Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle sekä Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon tai palautelomakkeella palvelupisteeseen. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Hervannanrinteen yleisuunnitelmaluonnos

Hervannan laskettelukeskuksen toiminta päättyi vuonna 2019. Nyt aluetta kehitetään ulkoilu- ja virkistyskäyttöön ja luontoarvoiltaan monipuolisemmaksi. Suunnitelmissa on muun muassa maastopyöräilyreittejä, ulkokuntoilusali ja pulkkamäki.

Pohjois-Hervannassa Lukonmäen asuinalueen lähistöllä sijaitsevan Hervannanrinteen yleissuunnitelmaluonnos on nähtävillä 8.- 24.4.2024, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:1676/10.03.04/2024.

Alueella sijaitsi ennen laskettelukeskus, mutta sen toiminta lopetettiin vuonna 2019. Hervannanrinteestä on purettu hiihtohissit ja rakennukset, mutta mäkihyppytornit ja hyppytoiminta pysyvät ennallaan. Mäessä on kolme avointa rinnettä sekä metsäalueita. Rinnettä kehitetään nyt ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. 

Suunnittelun lähtökohtana oli viime vuonna toteutettu kysely, jossa kuntalaisilta toivottiin ideoita ja toiveita alueen kehittämiseen. Kysely oli avoinna 1.-25.6.2023, ja siihen saatiin yli tuhat vastausta.

Alueelle monipuolisia maastopyöräreittejä sekä kuntoportaat

Virkistysmäelle suunnitellaan reittejä erityisesti maastopyöräilyä ajatellen. Reitit kulkevat avoimissa rinteissä ja metsäalueilla. Niiden vaikeusasteet vaihtelevat, ja reiteille muotoillaan hyppyreitä ja kaarteita. 

Pyöräilyn laskureitit erotellaan kävelyreiteistä niin, ettei vaarallisia risteyskohtia kävelijöiden kanssa synny. Lisäksi reittien varrelle asennetaan opasteita, jotka kertovat pyöräilijöille ajosuunnan. Tämä lisää pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuutta.

Nykyinen mäessä kulkeva suosittu polku kunnostetaan kävelijöille. Polun vierelle toteutetaan osan matkaa kulkeva rata, joka on tarkoitettu rinnejuoksuun. Lisäksi rinteisiin rakennetaan valaistut kuntoportaat, jotka vievät Hervannanrinteen näköalapaikalle. Viime vuonna toteutetussa kyselyssä kuntoportaat oli eniten toivottu yksittäinen asia Hervannanrinteeseen.

Kuntoilua ja hyvinvointia

Hervannanrinteelle on suunnitteilla myös muita kuntoilumahdollisuuksia. Kuntoportaiden ja rinnejuoksuradan lisäksi rinteen alaosaan rakennetaan ulkokuntosali, josta löytyy kahdeksan erilaista kuntoiluvälinettä. Ulkokuntasalin yhteyteen tulee myös penkkejä ja piknikpöytä. Myös talviaikaan Hervannanrinteeltä löytyy tekemistä. Alarinteelle rakennetaan pulkkamäki, jossa koko perhe voi laskea mäkeä.

Hervannanrinteen näköalapaikalle tulee tulipesä, jossa voi paistaa vaikka makkaraa. Näköalapaikalle tulee myös penkkejä ja pöytiä sekä pyöräteline.

Luonto ja maisemointi ovat suunnittelussa mukana

Hervannanrinteen avoimia alueita hoidetaan jatkossa niittyinä. Rinteen metsäiset osat säilytetään, mutta jossain valikoiduissa kohdissa huonokuntoisia puita kaadetaan pois. Hervannanrinteen mäen laelle tulee niittyalue, jossa saa oleskella ja pitää piknikkejä. Rinteen reuna-alueille istutetaan pensaita, mikä tekee kasvillisuudesta monipuolisempaa ja kerroksellisempaa. Kasvillisuusvalintojen ja hoidon tavoitteena on tehdä kaupunkiluonnosta monipuolisempi.

