Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Luonnonsuojelu

Kunnan tehtävänä on edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelu otetaan huomioon osana yleistä maankäytön suunnittelua. Esimerkiksi uutta aluetta kaavoitettaessa tutkitaan jo suunnitteluvaiheessa, onko alueella arvokkaita eläimiä tai kasveja tai muita luonnonarvoltaan tärkeitä kohteita.

Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 - 2020

Tampereelle valmistui vuonna 2013 ensimmäinen luonnonsuojeluohjelma. Sen tavoitteena on tukea ja täydentää olemassa olevaa luonnonsuojelualueverkostoa sekä suojella arvokkaita luontokohteita. Kullekin kohteelle esitetään tavoiteaikataulu sekä tarkoituksenmukainen suojelun tapa. Lisäksi tavoitteena on suojella uhanalaista eläin- ja kasvilajistoa sekä antaa asiantuntijatietoa maankäytän pohjaksi.

Luonnonsuojelualueet

Tampereen laajin, 608,5 hehtaarin Kintulammin luonnonsuojelualue, sijaitsee Teiskossa. Alue laajeni peräti 548 hehtaarilla keväällä 2018. Kantakaupungin suurin ja uusin luonnonsuojelualue sijaitsee Hervannassa: Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualue perustettiin marraskuussa 2018. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen suojelualueiden kokonaispinta-ala Tampereella on noin 1180 hehtaaria. Näistä 980 hehtaaria on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Vuoreksessa rauhoitettiin Koukkujärven tervaleppäkorpi maaliskuussa 2017. Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualuetta laajennettiin vuonna 2016. Villilänsaaren luonnonsuojelualue ja Ikurin Leppiojan hajuheinälouhikko rauhoitettiin alkuvuodesta 2015. Vuonna 2013 hyväksyttiin Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus ja vuonna 2014 Teiskon Holman vanhan metsän kohde sekä Sorilassa sijaitseva Näätäsuon tummaverkkoperhosniitty. Vuonna 2013 aloitettiin Iidenjärven luonnonsuojelualueen rauhoituksen valmistelu.

Rauhoituspäätökset luonnonsuojelualueille haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta, kun rauhoitusesitykset on käsitelty ympäristö- ja rakennusjaostossa ja kaupunginhallituksessa.

Luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisia luontotyyppejä; vanhoja luonnonmetsiä, lehtoja, kosteikkoja, lintujärviä ja perhosniittyjä. Jotkut alueet on suojeltu siellä kasvavien uhanalaisten lajien vuoksi. Joitakin yksityisten omistamia alueita on lunastettu luonnonsuojelualueiksi valtion ns. Metso-rahoituksella.

Luonnonsuojelualueita esitellään omilla sivuillaan, jotka löytyvät Luonnonsuojelun alta.

Luonnon seuranta

Kasvistoseurannat

Uhanalaisten ja vähälukuisten kasvilajien seuranta aloitettiin 2006. Tavoitteena on saada tarkkaa tietoa kunkin lajin yksilömääristä, kukinnan vaihtelusta ja uhkatekijöistä. Aineistoa saadaan kustakin lajista vuosittain tai muutaman vuoden jaksoissa. Vuonna 2016 kartoittiin Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän kasvisto. Vuonna 2013 seurannan kohteena oli korpinurmikka ja vuonna 2016 korpisorsimo. Pyhäjärven rantojen kynäjalavat kartoitettiin kesällä 2013.

Kantakaupungin kasvistoa on seurattu 500m x 500m ruuduttain. Työ saatiin loppuun vuonna 2010. Ruutukartoituksen väliraportti löytyy kohdasta Julkaisut ja selvitykset - Kantakaupungin kasviston ruutukartoitus.

Lepakkoseurannat

Lepakkokartoituksia on tehty Tampereella lukuisia. Kantakaupungin peruskartoitus tehtiin vuonna 2003, ja sen jälkeen on tehty täsmäkartoituksia asemakaavojen pohjaksi. Tampereella elää viisi lepakkolajia, joista pohjanlepakko on yleisin ja runsain. Vesisiippaa tavataan vesistöjen lähistöllä, viiksi- ja isoviiksisiippaa metsissä. Korvayökkö saalistelee mieluiten kartanopuistoissa ym. kulttuurialueilla. Tampereella on tavattu lisäksi satunnaislajeina isolepakko, kimolepakko ja pikkulepakko.

