Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelu

Tampereen kaupunki on käynnistänyt Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen. Kaupungin tavoitteena on perustaa kansallinen kaupunkipuisto Tampereelle vuonna 2020.

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen 20.2.2017 ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu Lauri Lylyn pormestariohjelman 2017-2021 toimenpiteisiin.

Pormestarin syksyllä 2018 nimeämät suunnittelu- ja ohjausryhmät ovat valmistelleet asiaa kaupunginhallituksen hyväksymään tarveselvitykseen ja päätökseen perustuen (KH 20.2.2017). Valmistelun ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kaupunkirakenteen muutosalueiden tilannetta ja laadittu hakemuksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelua varten tarveselvitystä tarkentava rajausehdotus Tampereen kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen rajausehdotus on valmisteltu perustuen MRL:ssa esitettyihin arvoihin, YM:n asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta.

Kaupunginhallitus päättää hakuvaiheen valmisteluaineistoon liittyvän alustavan rajausehdotuksen asettamisesta nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten sekä käsittelee saadun palautteen. Hakemuksen sekä hoito-ja käyttösuunnitelman valmistelu tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa varmistaen hakemuksen riittävyys MRL:iin ja YM:n asettamiin arviointikriteereihin nähden.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos on tavoitteena tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi syksyllä 2020. Tavoitteena on jättää hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle vuoden 2020 aikana.

Ajankohtaista

Kaupunginhallitus päätti 12.8.2019 hakuvaiheen valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten. Rajausehdotus oli nähtävillä 2.9.–1.10.2019 välisen ajan. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 11.5.2020 saadun palautteen ja päätti, että kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelua jatketaan nähtävilläolon jälkeen tarkistetun rajausehdotuksen pohjalta. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelussa hyödynnetään saatua palautetta.

Nähtävillä oloaikana 2.9.–1.10.2019 annettu karttakyselyn ja kirjaamon mielipiteiden palaute on koottu erilliselle verkkosivulle. Mielipidekoontiin pääsee tutustumaan alla olevan linkin kautta.

Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluaineistosta saatiin asukkailta runsaasti palautetta. Nähtävilläolon aikana nettikyselyyn vastasi 135 ja kirjaamoon mielipiteitä jätettiin 191. Kyselyyn vastanneista 60% asuu kansallisen kaupunkipuiston rajauksen sisällä tai lähellä sitä. Kyselyssä oli mahdollisuus kommentoida kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotusta sekä esittää siihen muutoksia. Kyselyllä kartoitettiin lisäksi mm. asukkaille tärkeitä, virkistyksen sekä ulkoilun ja tapahtumille soveltuvia, tamperelaisuutta ilmentäviä paikkoja ja luontokohteita.

Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu Tampereen tarinaan

Tampereen tarina -julkaisussa on tutkittu Tampereen historian ja kaupunkimaiseman teemoja tarveselvityksen (2017) pohjaksi. Tampereen tarina ja siihen pohjautuva alue on maassamme ainutlaatuinen eikä vastaavaa ole Suomen muissa kansallisissa kaupunkipuistoissa. Tampereen maisemaa hallitsevat Pyynikin harjujakso, Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärvi-Kaukajärvi murroslaakso. Keskeisen vesistömaiseman muodostavat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, Iidesjärvi sekä Tammerkoski.

Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti Tampella, Finlayson sekä Verkatehtaan konttori ja värjäämö. Klingendahl ja Pyynikin Trikoo täydentävät teollisuuskaupungin tarinaa. Teollistuminen ja maaltamuutto synnyttivät työväen asuntoalueita kuten Pispalan ja Viinikan pientaloalueet. Teollisuuskaupungin historiaan liittyvät myös Kauppi, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha.

Hämeenkatu ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä julkisia ulkotiloja, joilla on myös kansallista arvoa. Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto päätteineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita. Pyynikin alue on omaleimainen ja arvokas aluekokonaisuus, johon kuuluvat Pyynikinrinteen jugendtyylinen asuinalue, Pyynikin kirkkopuisto, Pyynikin urheilukenttä ja Pyynikintori. Ajallista syvyyttä ilmentävät mm. Reuharinniemen rautakautiset kalmistot ja 1700-luvulla perustettu Hatanpään kartano.

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 68-71§) määritelty rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa yhdistävä laaja aluekokonaisuus, jonka tavoitteena on turvata arvokkaiden kaupunkiympäristöjen säilyminen ja kehittäminen viihtyisänä kaupunkilaisten olohuoneena kestävällä tavalla. Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen pohjalta. Kaupunki myös laatii alueelle sen kehittämistä ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkipuiston on täytettävä ympäristöministeriön asettamat vaatimukset. Alueella pitää olla kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, Suomen tai kaupungin oman historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti huomattavia viheralueita. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava myös riittävän laaja ja eheä, ja alueiden tulee olla kaavoituksella turvattuja. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kannalta tärkeitä ovat ekologiset käytävät ja liittyminen kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai ympäröivään maaseutuun.

Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän kansallisen kaupunkipuiston statuksen saanutta kaupunkia: Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Forssa, Turku, Kotka ja Kuopio. Valmistelu on käynnissä Tampereen lisäksi Helsingissä, Kokkolassa ja Savonlinnassa.

Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluun liittyviä päätöksiä

• Kaupunginhallituksen kokous 11.5.2020, § 211 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus (kehittämiskokousasia)
• Kaupunginhallituksen kokous 12.8.2019, § 334 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmisteluaineiston nähtäville asettaminen
  
• Kaupunginhallituksen kokous 15.4.2019, § 152 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto-hankkeen tilannekatsaus
• Viranhaltijapäätös – pormestari 7.8.2018, § 112 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta koskevan ohjaus- ja suunnitteluryhmän nimeäminen
• Kaupunginhallituksen kokous 20.2.2017, § 121 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys
• Viranhaltijapäätös – pormestari 4.2.2015, § 14 Kansallista kaupunkipuistoa koskevan terveselvityksen ohjausryhmän ja suunnitteluryhmän työskentelykauden jatkaminen
• Viranhaltijapäätös – pormestari 30.10.2013, § 321 (Ohjausryhmän asettaminen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen laatimista varten vuosille 2013-2014)
• Kaupunginvaltuuston kokous 15.4.2013, 121 §, Valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle – Matti Höyssä
• Valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle – Matti Höyssä, 17.9.2012

Selvitykset

Lisätiedot

sähköposti: [email protected]

Aiheeseen liittyvät linkit

Tämän sivun lyhytosoite on www.tampere.fi/kansallinenkaupunkipuisto