Hervannanrinteen suunnittelussa noudatetaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteita. Reittien kunnostamisessa sekä pienimuotoisessa maastonmuotoilussa hyödynnetään puhtaita ja soveltuvia kierrätysmaa-aineksia. Suunnittelussa otetaan huomioon myös liito-oravat ja niiden liikkumisyhteyksien säilyttäminen istuttamalla puita niiden liikkumisreiteille. Myös erittäin uhanalaisesta lahokaviosammaleesta tehdyt havainnot sekä vieraslajit on huomioitu suunnittelussa.
 

Liisanpuiston kedon yleissuunnitelmaluonnos

Kalevan kirkon takana, Liisanpuistossa ulkoilijat ja ohikulkijat voivat tulevina vuosina ihailla kukkaketoa.  Paahdeketo tuo luonnon monimuotoisuutta ja väriä puistoon. Keto sovitetaan hienovaraisesti arvokkaaseen ympäristöön.  

Suunnitelmasta voi antaa palautetta 23.5.- 8.4.2024 kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:1410/10.03.04/2024.

–Alun perin paahdekedon perustaminen oli valtuustoaloite. Kedolle löydettiin avokallioiden kainalosta kasvuolosuhteiltaan sopiva paikka, jossa keto myös voidaan sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Paahdeketo lahopuineen tarjoaa ravintoa ja elinympäristöä monille hyönteisille ja paikallisille niittykasveille. Se tuo samalla iloa ja tietoa ihmisille luonnon monimuotoisuudesta, toteaa erikoissuunnittelija Anna Levonmaa Tampereen kaupungilta.

Valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä

Liisanpuisto ja Kalevankirkko sijaitsevat Kalevan kaupunginosassa, valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Liisanpuisto ja Kalevan kirkko valmistuvat 1960-luvulla, ja Kalevan kaupunginosan rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Liisanpuisto on aikakaudelleen tyypillinen, avoin ja kumpuileva maisemapuisto. Liisanpuistossa on erityisen tärkeää huomioida avoimet näkymälinjat Kalevan kirkolle aina Kiovanpuistosta asti. Monumentaalinen Kalevan kirkko Liisankalliolla on näyttävä maamerkki ympäristössään.  

Puolen hehtaarin laajuinen ketoalue

Kedoksi kunnostettava alue kirkon itäpuolella on noin 0,5 hehtaarin kokoinen. Nykyisellään siellä on avokallioiden lisäksi avointa nurmialuetta, hienoja yksittäisiä maisemapuita sekä puuryhmiä - pääasiassa mäntyjä.  Nykyinen hyväkuntoinen puusto ketoalueella säilytetään.

Nurmialueen kasvillisuus poistetaan tulevan kedon alueelta kokonaan, ja maaperän kasvualusta vaihdetaan paahdekedolle sopivammaksi.  Kalliolle sijoitetaan myös muutamia luonnon monimuotoisuutta lisääviä, lahoavia maapuita, joita tuodaan muualta kaupungin alueilta.

Ketokasvien siemeniä kerätään Kalevasta

Paahdekedolle kylvetään Kalevan alueelta kerättyjen luonnonkasvien siemeniä.  Kalevanharjulta saadaan muun muassa jänönapilan, ukontulikukan, neidonkielen, nuokkukohokin, kelta-apilan ja mäkitervakon siemeniä.  Keto perustetaan osittain avoimelle, kallioiselle alueelle ja osittain puuston alle. Puuston alle kylvetään puolivarjossa ja varjossa viihtyviä lajeja. Paahdekedon suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Villi Vyöhyke ry:n niittyasiantuntemusta.

Paahdekedon ympäristöön lisätään polkumaisia puistokäytäviä, penkkejä sekä infokylttejä kertomaan alueen muutoksista.

Paahdeketo kehittyy vaiheittain

Niitty perustetaan vaiheittain vuosina 2024, 2025 ja 2026 siementen saatavuuden mukaan. Kedon kehittyminen kestää useita vuosia, ja kylvön jälkeen keto tarvitsee intensiivistä hoitoa usean vuoden ajan. Keto suojataan väliaikaisilla aidoilla.