Linnustoseurannat

Linnustoseurantoja tehdään tarpeen mukaan. Vuonna 2016 kartoitettiin Iidesjärven ranta- ja vesilinnustoa ja vuonna 2013 Iidesjärven rantametsikköjen ja pensaikkojen linnustoa . Teiskon Nuutilanlahden linnustoa kartoitettiin vuonna 2012. Myös Härmälän Vähäjärven linnusto kartoitettiin vuonna 2012. Keväällä 2008 kartoitettiin Tampereella katoilla pesivien lokkien kanta.

Hyönteisseurannat

Vuosittain seurataan myös hyönteislajistoa, ja tietoa tarvitaan myös kaavojen pohjaksi. Tummaverkkoperhonen on edelleen erityisseurantakohteena, samoin erityissuojeltava ahdeyökkönen. Ympäristönsuojeluyksikön tummaverkkoperhoskumminiitty sijaitsee Näätäsuolla, jota niitetään talkoilla. Kesällä 2013 niityllä tavattiin kymmenisen tummaverkkoperhosta.

Vuonna 2010 tehtiin Myllypuron vesihyönteiskartoitus. Purossa elää myös harvinainen luisturi, joka kuuluu vesiluteisiin. Vuonna 2012 seurattiin seuraavia lajeja: kuultomittari, viheryökkönen, viherasekärpänen, noropalkonen, ahdeyökkönen, timjamijäytäjäkoi ja ajuruohosulkanen. Vuonna 2013 kartoitettiin Iidesjärven erityisesti suojeltavaa mäkihiilikoi-perhosta luonnonsuojelualueen perustamisen tausta-aineistoksi.

Sienistöseurannat

Vuonna 2010 kartoitettiin Nokian Pitkäniemen Hevoshaan ja Vattulan luonnonsuojelualueen kääpälajistoa. Pitkäniemen Hevoshaassa tavattiin mm. harvinainen kelmutoukkio-kääväkäs. Vattulassa kasvaa monia harvinaisia kääpälajeja.

Iidesjärven lounaispäästä löydettiin syksyllä 2010 ensimmäisen kerran Pohjoimaissa Hypocrea parmastoi, jonka suomalaiseksi nimeksi tuli viinipielus. Lajia on tavattu maapallolla aiemmin kymmenisen kertaa.

Vuonna 2016 siirrettiin yhdessä Villi Vyöhyke ry:n kanssa pilottikohteena silmällä pidettävää raidankeuhkojäkälää tuhoutuvasta Ruskon kasvupaikasta Hervannan Makkarajärven alueelle, jota valmistellaan luonnonsuojelualueeksi. Vuonna 2016 kartoittiin myös Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän kääpälajisto. Alueelta löytyi mm. vaarantuneeksi luokiteltu poimukääpä.

Viitasammakko

Vuonna 2010 tehtiin kantakaupungin viitasammakkokartoitus ja 2011 lisäselvitys Iidesjärven ja tekolammikoiden viitasammakoista. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltava laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Tampereella viitasammakkoa tavattiin Alasjärvella, Iidesjärvellä ja Härmälän Vähäjärvellä. Tampereella on selvityksen mukaan elinvoimainen viitasammakkopopulaatio. Keväällä 2013 löydettiin Kaupista uusi, runsas viitasammakkopopulaatio. Myös Aitolahti-Teiskon alueelta on useita viitasammakkohavaintoja.

Tampereen tunnuslajit

Tampereen tunnuslajeiksi on valittu linnuista västäräkki, hyönteisistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki. Tunnuslajit valittiin vuonna 1997.

Västäräkki on tyypillinen lintu Tampereella. Se viihtyy ihmisten ja vesistöjen lähistöllä. Harvinaisen ja uhanalaisen tummaverkkoperhosen yksi harvoista esiintymisalueista on Tampere. Orvokit ovat tunnusomaisia kasveja Tampereen alueella. Niitä tavataan Tampereella kaikkiaan kymmentä lajia. Yksi orvokkilaji, luhtaorvokki, on hävinnyt.

Palvelupiste Frenckell
sähköposti [email protected]
puhelin 03 5656 4400
postiosoite PL 487
33101 Tampere
avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.45