Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle sekä Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon tai palautelomakkeella palvelupisteeseen. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Pölkkylänniemen ja Santalahden suojaviheralueen yleissuunnitelmaluonnos

Näsijärven rantareitti täydentyy Pölkkylänniemessä ja Santalahdessa. Uusi kävelyn ja pyöräilyn reittiosuus rakennetaan Santalahden rantasillan ja Uittotunnelin välille.   Pölkkylänniemen ja Santalahden suojaviheralueen yleissuunnitelmaluonnos on nähtävillä 25.9. - 8.10.2023, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä).  
Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:4428/10.03.04/2023.

Uusi rantareittiosuus on tarkoitus rakentaa vuonna 2025.

Rantareitistöä kehitetään

Tampereen kaupungin tavoitteena on parantaa, täydentää ja laajentaa rantareitistöä. Uusi reittiyhteys palauttaa raitiotietyömaan vuoksi katkenneet jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Uittotunnelille.

Idässä, Santalahden rantasillan kohdalla reitti yhdistyy jo rakennettuun Sahansaarenkadun jalankulun ja pyöräilyn reittiin. Lännessä Uittotunnelin kohdalla reitti yhdistyy jo aiemmin suunniteltuun, mutta vielä rakentamattomaan rantareittiin, joka sijoittuu Paasikiventien Näsijärveen laskevan penkereen alareunaan. Tulevaisuudessa toisistaan erotetut pyöräily- ja jalankulkureitit jatkuvat raitiotien rinnalla Pölkkylänsiltaa pitkin Näsinsaareen.

Jalankulun ja pyöräilyn uusi yhteys Uittotunnelille saakka

Santalahden venesataman kohdalla jalankulun ja pyöräilyn reitit erkanevat toisistaan erillisille Paasikiventien suuntaisille reiteille. Suora, pyöräilylle tarkoitettu reitti kulkee Paasikiventien varrella ja jalankulkureitti lähellä venelaitureita ja rantaviivaa. Reittien väliselle luiskalle istutetaan puustoa ja puumaisia pensaita sekä kylvetään niitty. Rosenlewin raitiotiesillan länsipuolella jalankulku- ja pyöräilyreitti jatkuu yhdistettynä, asfalttipintaisena väylänä kohti Uittotunnelia. Tällä osuudella kävelijät ja pyöräilijät käyttävät samaa 4 metriä leveää väylää. 

Koko uusi reittiosuus valaistaan.

Pölkkylänniemeen maisemapolku

Pölkkylänniemen rantaviiva ja kapea vyöhyke rantapuustoa säilyvät, vaikka raitiotiesiltojen ja pengerryksien alle jää suuri osa niemen maapohjaa. Puustoa hoidetaan siten, että sen uusiutumiskyky säilyy ja rannan maisema pysyy puustoisena. Rantavyöhykkeelle rakennetaan Näsijärven rantareitistä erkaantuva kapea murskepintainen maisemapolku, joka seurailee Pölkkylänniemen rantaa. Pölkkylänniemen maisemapolku ei ole esteetön, sillä Pölkkylänsillan alituksen ja Näsijärven rantareitin väliselle osuudelle täytyy korkeuserojen vuoksi rakentaa portaat. Maisemapolku ei myöskään ole talvikunnossapidettävä. 

Pölkkylänniemen soutuvenepaikkojen sijainti ja määrä tarkistetaan

Raitiotiepenkereiden ja työmaateiden jäljet maisemoidaan istuttamalla uutta puustoa ja kylvämällä niittyä. Pölkkylänniemessä olevien nykyisten soutuvenepaikkojen sijainti ja määrä tarkistetaan ranta- ja puusto-olosuhteiden mukaiseksi. 

Juvelanpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Vehmaisten Juvelanpuisto kunnostetaan uudistamalla leikkitoimintoja monipuolisemmiksi ja eri ikäisille sopiviksi.  Pelailuun sopivaa nurmialuetta laajennetaan. Puistoon tulee myös petankkikenttä. Puiston kunnostussuunnitelma on nähtävänä 18.9.–2.10.2023, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:5216/10.03.04/2022.