Tampereen kaupungin toimet luontokadon ehkäisemiseksi koottu luonnon monimuotoisuusohjelmaan 2022–2030.  Kaupunkiniittyjen perustaminen on yksi monista toimenpiteistä, joilla luontokatoa torjutaan.

Järvensivunpuiston, Turjanpuistikon, Turjanpuiston ja Soininpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Järvensivulla uudistetaan Järvensivunpuisto sekä kolme pienempää puistoaluetta.   Kukkivat puut tuovat väriä ja vehreyttä Iidesranta-kadun varrella sijaitseviin Järvensivunpuistoon ,Turjanpuistikkoon ja Turjanpuistoon. Leikkipaikka, uusi kuntoilupaikka ja pelikenttä löytyvät Järvensivunpuistosta. Palstaviljely säilyy Soininpuistossa. Luonnon monimuotoisuutta lisätään niityillä.

Puistojen yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 11.–25.3.2024. 

Järvensivunpuisto ja pienemmät Turjanpuisto, Turjanpuistikko ja Soininpuisto sijaitsevat Iidesranta-kadun, Turjankadun, Tiirantaipaleen ja junaradan välisellä alueella.

–Järvensivulla puistojen kunnostuksen tavoitteena on edistää kestävää ympäristörakentamista ja luonnon monimuotoisuutta. Toimintoja parannetaan ja keskitetään Järvensivunpuistoon, ja uudet kukkivat puut kaikissa Järvensivun alueen puistoissa luovat uutta identiteettiä alueelle, kertoo erikoissuunnittelija Anna Levonmaa Tampereen kaupungilta.

Kaikkiin Iidesrannan varren puistoihin on tulossa monia hieman eri aikoihinkin kukkivia lajeja kuten erilaisia kirsikkapuita, omenapuita ja magnolioita

Järvensivunpuistoon monipuolinen kuntoilupaikka, myös leikkipuisto uusitaan

Järvensivunpuiston keskivaiheille perustetaan valaistu kuntoilupaikka, joka varustetaan monipuolisilla painopakallisilla kuntoiluvälineillä. Leikkipuisto on edelleen puiston itäpäässä. Leikkipaikan uusiksi välineiksi on valittu liukumäki-kiipeilyteline, 3D-kiipeilyväline, Peikon kieppipuut, puheputki ja pallo. Vanhoista välineistä säilytetään keinut, mobiluskiikku, hiekkalaatikko ja karuselli.

Hiekkakentälle pystytetään päätyaidat ja kentän etelälaidalle matalampi aita rajaamaan ohimenevää kulkua puiston läpi. Kentän valaistus uusitaan.

Niittyjä, kukkivia puita sekä riippukeinuja ja aurinkotuoleja

Järvensivunpuiston länsiosaa muutetaan luonnonmukaisemmaksi niittyalueilla ja niittykumpareilla.  Kukkivia puita ja perennoja istutetaan puistoon luomaan viihtyisyyttä ja väriä.  Järvensivunpuistossa voi kukkapuiden keskellä loikoilla riippukeinuissa ja aurinkotuoleilla.

Pienet puistikot, Turjanpuistikko ja Turjanpuisto, sijaitsevat Järvensivunpuiston länsipuolella Iidesranta-kadun varrella. Turjanpuistikkoon istutetaan kukkivia puita, ja nurmialueita muutetaan niityiksi. Puiston valaisimet uusitaan.

Turjanpuiston vanha leikkipaikka puretaan leikkipaikkaohjelman mukaisesti. Jatkossa
Järvensivunpuiston monipuolinen leikkipaikka palvelee koko Järvensivun alueen asukkaita. Vanhan leikkipaikan tilalle perustetaan kuiva niitty ja istutetaan kukkivia puita. Puiston penkit säilytetään ja siirretään käytävän laidalle.

