Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon tai palautelomakkeella palvelupisteeseen. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Tampereen kaupungin kirjaamo

Osoite:
Aleksis Kiven katu 14-16 C 33210 Tampere
Postiosoite:
PL 487 TAMPERE, 33101
Puhelin:
03 56534550 (puhelin, pvm/mpm)
Maanantai 08:30–15:45
Tiistai 08:30–15:45
Keskiviikko 08:30–15:45
Torstai 08:30–15:45
Perjantai 08:30–15:45
Lauantai kiinni
Sunnuntai kiinni

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Puistosuunnitelmiin voi tutustua verkossa sivulla  maastossa Tampereen palvelupisteessä.
Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.
Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi. 
 

Juurespuiston yleissuunnitelmaluonnos

Juurespuiston yleissuunnitelmaluonnons on nähtävänä 9.5. - 22.5.2022, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:974/10.03.04/2022.

Raholassa kunnostetaan Juurespuiston leikkipaikka välineistöltään monipuolisemmaksi. Välineissä ja pinnoissa näkyy myös juuresteema. Puiston vihreä ja puistomainen ilme säilyy jatkossakin. Puisto on tarkoitus kunnostaa tänä kesänä.

Suojaisaa Juurespuistoa ympäröivät asuinkerrostalo- ja pientalokorttelit. Puiston pohjoislaidalla sijaitsee Villilän päiväkoti, joka hyödyntää ajoittain leikkipaikkaa. Puistoon pääsee muun muassa Nauriskadulta, Porkkanakujalta ja Punajuurikujalta.

Kiipeily- ja liukuvälineet pienille ja isommille lapsille

Leikkipaikan välineet ja pinnoitteet uusitaan, ja leikkivälineissä on huomioitu eri-ikäisten lasten tarpeet. Juurespuiston teemaan sopien leikkipaikalle on valittu traktoriaiheinen monitoimiväline pienemmille lapsille. Puistoon tulee myös uusi kookkaampi kiipeilyväline liukumäkineen entisen tilalle. Leikkipaikalta löytyvät myös keinut, tasapainokaruselli, hiekkalaatikko ja jousiväline. Turva-alustoiksi asennetaan hiekkatekonurmea, joiden puna-oranssit värisävyt ja pyöreät muodot korostavat juuresteemaa.

Puiston nurmialueen reunalle asennetaan kuntoiluväline, jossa on mahdollista tehdä kehonpainoon perustuvia lihaskuntoliikkeitä.

Pöytä-penkkiryhmä sijaitsee puiston laidassa, hiekkalaatikon ja traktorivälineen tuntumassa. Läheltä löytyvät myös pyörätelineet.

Uusia puita, pensaita ja nurmialueita

Juurespuiston puistomainen ja vehreä ilme säilyy. Muutama vaurioitunut puu joudutaan poistamaan, mutta uudet puuistutukset monipuolistavat puiston lajivalikoimaa. Päiväkodin aidan vieressä kasvavat syreenipensaat säilytetään ja leikkipaikan reunalla sijaitsevat pensasistutukset uusitaan.

Pesä- ja lautakeinujen välissä oleva nuori tammi säilytetään ja sen rungon suojaksi asennetaan puunympäryspenkki, jossa voi istuskella kasvavan puun latvuksen katveessa.

Puistokäytävien murskepinnat uusitaan. Myös valaisimet, penkit ja roska-astiat vaihdetaan uusiin.

Puiston uudistustoiveista on keskusteltu Villilän päiväkodin lasten ja aikuisten kanssa. Välinevalinnoissa on toiveiden perusteella korostettu liukumista ja kiipeilyä.

Sandelininpuiston yleissuunnitelmaluonnos, Vuohenojan uoman kunnostus

Sandelininpuiston Vuohenojan uomaa koskeva yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävänä ja kommentoitavana 11.4. - 5.5.2022.

Vuohenojan uomaa aiotaan kunnostaa kalaston elinolojen parantamiseksi Sandelininpuistossa Hakametsässä. Samalla uoman yhteyteen rakennetaan tulva-alueita, joiden avulla varaudutaan ilmastonmuutoksen ja valuma-alueen muuttuvan maankäytön myötä kasvaviin virtaamiin. Rakennustöissä syntyviä maa-aineksia käytetään puiston maisemoinnissa. Työt on tarkoitus tehdä vuonna 2023. Uomaa ympäröivän puistoalueen kunnostus, kulkuyhteydet, siltojen korjaustyöt ja valaistus suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin.