Puiston suunnittelija esittelee suunnitelmaa paikan päällä puistossa maanantaina 25.9. klo 10–11.

Juvelanpuiston ympärillä on pientaloasutusta, ja sen pohjoispuolella on Hainarinkatu ja eteläpuolella Juvelankatu.

Leikki-, kiipeily- ja roikkumisvälineitä

Leikkipaikka sijoittuu puiston pohjoisosaan.  Uusi leikkivälineistö on monipuolinen, ja välineitä löytyy eri ikäisille lapsille. Leikkivälineistöön kuuluvat keinut, pyörivä verkkokiipeilyteline, hiekkalaatikko, jousikiikut, kiikkulauta, keikkaustangot, volttikone, kiipeilyseinä sekä monitoimiväline, jossa on pieni ja isompi liukumäki.  Uutuusväline, volttikone on pyörivä laite, jonne mennään sisälle, ja kaveri voi antaa vauhdin. 

Polkupyörätelineet on sijoitettu leikkipaikan liepeille.

Pelailunurmi ja petankkikenttä

Juvelanpuiston keskellä on pelaamiseen soveltuva nurmialue kaiken ikäisille. Nurmialuetta on saatu laajemmaksi ulottamalla se poistettavan hiekkakentän puolelle. Nurmialueen viereen on jatkettu puistokäytävää, niin että se halkoo puiston yhtenäisesti. Käytävän varteen tulee petankkikenttä penkkeineen. Vähäisellä käytöllä oleva lentopallokenttä puiston länsilaidalla poistetaan ja maisemoidaan. 

Juvelankadun ja Hainarinkadun välinen, puiston halki kulkeva puistokäytävä on talvikunnossapidettävä.

Luonnon monimuotoisuutta lisätään puistossa

Puiston nykyinen puusto säilytetään, ja uusia puita istutetaan rajaamaan leikkipaikan länsireunaa. Puiden ympäristössä ja ojien reuna-alueilla nurmea leikataan harvemmin; tavoitteena on lisätä taajamaluonnon monimuotoisuutta ja lisätä suojavaikutusta. Puiston eteläosa ja reunamia muutetaan maisemaniityksi, mikä myös parantaa monimuotoisuutta ja luo viihtyisyyttä.

Puisto on tarkoitus kunnostaa vuonna 2024.
 

Viskoosipuiston yleissuunnitelmaluonnos

Hiedanrannan tulevan kaupunginosan pohjoisosan kahden puistoalueen suunnitelmat ovat valmistuneet nähtäville. Viskoosipuistosta tulee lähialueen asukkaiden mielenkiintoinen kohtaamis- ja oleskelupaikka, jossa on hyödynnetty sellutehtaan vanhoja altaita.  Hiedanrannan Keskuspuiston pohjoisosan suunnitelmaluonnos löytyy alempaa sivulta.

Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä 17.8.–15.9.2023. Samaan aikaan nähtävillä olivat Hiedanrannan pohjoiskorttelien asemakaava, johon puistot perustuvat, sekä kaava-alueen katusuunnitelmat.

Viskoosipuiston hulevesialtaisiin voi tutustua puulaitureilta

Viskoosipuisto rajoittuu luonnonmukaiseen, laajaan Sellupuistoon sekä Hiedanrannan pohjoiskortteleihin. Viskoosipuistosta on tulossa omaleimainen, esteetön puisto asukkaille, ohikulkijoille ja vierailijoille.  Viskoosipuiston nimi perustuu teollisuushistoriaan. Lielahden selluloosatehtaassa on tuotettu viskoosi- eli silkkimassaa 1939–1985.
Viskoosipuiston erikoisuutena ovat betonireunaiset pyöreät altaat, jotka muistuttavat alueen teollisesta historiasta.  Kahteen altaaseen johdetaan pohjoiskorttelien hulevesiä maanalaisten putkien kautta. Altaissa on pieni vesipinta näkyvissä koko ajan - pinnan korkeus riippuu huleveden määrästä. Altaisiin istutetaan kasvisaarekkeita.  Altaiden äärelle, laiturien penkeille voi vaikka istahtaa. Infotauluista saa tietoa biosuodatusaltaista. Pimeällä altaita korostetaan erikoisvalaistuksella.