Kaupunkilaiset voivat edelleen pitää kasvimaita Soininpuistossa

Soininpuisto säilyy jatkossakin luonnonmukaisena viheralueena, jonka länsiosa on varattuna palstaviljelykäyttöön. Soininpuiston puistoraitin ympäristö siistitään ja raitin varrelle istutetaan puita parantamaan etelä-pohjoissuuntaista ekologista yhteyttä.

Puistot kunnostetaan vuosina 2024–2025.

Linnainmaanpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Linnainmaanpuistoa uudistetaan rakentamalla sinne tulvaniittyjä. Niiden avulla varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin virtaamiin. Tulvaniityillä parannetaan hulevesien hallintaa ja lisätään luonnon monimuotoisuutta ja viheralueesta saadaan myös maisemaltaan miellyttävä paikka asukkaille ja ohikulkijoille. 

Viheralueen yleissuunnitelmastaluonnoksesta sai antaa palautetta 25.3.2024 saakka.

Peltomaisemaa ja metsää

Linnainmaanpuisto sijaitsee Linnainmaan itäosassa. Linnainmaanpuisto rajautuu pitkälti omakotitaloalueisiin ja toimii alueen asukkaiden lähivirkistysalueena. Puiston pohjoispuolinen alue on vanhaa metsää ja metsitettyä peltoa. Puiston eteläosassa sijaitsevat pellot ovat osa laajempaa Linnainmaan peltoaluetta. Pellot ovat merkittävä avoin maisema alueella.

Lisääntyviin vesimääriin varaudutaan tulvaniityillä

Linnainmaanpuiston puistoraitin eteläpuolisen suoran ojauoman linjaus muutetaan loivasti mutkittelevaksi. Uuden ja vanhan ojauoman väliin rakennetaan tulvaniittyjä, jotka viivyttävät vesiä ja auttavat vähentämään tulvia ja parantamaan hulevesien laatua.

Hulevesiä viivytetään myös puiston tulvimisalueella, joka tulee puiston pohjoispuoliselle kosteikkomaiselle metsäalueelle. Vesi nostetaan tulvaniityille ja tulvimisalueelle patorakenteilla vain rankkasateilla ja lumien sulaessa. Kiviverhoillut patorakenteet rakennetaan Linnainmaan puistoraitin kohdalle sekä uoman eteläosaan tulvatasanteen edustalle. Viivytyksellä tasataan virtaamahuippuja ja niistä aiheutuvaa eroosiota Linnainmaanojassa sekä alapuolisessa Pyhäojassa.

Avoin maisematila säilyy

Puiston avointa aluetta säilytetään edelleen mahdollisimman paljon, ja uutta puustoa sijoitetaan vain uoman varteen. Tulvaniityiltä kaivettavat maamassat hyödynnetään loivissa maisemakumpareissa.

Linnainmaanpuistosta entistä monimuotoisempi

Niittyjen perustamisessa hyödynnetään paikalta kaivetun pintamaan siemenpankkia, jolloin kasvillisuuden alkuperä on paikallista. Niittyjen kasvillisuuskirjoa täydennetään siemenkylvöin, jolloin saadaan lajirikkaampaa kaupunkiluontoa. Niittyalueet tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille ja muille hyönteisille sekä linnuille ja pieneläimille.

Uuden ojauoman mutkiin sijoitellaan paikalta kaivettuja kivenlohkareita. Kivenlohkareet estävät veden virtauksen aiheuttamaa eroosiota, luovat vaihtelua maisemaan sekä tarjoavat kasveille ja eliöille suojapaikkoja, koloja ja kasvupaikkataskuja. Viheralueelta poistetaan vieraslajit kuten komealupiini ja jättiputki sekä niiden kasvupaikalta kaivetut maamassat.

Ojan ja asuinalueen väliselle pellolle perustetaan uusi maisemapelto. Maisemapellolle voidaan kylvää esimerkiksi auringonkukkia, hunajakukkia ja kehäkukkia. Uuden, mutkittelevan ojauoman länsireunalle istutetaan eri lehtipuiden taimia.

Lahopuut lisäävät monimuotoisuutta

Paikalta poistetut puut ja vesaikot käytetään lahopuuna luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Lahopuut sijoitellaan ojauomaan ja sen luiskiin niin, että sijoittelu ei tuki veden virtausta ja uoma on visuaalisesti miellyttävä. Lahopuun lisääminen kaupunkiluontoon parantaa pölyttäjähyönteisten elinolosuhteita, maaperän laatua ja tarjoaa elinympäristöjä lahopuusta riippuvaisille sieni-, sammal-, hyönteis- ja lintulajeille.

Puistotoiminnot säilyvät entisellään

Linnainmaanpuiston puistoraitin pohjoispuolella kulkevan ladun huonokuntoinen ja jo käytöstä poistunut hiihtosilta puretaan uuden patorakenteen tieltä. Muut puiston toiminnot sekä nykyiset valaisimet, kalusteet ja varusteet säilyvät ennallaan.

Jalankulkureittiä puiston luoteisreunan metsässä korotetaan, jottei polku tulvi rankkasateilla.

Linnainmaanpuiston puistoraitin pohjoispuolinen patorakenne ja jalankulkureitin korotus rakennetaan loppuvuodesta 2024. Muita rakennustöitä esitetään vuoden 2025 talousarvioon. 
 

Mustalahdentörmän yleissuunnitelmaluonnos

Mustalahden eteläisen ranta-alueen ja sen rantareitin uudistaminen tuo Näsijärven entistä paremmin asukkaiden ulottuville ja parantaa kävely- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan, Ranta-Tampellan ja Särkänniemen välillä. Uuden ilmeen saava kapea ranta-alue on nimetty Mustalahdentörmäksi. Uudistus perustuu Särkänniemen alueen vuonna 2022 hyväksyttyyn asemakaavaan.

Yleissuunnitelmaluonnon oli nähtävillä 19.2.-10.3.2024.

Mustalahdentörmä sijaitsee Mustalahden sataman, Paasikivenkadun ja Näsin puistosillan rajaamalla alueella, ja se merkitty asemakaavaan suojaviheralueena.  Mustalahdentörmää uudistetaan osana Särkänniemen, Mustalahden sataman ja Mältinrannan kehittämistä. 

Pyöräilyn pääreitti Paasikivenkadun viertä - rannassakin kävely- ja pyöräreitti

Mustalahdentörmän alueella kulkevaa rantareittiä uudistetaan vastaamaan kasvavaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrään keskustan, Särkänniemen ja läntisen Tampereen välillä. Rannan puolelle kunnostettava kävelyn ja pyöräilyn rantareitti on ilmeeltään puistomainen ja kivituhkapintainen ja se kulkee Puistosillan alitse kohti Mältinrantaa. Myös kävelyn asfalttipintaista pääreittiä viheralueen Paasikivenkadun puoleiselle reunalla parannetaan.

Pyöräilyn seudullinen pääreitti kulkee Paasikivenkatua pitkin Näsin puistosillan viereiselle Paasikivensillalle. Alueen kävelyn ja pyöräilyn pääreitit sekä rantareitti ovat talvikunnossapidettyjä ja valaistuja. Näsin puistosillan länsipäähän rakennetaan uusi Tammerkosken rantaan johtava talvikunnossapidettävä porras.

Rantaan leveä puulaituri ja paikkoja järvinäkymistä nauttimiseksi

Mustalahdentörmä liittyy saumattomasti Mustalahden venesatamaan. Rantareitin viereen koko matkalle rakennetaan leveä puupintainen laituri, joka palvelee sekä venesatamaa että rannan virkistyskäyttöä ja kävelyä. Rantaan on tulossa myös venelaitureita ja aallonmurtajat. Ne suunnitellaan Mustalahden sataman yleissuunnitelman yhteydessä. Viheralueelle sijoitetaan myös istuskelupaikkoja ja pöytäryhmiä, joissa voi levähtää ja nauttia järvinäkymistä ja eväistä. 

Kuntoilupaikka sekä taideseinä rantamaisemiin

Mustalahdentörmän itäpäähän, Näsin puistosillan lähelle on suunniteltu kuntoilupaikka. Puistosillan alle sijoitetaan katutaideseinä muraalille tai vaihtuvalle katutaiteelle. Sillan alla oleva alue valaistaan tunnelmaa ja turvallisuutta lisäävällä erikoisvalaistuksella. Valaistus ja katutaideseinä tarkentuvat jatkosuunnittelussa 

Puustoa uusitaan -  rantaan niittykasvillisuutta

Rantarakenteita on kunnostettu kesällä 2023, ja puustoa on poistettu maaston muokkauksen takia. Paasikivenkadun huonokuntoiset lehmukset uusitaan, mutta muutoin puustoa säilytetään ja täydennetään lehtipuustolla järvinäkymiä säästäen ja avaten. Niitty- ja rantakasvillisuutta lisätään oleskelu- ja toimintapaikkojen ympäristöön. Järvenrantatunnelmaa korostetaan maakivin ja kiveyksin.

Särkänniemessä ja lähialueilla käynnissä useita hankkeita

Mustalahdentörmän ympärillä on käynnissä useita eri aikataulussa eteneviä hankkeita kuten Särkänniemen kehittäminen, Paasikivenkadun saneeraus, Mustalahden satama-alueen sekä Mältinrannan yleissuunnittelu. Mustalahdentörmän ratkaisut on sovitettu yhteen näiden hankkeiden kanssa.

Virkistysreittejä järveltä järvelle ja rantoja pitkin

Mustalahdentörmän uudistaminen on osa laajempaa virkistys- ja rantareittien kokonaisuutta Tampereen keskustassa. Pyhä- ja Näsijärven rantojen reittejä sekä järvien välisiä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kehitetään keskustan strategisen osayleiskaavan ja keskustan kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Mustalahdentörmän viheralue toteutetaan vuoden 2024 aikana.
 

Medi-Park 4 viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Medi-Park 4:n viheralueiden suunnitelmaehdotus oli nähtävänä 27.4. - 26.5. 2023 yhtä aikaa asemakaavaluonnoksen kanssa.  Viheralueet ovat metsäisiä, ja kulkua ja läpikulkua Kauppi-Niihamaan ohjataan vahvistamalla polkuja, koska metsäpohjaa halutaan suojata kulumiselta.  Myös pensasvyöhykkeet, lahopuut ja pikkupuistikko ”portti metsään” ohjaavat pysymään virkistysreiteillä.

Medi-Park 4 sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Teiskontien varrella, noin kilometrin päässä Näsijärven rannasta, laajan, yhtenäisen metsäalueen reunalla. Medi-Park 4 sijoittuu TAYSin ja Tenniskeskuksen väliselle alueelle. Alueen pääkadun Lääkärinkadun pohjoispuolelle tulee lähinnä asuinkortteleita ja eteläpuolelle liike-, toimisto-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan rakennuksia.

Metsänhoidon tavoitteena metsän säilyminen ja kestävä virkistyskäyttö

Alueen metsissä on paljon luontoarvoja. Päällimmäisenä tavoitteena onkin metsien säilyttäminen sekä metsien kestävän virkistyskäytön suunnittelu.  Metsää hoidetaan vahvistamalla taimien kasvua harvennuksin, poistamalla kaatumisherkkiä puita metsän reunoilta ja istuttamalla aukkokohtiin uusia taimia. Metsää joudutaan kaatamaan tonttien ja väylien kohdilta.  Liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi istutetaan myös nopeakasvuisia lehtipuita.