Kalaston elinolot otollisemmiksi

Uomaa kunnostetaan vajaan 600 m:n matkalta. Kalastolle rakennetaan talvehtimissyvänteitä, kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja. Uomaan lisätään mutkittelua, luodaan monimuotoisia virtausolosuhteita ja sen veden laatua parannetaan. Lisäksi uomassa hyödynnetään paikalta kaadettavien puiden oksia ja runkoja. Puuaines tarjoaa kasvualustan uoman pieneliöille ja tärkeän ravintolähteen kalastolle. Kunnostus on jatkoa parhaillaan Hakametsän Riihipellonpuistossa meneillään olevalle työlle, jossa ennallistetaan tällä hetkellä putkessa olevaa uomaa avouomaksi Sammon valtatien varrella. Vuohenojassa on myös aloitettu taimenkannan kotiuttaminen mäti-istutuksilla.

Kunnostuksella lisätään luonnon monimuotoisuutta

Purot ja puronvarret ovat kaupunkien merkittäviä ja usein ainoitakin ekologisia käytäviä, joita pitkin eliöt pääsevät liikkumaan ja levittäytymään elinympäristöltä toiselle.

Luonnonmukaisesti toteutettava purouoma hyödyttää kosteissa olosuhteissa viihtyviä kasveja ja eläimiä. Kukkivat puustoiset ja avoimet niittyalueet tarjoavat kasvillisuutensa kautta ravintoa monille hyönteislajeille, elävöittävät maisemaa ja tarjoavat elämyksiä puiston käyttäjille. Maisemaelementteinä käytetyt lahopuumateriaalit ja maahan jätettävät puunrungot auttavat lahopuusta riippuvaisia eliöitä. Istutettava puu- ja pensaskasvillisuus on lajistoltaan monipuolista.

Puro ja viheralue ilmeeltään luonnonmukaisia

Luonnonmukaista Sandelininpuiston puistoa kehitetään sen ominaispiirteitä vahvistaen. Sandelininpuiston merkitys lähivirkistysalueena kasvaa tulevaisuudessa, puistoaluetta ympäröivän lähiympäristön maankäytön muuttuessa. Lähtökohtana on, että nykyiset virkistysreittiyhteydet säilyvät ennallaan. Puron ääreen pääsyä ja virkistysarvoa pyritään parantamaan esimerkiksi uoman luiskien muotoiluilla ja isoja maisemakiviä hyödyntäen. Uoman varteen rakennetaan myös pieni laituri penkkeineen.
Lisääntyviin vesimääriin varaudutaan tulvaniittyjen avulla

Uoman ympärille suunnitellaan tulvaniittyjä. Tulvaniityt pehmentävät valuma-alueen tiivistyvän maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa virtaamien ja vesimäärien kasvua ja luovat myös ekologisesti vaihtelevia ja monimuotoisia elinympäristöjä. Uoman tulvakapasiteetin parantamiseen liittyen uomaa myös syvennetään noin 250 metrin matkalla noin 0,5 metriä.

Vuohenoja saa alkunsa Takahuhdissa ja päätyy Iidesjärveen

Vuohenoja saa alkunsa Alasjärven laskuojan ja Sikosuonojan yhdistyessä Takahuhdissa. Sieltä se suuntaa Ruotulan, Huikkaan ja Kissanmaan pientaloasutuksen lävitse kohti etelää. Hakametsän eteläosissa Vuohenoja kulkee Sandelininpuiston lävitse, jossa siihen yhtyy Messukylän suunnasta tuleva Pyhäoja. Kalojen kulkua on tuettu myös Vuohenojan avoimilla osuuksilla Hervannan valtaväylän vieressä lisäämällä uomaan luonnonkiviä. Lopulta Vuohenojan vedet päätyvät Palvaanniemen kohdalla Iidesjärveen. Pituutta uomalle tulee viitisen kilometriä.

Päivitetty 10.8.2022