Hedelmätarha ja grillipaikka

Yksi allas puretaan, ja sen kohdalle perus¬tetaan hedelmätarha.  Viihtyisä oleskelualue penkkeineen ja grillipaikka löytyy hedelmätarhan liepeiltä, aukiolta. Myös altaiden viereisellä nurmialueella voi oleskella ja pelailla. 

Reitit ja oleskelupaikat esteettömiä

Viskoosipuiston läpi pääsee korttelialueilta Sellupuistoon, joka jatkuu Lielahdenkadulle ja Niemenrantaan saakka. Eteläosasta on yhteys Tehdaskartanonkadulle ja pyöräilyn pääreitille. Reitit ja oleskelupaikat ovat esteettömiä, paitsi Tehdaskartanonkadulle johtavat portaat puiston eteläpäädyssä. Esteetön yhteys kadulle on Sellupuiston tai pohjoiskorttelien kautta.
 
Puistoon istutetaan runsaasti vaihtelevaa kasvillisuutta – etupäässä kotoperäistä lajistoa.  Puiston itäreuna on niittyä, jonka painanne toimii tulvareittinä tasaamassa hulevesiä. Tulvareitin varrelle istutetaan puuryhmiä, joita pitkin liito-oravakin pääsee liikkuman.  Hiedanrannan ekologiastrategian tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta. 

Hiedanrannan Keskuspuiston pohjoisosan yleissuunnitelmaluonnos

Hiedanrannan tulevan kaupunginosan pohjoisosan kahden puistoalueen suunnitelmat ovat valmistuneet nähtäville. Hiedanrannan Keskuspuiston pohjoisosassa voi pelailla, liikkua ja oleskella kaupunkiluonnosta nauttien. Viskoosipuiston suunnitelma on ylempänä sivulla. Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä 17.8.–15.9.2023.

Hiedanrannan Keskuspuiston pohjoisosassa näkyy vanhan tehdasmiljöön värimaailma

Hiedanrannan Keskuspuisto on pohjois-eteläsuuntainen puistonauha vanhan tehdasalueen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan länsireunalla.  Valmistuttuaan Keskuspuisto muodostaa noin 9 hehtaarin virkistys- ja ekologisen yhteyden Epilänharjun ja Sellupuiston välille. Ensiksi rakennetaan noin 1,6 hehtaarin pohjoisosasta vehreä ja toiminnallinen kaupunkipuisto alueen asukkaille.  

Puistoalueen suunnittelussa on tavoiteltu Hiedanrannan vanhan tehdasmiljöön tunnelmaa; pinnoissa ja rakenteissa käytetään eri sävyisiä maatiiliä. Toiminnallisilla alueilla käytetään lämpimän punertavia ja okran sävyjä.  Vehreä monimuotoinen kasvillisuus tuo vaihtelua vuodenaikoihin, ja pimeällä ilahduttaa valaistus.

Raitiotien ylityskohdilta pääsee puistokäytäviä pysäköintilaitokseen

Puistoa halkova pääreitti on esteetön, talvikunnossapidetty ja valaistu. Sen varrella on istuinmuureja ja penkkejä. Puistoreitti yhdistyy pohjoisessa Sellupuistoon, ja jatkuu uuden Tehdaskartanonkadun yli etelän suuntaan. Puisto rajautuu itäreunaltaan uuteen raitiotielinjaan sekä asuinalueeseen. Raitiolinjan ylityskohdista on sujuvat yhteydet puiston läpi länsireunalle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Raitiotien reunaan muotoillaan tulvapainanne alueen hulevesille.