Kaksi pohjois-eteläsuuntaista virkistysreittiä Kauppi-Niihamaan

Medi-Parkin tulevat asuinalueet moninkertaistavat alueen metsien virkistys-ja läpikulkukäytön. Nykyisiä polkuja vahvistetaan, jotta liikkujat suosisivat niitä.  Myös kulku alueen kautta lisääntyy, ja sen vuoksi parannetaan pohjois-eteläsuuntaisia virkistysreittejä. Alueen keskivaiheilta Lääkärinkadulta Kauppi-Niihaman ulkoilualueelle kulkeva reitti ei ole talvikunnossapidettävä. Toinen Toimelankadun  kävely- ja pyörätien kautta kulkeva virkistysreitti on talvikunnossapidettävä, vehreä ja leveä yhteys Kauppi-Niihamaan. Tälle reitille tulee myös latuyhteys. 

Kulkua kadulta ja tonteilta metsäalueelle ja metsässä ohjataan monin keinoin. Katualueen reunoille tulee pensasvyöhyke. Matalat ja tiheät lajit estävät metsään poikkeamisen kadulta, ja metsän puolelle istutetaan korkeampia pensaita ja isoja lehtipuita. Kulkua tonteilta metsään ohjataan myös lahopuiden sijoittelulla, kallioleikkausten muotoiluilla ja rakenteilla kuten pienillä aidoilla ja reunakivillä.

Portti metsään

Alueen keskivaiheille läntisimmän korttelin vierestä ja Lääkärinkadulta erkanee toinen Kauppi-Niihamaan kulkevista virkistysreiteistä.  Kulmaan tulee pikkupuistikko ”portti metsään”. Se ohjaa kulkijat yhdestä kohdasta selkeästi metsään. Lääkärinkadulta idästä suunnasta puistikkoon pääsee niittypolkua. Näiden polkujen risteyksessä infotaulu, joka kertoo alueen luontoarvoista ja ohjaa pysymään poluilla, jotta metsänpohja säästyisi. 
Viheralueet rakennetaan valmiiksi korttelialueiden valmistumisen jälkeen. Ennakoivia metsähoitotöitä tehdään mahdollisimman pian asemakaavan vahvistuttua.
 

Kolismaan suojaviherlueen yleissuunnitelma

Raholaan radan varteen rakennettavan uuden asuinalueen korttelien väliin on suunniteltu Kolismaan suojaviheralue puistokäytävineen.  Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä  23.3.–6.4.2023.

Samaan aikaan nähtävillä olivat Raholan uuden asuinalueen katusuunnitelmat sivulla www.tampere.fi/katujensuunnittelu.

Alue on aiemmin ollut teollisuustonttiin kuuluvaa piha-aluetta, mutta nyt asemakaavamuutoksen myötä siitä tulee yleinen viheralue ja se siirtyy kaupungin hoitovastuulle. Nykyistä puustoa säilytetään ja uusia istutetaan ekologisen käytävän ja liito-oravan mahdollisen kulkureitin vahvistamiseksi.

Puusto on huomioitu puistokäytävien sijoittelussa 

Kolismaan suojaviheralue sijoittuu Tesoman valtatien ja Kolismaankadun risteysalueen ja radan väliin, tulevien asuinkerrostalokortteleiden keskelle. Suojaviheralueen kautta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet asuinkortteleiden välille sekä Kolismaankadulle ja Tesoman valtatielle. Puistoväylissä hyödynnetään nykyisiä ajoreittejä ja tarvittavat uudet reittiosuudet toteutetaan mahdollisimman lyhyinä ja puita säästäen. Osa väylistä toimii myös viereisten asuinkiinteistöjen pelastusreitteinä. Tarpeettomiksi jäävät teollisuustontin vanhat ajoreitit maisemoidaan. 

Entisen teollisuusalueen pihalle on istutettu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa muun muassa mänty- ja serbiankuusiryhmiä ja koristepensaita. Alueella on myös luontaisesti kasvanutta lehtipuustoa ja pensaikkoa.  Alue on nykyisin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys, ja sitä pyritään entisestään vahvistamaan. Suojaviheralueen poikki kulkevien kulkuyhteyksien suunnittelussa on säilytetty nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, ja lisäksi istutetaan uutta puustoa. 

Viheralueen hoidossa painottuu jatkossa luonnonmukaisuus. Puuryhmien väliin jäävien alueiden aluskasvillisuutta hoidetaan niittynä. 
 

Vuoreksen Isokuusen ulkoilu- ja latureitin tarkistettu yleissuunnitelmaluonnos

Vuorekseen suunnitellun valaistun ulkoilu- ja latureitin suunnitelma laitettiin uudelleen nähtäväksi 14.-27.11.2022.  Noin 3,5 kilometrin pituinen reitti kiertää Vuoreksen Isokuusen alueen länsipuolelta ja yhdistyy Hervannan reitteihin. Vuoreksen alueella on runsaasti luontoarvoja, ja ne on huomioitu reitin suunnittelussa.

Suunnitelmaan on merkitty latulinjaus ja arvokkaiden luontokohteiden sijainti.

Ensimmäisestä luonnoksesta annettu palaute on vastaanotettu, ja saatu palaute otetaan huomioon reittisuunnitelman jatkokäsittelyssä.

Suunnitelma oli aiemmin nähtävänä lokakuussa, mutta latulinjausta oli teknisen virheen takia väärässä paikassa pohjoisessa Särkijärven rantavyöhykkeellä Rautalepänrannassa. Latua on rantavyöhykkeellä linjattu siten, ettei latu kulje arvokkaan lehmusmetsikön kautta eikä haittaa myöskään muita luontoarvoja. Korjatussa suunnitelmassa reitti kulkee Rautalepänrannassa lähempänä asuintontteja.  Latulinjauksen korjattu sijainti on myös asemakaavan mukainen. Muualla ulkoilu- ja latureitin linjaus on ennallaan.

Ulkoilu- ja latureitin toinen lähtöpaikka sijaitsee ulkoilureitillä Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä Särkijärven sillan alikulun kohdalla. Reitti jatkuu Särkijärven läheisyydessä ja kiertää Vuoreksen Isokuusen asuinalueen länsipuolelta metsäalueella ja palaa Pirunpellon ja Vuoreksen liikuntapuiston kautta pallokentän kohdille Vuoreksen puistokadun alikululle - toiseen lähtöpaikkaan. Reitti yhdistyy molemmista päistään Suolijärven ulkoilu- ja latureitistöihin.

Latu on suunniteltu kaksisuuntaiseksi, ja ladulla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Lumettomaan aikaan reitillä voi liikkua jalan ja pyörällä.

Reitin suunnittelussa hyödynnetty nykyisiä polkuja ja metsäteitä

Reitin suunnittelussa on hyödynnetty nykyisiä kulkureittejä, polkuja ja metsäteitä. Noin 6 metriä leveä reitti valaistaan. Reitin perustus tehdään mahdollisimman kevyesti poistamalla pintamaa ja pengertämällä latureitin pohja puhtaalla maa-aineksella. Pintaan tehdään ohut murskekerros, joka päällystetään kivituhkalla. 

Alueen luontainen hulevesitasapaino pyritään pitämään muuttumattomana, ja kosteikkokohdissa veden luontainen virtaus varmistetaan riittävän suurilla rummuilla.

Reitti on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana.

Luontoarvot selvitettiin

Vuoreksessa on aiempien luontoselvitysten perusteella tiedossa huomattava määrä erilaisia luontoarvoja, kuten arvokkaita lajihavaintoja, tervaleppäkorpia ja lehmusmetsiköitä. Arvot ovat rajoittaneet latureitin sijoittumista ja ohjanneet sen suunnittelua. Asemakaavoja laadittaessa tehtiin luontoselvitykset, joiden perusteella määriteltiin ulkoilureitin sijoittuminen asemakaavoissa. Reitin jatkosuunnittelun yhteydessä vuonna 2021 tehtiin lisäselvityksiä, jolloin kartoitettiin liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammalesiintymät.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella lajiselvitykset tehtiin 30 metrin levyisellä vyöhykkeellä tutkittujen latuvaihtoehtojen varrelta. Reitin suunnittelunaikana on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunto lahokaviosammalesiintymistä, ja lausunto on otettu suunnitelmassa huomioon.
 

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.

Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi.