sähköposti: [email protected]

Aiheeseen liittyvät linkit

Tämän sivun lyhytosoite on www.tampere.fi/kansallinenkaupunkipuisto