Monipuolinen liikunta- ja kuntoilualue – myös levähdyspaikkoja löytyy

Puistoon keskivaiheille tulee runsaasti liikuntapaikkoja kuten monitoimikenttä, koripallokenttä sekä kuntoilu- ja parkouralueet eri ikäisille harrastajille. Kenttien lähellä pieni aukio, jossa on pöytäpenkkiryhmiä ja grillipaikka. Puistossa on useita oleskelupaikkoja pöytäpenkkeineen, ja myös tukimuurien päällä voi istuskella. Riippumatot löytyvät pikniknurmelta. 

Puustoinen yhteys ja niittyjä

Luonnon monimuotoisuutta lisää puiston runsas ja vaihteleva kasvillisuus. Kasvilajeina käytetään pääasiassa kotoperäistä lajistoa. Puiston länsireunalle istutetaan monilajista puustoa, ja tilaa varataan myös lahopuille. Metsikkö on osa Keskuspuiston pohjois-eteläsuuntaista ekologista yhteyttä.  Puiston itäreunalle ja eri puolille puistoa perustetaan niittyjä, joilla hyödynnetään Hiedanrannan arvokkaan kulttuurilajiston siemeniä. 

Kukkia, hedelmäpuita ja tilaa asukkaiden viljelylaatikoille

Puistossa kukkii keväästä loppukesään, ja syksyllä puistossa on kauniita syysvärejä sekä hedelmäpuiden satoa korjattavaksi. Puistoon varataan tilaa asukkaiden viljelylaatikoille tai -pusseille ja metsikköön hyönteishotelleille ja erilaisille pöntöille. Talvella vehreyttä tuovat ikivihreät kasvit. 

Vesitorninmäen alue rakentuu vaiheittain. Alueella on tilavaraus väliaikaiselle kaupalle, myöhemmin mahdolliselle kahvilalle, jolle on esitetty suunnitelmassa alustava varaus. 
 

Mesiheinänpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Ikurissa Mesiheinänpuiston lähileikkipaikka kunnostetaan leikkivälineiltään monipuolisemmaksi. Myös puiston vihreitä ja viihtyisiä reuna-alueita voi hyödyntää leikeissä paremmin. Suunnitelma oli nähtävillä 14.- 27.8.2023

Puiston suunnittelija on tavattavissa leikkipaikalla torstaina 24.8. kello 9.30 – 11.

Pientaloalueella sijaitsevaan puistoon pääsee Mesiheinänkadulta.  Puisto on ilmeeltään vehreä puineen ja pensaineen ja tarjoaa suojaa paahteelta. Mesiheinänpuisto palvelee paitsi nykyisiä myös tulevia asukkaita, sillä muutaman sadan metrin päähän rakennetaan uusia asuinkortteleita Tesoman valtatien ja Myllypuronkadun kulmaukseen.

Leikkivälineet ja paikan tunnelma kutsuvat monenlaisiin leikkeihin

Mesiheinänpuistosta kunnostetaan mielikuvitusta ruokkiva, monenlaisiin leikkeihin, liikkumiseen ja oleskeluun kutsuva leikkipaikka. Nykyinen kiipeilyteline sekä eläinaiheiset jousikeinut kunnostetaan ja sijoitetaan uusille paikoille. Hiekkalaatikko uusitaan. Uudessa keinussa on vauva -ja taapero-, lauta- ja pesäkeinuistuimet. Puiston kaakkoisnurkassa sijaitsevalle kumpareelle tulee liukumäki. Leikkipuistoon tulee myös pienimuotoisia kiipeily- ja tasapainoiluvälineitä. Leikkipaikan välineiden turva-alustat vaihtelevat väreiltään ja muodoiltaan ja luovat näin erilaisia tunnelmia leikkijöille. 
Puisto varustetaan myös uusilla penkeillä sekä pöytä-penkkiryhmällä. Myös muu varustus ja valaistus uusitaan. 

Uusia puita ja puulajeja sekä leikki- ja oleskeluniittyjä

Alueelta joudutaan poistamaan muutamia suuria koivuja niiden huonon kunnon sekä uuden käytävän ja leikkialueen rajauksen vuoksi. Puistoon istutetaan uusia eri lajisia puita, jotta alue säilyy varjoisana ja vehreänä. Suurin osa pensasistutuksista vaihdetaan matalampiin lajeihin, jotta näkyvyys kadulle olisi hyvä. Puistoalueen reunamille istutetaan lehtipensaita, ja pohjoispuolen nurmi- ja niittyalueet kunnostetaan leikki- ja oleskeluniityksi.

Mesiheinänpuiston leikkipaikka on tarkoitus kunnostaa vuonna 2024.
 

Medi-Park 4 viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Medi-Park 4:n viheralueiden suunnitelmaehdotus on nähtävänä yhtä aikaa asemakaavaluonnoksen kanssa.  Viheralueet ovat metsäisiä, ja kulkua ja läpikulkua Kauppi-Niihamaan ohjataan vahvistamalla polkuja, koska metsäpohjaa halutaan suojata kulumiselta.  Myös pensasvyöhykkeet, lahopuut ja pikkupuistikko ”portti metsään” ohjaavat pysymään virkistysreiteillä.

Medi-Park 4:n viheralueiden suunnitelmaluonnos oli nähtävänä 27.4. - 26.5. 2023.

Medi-Park 4 sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Teiskontien varrella, noin kilometrin päässä Näsijärven rannasta, laajan, yhtenäisen metsäalueen reunalla. Medi-Park 4 sijoittuu TAYSin ja Tenniskeskuksen väliselle alueelle. Alueen pääkadun Lääkärinkadun pohjoispuolelle tulee lähinnä asuinkortteleita ja eteläpuolelle liike-, toimisto-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan rakennuksia.

Metsänhoidon tavoitteena metsän säilyminen ja kestävä virkistyskäyttö

Alueen metsissä on paljon luontoarvoja. Päällimmäisenä tavoitteena onkin metsien säilyttäminen sekä metsien kestävän virkistyskäytön suunnittelu.  Metsää hoidetaan vahvistamalla taimien kasvua harvennuksin, poistamalla kaatumisherkkiä puita metsän reunoilta ja istuttamalla aukkokohtiin uusia taimia. Metsää joudutaan kaatamaan tonttien ja väylien kohdilta.  Liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi istutetaan myös nopeakasvuisia lehtipuita.

Kaksi pohjois-eteläsuuntaista virkistysreittiä Kauppi-Niihamaan

Medi-Parkin tulevat asuinalueet moninkertaistavat alueen metsien virkistys-ja läpikulkukäytön. Nykyisiä polkuja vahvistetaan, jotta liikkujat suosisivat niitä.  Myös kulku alueen kautta lisääntyy, ja sen vuoksi parannetaan pohjois-eteläsuuntaisia virkistysreittejä. Alueen keskivaiheilta Lääkärinkadulta Kauppi-Niihaman ulkoilualueelle kulkeva reitti ei ole talvikunnossapidettävä. Toinen Toimelankadun  kävely- ja pyörätien kautta kulkeva virkistysreitti on talvikunnossapidettävä, vehreä ja leveä yhteys Kauppi-Niihamaan. Tälle reitille tulee myös latuyhteys. 

Kulkua kadulta ja tonteilta metsäalueelle ja metsässä ohjataan monin keinoin. Katualueen reunoille tulee pensasvyöhyke. Matalat ja tiheät lajit estävät metsään poikkeamisen kadulta, ja metsän puolelle istutetaan korkeampia pensaita ja isoja lehtipuita. Kulkua tonteilta metsään ohjataan myös lahopuiden sijoittelulla, kallioleikkausten muotoiluilla ja rakenteilla kuten pienillä aidoilla ja reunakivillä.

Portti metsään

Alueen keskivaiheille läntisimmän korttelin vierestä ja Lääkärinkadulta erkanee toinen Kauppi-Niihamaan kulkevista virkistysreiteistä.  Kulmaan tulee pikkupuistikko ”portti metsään”. Se ohjaa kulkijat yhdestä kohdasta selkeästi metsään. Lääkärinkadulta idästä suunnasta puistikkoon pääsee niittypolkua. Näiden polkujen risteyksessä infotaulu, joka kertoo alueen luontoarvoista ja ohjaa pysymään poluilla, jotta metsänpohja säästyisi. 
Viheralueet rakennetaan valmiiksi korttelialueiden valmistumisen jälkeen. Ennakoivia metsähoitotöitä tehdään mahdollisimman pian asemakaavan vahvistuttua.
 

Kolismaan suojaviherlueen yleissuunnitelma

Raholaan radan varteen rakennettavan uuden asuinalueen korttelien väliin on suunniteltu Kolismaan suojaviheralue puistokäytävineen.  Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä  23.3.–6.4.2023.

Samaan aikaan nähtävillä olivat Raholan uuden asuinalueen katusuunnitelmat sivulla www.tampere.fi/katujensuunnittelu.

Alue on aiemmin ollut teollisuustonttiin kuuluvaa piha-aluetta, mutta nyt asemakaavamuutoksen myötä siitä tulee yleinen viheralue ja se siirtyy kaupungin hoitovastuulle. Nykyistä puustoa säilytetään ja uusia istutetaan ekologisen käytävän ja liito-oravan mahdollisen kulkureitin vahvistamiseksi.

Puusto on huomioitu puistokäytävien sijoittelussa 

Kolismaan suojaviheralue sijoittuu Tesoman valtatien ja Kolismaankadun risteysalueen ja radan väliin, tulevien asuinkerrostalokortteleiden keskelle. Suojaviheralueen kautta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet asuinkortteleiden välille sekä Kolismaankadulle ja Tesoman valtatielle. Puistoväylissä hyödynnetään nykyisiä ajoreittejä ja tarvittavat uudet reittiosuudet toteutetaan mahdollisimman lyhyinä ja puita säästäen. Osa väylistä toimii myös viereisten asuinkiinteistöjen pelastusreitteinä. Tarpeettomiksi jäävät teollisuustontin vanhat ajoreitit maisemoidaan. 

Entisen teollisuusalueen pihalle on istutettu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa muun muassa mänty- ja serbiankuusiryhmiä ja koristepensaita. Alueella on myös luontaisesti kasvanutta lehtipuustoa ja pensaikkoa.  Alue on nykyisin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys, ja sitä pyritään entisestään vahvistamaan. Suojaviheralueen poikki kulkevien kulkuyhteyksien suunnittelussa on säilytetty nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, ja lisäksi istutetaan uutta puustoa. 

Viheralueen hoidossa painottuu jatkossa luonnonmukaisuus. Puuryhmien väliin jäävien alueiden aluskasvillisuutta hoidetaan niittynä. 
 

Vuoreksen Isokuusen ulkoilu- ja latureitin tarkistettu yleissuunnitelmaluonnos

Vuorekseen suunnitellun valaistun ulkoilu- ja latureitin suunnitelma laitettiin uudelleen nähtäväksi 14.-27.11.2022.  Noin 3,5 kilometrin pituinen reitti kiertää Vuoreksen Isokuusen alueen länsipuolelta ja yhdistyy Hervannan reitteihin. Vuoreksen alueella on runsaasti luontoarvoja, ja ne on huomioitu reitin suunnittelussa.

Suunnitelmaan on merkitty latulinjaus ja arvokkaiden luontokohteiden sijainti.

Ensimmäisestä luonnoksesta annettu palaute on vastaanotettu, ja saatu palaute otetaan huomioon reittisuunnitelman jatkokäsittelyssä.

Suunnitelma oli aiemmin nähtävänä lokakuussa, mutta latulinjausta oli teknisen virheen takia väärässä paikassa pohjoisessa Särkijärven rantavyöhykkeellä Rautalepänrannassa. Latua on rantavyöhykkeellä linjattu siten, ettei latu kulje arvokkaan lehmusmetsikön kautta eikä haittaa myöskään muita luontoarvoja. Korjatussa suunnitelmassa reitti kulkee Rautalepänrannassa lähempänä asuintontteja.  Latulinjauksen korjattu sijainti on myös asemakaavan mukainen. Muualla ulkoilu- ja latureitin linjaus on ennallaan.

Ulkoilu- ja latureitin toinen lähtöpaikka sijaitsee ulkoilureitillä Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä Särkijärven sillan alikulun kohdalla. Reitti jatkuu Särkijärven läheisyydessä ja kiertää Vuoreksen Isokuusen asuinalueen länsipuolelta metsäalueella ja palaa Pirunpellon ja Vuoreksen liikuntapuiston kautta pallokentän kohdille Vuoreksen puistokadun alikululle - toiseen lähtöpaikkaan. Reitti yhdistyy molemmista päistään Suolijärven ulkoilu- ja latureitistöihin.

Latu on suunniteltu kaksisuuntaiseksi, ja ladulla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Lumettomaan aikaan reitillä voi liikkua jalan ja pyörällä.

Reitin suunnittelussa hyödynnetty nykyisiä polkuja ja metsäteitä

Reitin suunnittelussa on hyödynnetty nykyisiä kulkureittejä, polkuja ja metsäteitä. Noin 6 metriä leveä reitti valaistaan. Reitin perustus tehdään mahdollisimman kevyesti poistamalla pintamaa ja pengertämällä latureitin pohja puhtaalla maa-aineksella. Pintaan tehdään ohut murskekerros, joka päällystetään kivituhkalla. 

Alueen luontainen hulevesitasapaino pyritään pitämään muuttumattomana, ja kosteikkokohdissa veden luontainen virtaus varmistetaan riittävän suurilla rummuilla.

Reitti on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana.

Luontoarvot selvitettiin

Vuoreksessa on aiempien luontoselvitysten perusteella tiedossa huomattava määrä erilaisia luontoarvoja, kuten arvokkaita lajihavaintoja, tervaleppäkorpia ja lehmusmetsiköitä. Arvot ovat rajoittaneet latureitin sijoittumista ja ohjanneet sen suunnittelua. Asemakaavoja laadittaessa tehtiin luontoselvitykset, joiden perusteella määriteltiin ulkoilureitin sijoittuminen asemakaavoissa. Reitin jatkosuunnittelun yhteydessä vuonna 2021 tehtiin lisäselvityksiä, jolloin kartoitettiin liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammalesiintymät.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella lajiselvitykset tehtiin 30 metrin levyisellä vyöhykkeellä tutkittujen latuvaihtoehtojen varrelta. Reitin suunnittelunaikana on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunto lahokaviosammalesiintymistä, ja lausunto on otettu suunnitelmassa huomioon.
 

Nallenpuiston ja Eutunniityn viheralueiden yleissuunnitelmaluonnokset

Kissanmaalla uudistetaan Nallenpuistoa rakentamalla sinne tulvaniittyjä, joiden avulla varaudutaan ilmastonmuutoksen ja tiivistyvän maankäytön myötä kasvaviin virtaamiin. Eutunniitylle rakennetaan kosteikko. Tavoitteena on vahvistaa alueen luonnon monimuotoisuutta, hallita hulevesiä kestävästi ja luoda miellyttävä paikka asukkaille, puiston käyttäjille ja ohikulkijoille.  Viheralueiden yleissuunnitelmat olivat nähtävänä 19.9.-  3.10. 2022.

Suunnittelija on tavattavissa Nallenpuistossa perjantaina 23.9.2022 klo 10-11.

Kunnostuksia esitetään vuoden 2023 budjettiin. Eutunniityn eteläpuolisen Vuohenojan uoman kasvillisuuden niitto suunnitellaan erikseen. Rakennustöissä syntyviä maa-aineksia käytetään puiston maisemoinnissa. 

Lisääntyviin vesimääriin varaudutaan tulvaniittyjen ja kosteikon avulla

Nallenpuistoa rajaavat Ketunkatu, Ritakatu ja Sudenkatu ja asuinkortteli. Eutunniitty löytyy läheltä, Sudenkadun eteläpuolelta.

Nallenpuistossa Ritakadun vierustaa kulkeva suora Ritaoja muutetaan puiston eteläosassa laajaksi tulvaniityksi. Pohjoispäässä ojan alkupäätä levennetään. Eutunniityn pohjoisosassa uoma muotoillaan kosteikoksi. 

Tulvaniityt ja kosteikko viivyttävät vesiä ja auttavat vähentämään tulvia ja parantamaan hulevesien laatua. Niillä varaudutaan valuma-alueen tiivistyvän maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan vesimäärien kasvuun.

Nallenpuistosta entistä luonnonmukaisempi

Nallenpuistoon istutetaan erilajisia puita ja pensaita: kukkivia pikkupuita ja yksittäispensaita, kosteilla paikoilla viihtyviä pajulajeja ja leppiä sekä korkeiksi kasvavia, kotimaisia jaloja lehtipuita. 

Puistoon tulee tulvaniittyjen myös perhosniittyjä ja puustoisia niittyjä. Tulvaniityillä käytetään alueen alkuperäisiä kosteikkokasveja. Muutostöiden myötä puistosta tulee luonnonmukaisempi. 

Eutunniityllä kosteikon keskelle tulee pieni saareke, johon istutetaan puita. Eutunniityllä käytetään alueelta talteen kerättyä pintamaata ja hyödynnetään näin nykyistä siemenpankkia, jolloin tuleva kasvillisuus muodostuu alueen alkuperäisistä kosteikkokasveista.

Miellyttävä keidas alueen asukkaille ja ohikulkijoille

Nallenpuiston eteläosaan tulee niittypolku ja pieni hiekkakenttä, jossa voi pelata esimerkiksi petankkia. Myös tulvaniityn reunalla kaartaa polku, jonka varteen sijoitetaan penkkejä. Polun läheisyyteen istutetaan myös luonnonperennoja. Puiston vaihtelevista maisema-alueista pääsee nauttimaan poluilla, ja puisto tarjoaa maisemaelämyksiä myös ohikulkijoille.

Ekologisia käytäviä vahvistetaan jaloilla lehtipuilla

Ojien ja purojen varret ovat kaupunkien merkittäviä ja usein ainoitakin ekologisia käytäviä, joita pitkin eliöt pääsevät liikkumaan ja levittäytymään elinympäristöltä toiselle. Nallenpuistonkin läpi kulkee ekologinen yhteys, joka toimii muun muassa liito-oravien kulkureittinä. Yhteyttä vahvistetaan istuttamalla jaloja lehtipuita nykyisiä puistopuita täydentämään. 

Lahopuut lisäävät monimuotoisuutta

Vaihteleva kasvillisuus luo monimuotoisia elinympäristöjä. Kukkivat, puustoiset ja avoimet niittyalueet tarjoavat ravintoa monille hyönteislajeille. Alueelta kaadettavat puut sijoitetaan siististi puustoisille alueille ja niiden reunoille sekä uomaan lahopuiksi. Nämä maahan jätettävät puunrungot hyödyttävät lahopuusta riippuvaisia eliöitä. Luonnonmukainen hulevesien hallinta hyödyttää kosteissa olosuhteissa viihtyviä kasveja ja eläimiä. 

Kasvillisuuden ja rakenteiden sijoitusta tarkennetaan rakennussuunnitelmavaiheessa.

Nallenpuiston leikkipaikka ja kenttä poistetaan –  Ruotulanpuiston leikkipaikka kunnostetaan 

Puiston vähällä käytöllä olevat kenttä ja leikkipaikka poistetaan muutostöiden yhteydessä. Leikkipaikan poisto perustuu yhdyskuntalautakunnan hyväksymään Leikkipaikat 2021-2030 -viherpalveluohjelmaan. Lähin leikkipaikka tulee jatkossa olemaan tänä vuonna kunnostettava Ruotulanpuiston leikkipaikka. Myös lähikentät, Tapiolanpuiston ja Ruotulanpuiston kentät, kunnostetaan tänä vuonna.

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.

Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi.