Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Osoitenumerointi

Sijaintiosoitteiden antaminen uusille kohteille ja vanhojen osoitteiden muuttaminen tarvittaessa kuuluvat kaupunkimittauksen tehtäviin.

Asemakaava-alueella
uudet tontit saavat osoitteen tonttijakovaiheessa. Kulmatontille tulee osoite kummaltakin kadulta, ja rakennusten osoitteet käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Tuleva osoitekäytäntö on hyvä varmistaa jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

Haja-asutusalueella
ei rakentamattomalla kiinteistöllä ole vielä osoitetta. Rakennus saa osoitteen rakennuslupavaiheessa. Osoitenumero on matkaan perustuva, ja asemapiirros osoittaa rakennuksen tai liittymän sijainnin, johon matka mitataan.

Osoite asemakaava-alueella

Katujen nimet vahvistuvat asemakaavalla ja tämän jälkeen tonttijakovaiheessa vahvistetaan tonttien osoitenumerointi eli annetaan tonteille osoitteet. Kulmatontti saa osoitteen kummaltakin kadulta.

Kun tonttien määrä vanhan kadun varrella lisääntyy ja tulee puutetta vapaista osoitenumeroista, jaetaan osoitenumeroa kirjaimin, esim. 15a, 15b. Rivi- ja kerrostalotonteilla on tässä tapauksessa selkeintä juoksuttaa talo- tai porraskirjaimia tontilta toiselle osoitenumeron pysyessä samana. Vaihtoehtona näille toimille on uusia kadun varren loppupään numerointi vapaiden numeroiden saamiseksi.

Kun on syytä epäillä, että tonttien määrä uuden kadun varrella voisi myöhemmin lisääntyä, tehdään väljä osoitenumerointi. Tästä syystä voi joku osoitenumero jäädä puuttumaan lopullisesti, jos tonttijaotusta ei muutetakaan.

Pääsääntö on, että kulmatontilla tulee osoitteet käyttöön sen mukaan, miltä kadulta on kulku. Näin tontin eri rakennuksille tai jopa rakennuksen eri rapuille voi tulla käyttöön omat osoitteensa. On tärkeää, että esim. ambulanssi löytää osoitteen perusteella oikealle ovelle.

Osoitemerkinnät asemakaava-alueella

Rakennuksen omistajan tulee asettaa helposti näkyvälle paikalle rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukainen osoitenumero ja mahdollisen porrashuoneen tunnusta ilmaiseva kirjain. Mikäli numerokilpi ei näy kadulle, tulee liittymään hankkia vielä osoiteviitta. Kulmatalossa pitää olla kummankin kadun numerokilpi, vaikka vain toinen osoitteista olisi käytössä. Kullekin kadulle saa näkyä vain oma numeronsa. Tämä on huomioitava erityisesti asetettaessa numeroita valokuutioon.

Kun tontilla on useita asuinrakennuksia, tulee osoitenumero asettaa näihin jokaiseen. Numero ja talon kirjain pitää näkyä tontin ajoväylälle, kun rakennus on kaukana kadustaan. Rivitalossa tulee asuntojen numeroiden olla kooltaan pienempiä ja sijoittaa siten, etteivät ne sekoitu kadulta katsottuna varsinaiseen osoitenumeroon.

Selkeät osoitemerkinnät mahdollistavat osoitekohteen löytämisen.

Osoite haja-asutusalueella

Haja-asutusalueella osoitenumero on matkaan perustuva. Se ilmaisee, kuinka pitkä matka osoitetien alusta on rakennukselle tai sille erkanevalle tielle noin kymmeninä metreinä. Esim. Aitoniementie 57; matkaa n. 570 m. Parittomat numerot ovat menosuunnassa vasemmalla ja parilliset oikealla puolella.

Tie saa osoitenimen, kun sen varrelle on tulossa yli kolme osoitekohdetta. Alueen maanomistajilta pyydetään nimiehdotuksia, jotka sitten menevät kadunnimitoimikunnan käsittelyyn. Tämän jälkeen yhdyskuntalautakunta päätöksellään vahvistaa osoitenimen.

Kaupunki huolehtii teiden osoitenimikilvistä.

Osoitemerkinnät haja-asutusalueella

Maankäyttö- ja rakennusasetus sekä kaupungin rakennusjärjestys velvoittavat rakennuksen omistajan asettamaan helposti näkyvälle paikalle rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukaisen osoitenumeron ja mahdollisen porrashuoneen tunnusta ilmaisevan kirjaimen. Mikäli numerokilpi ei näy osoitetielle, tulee liittymään hankkia lisäksi osoiteviitta. Tarpeen mukaan tulee tästä eteenpäin asettaa lisäviittoja, jotta esim. hälytysajoneuvojen perille löytäminen olisi turvattu. Osoiteviittojen pystyttämiseen ei tarvita kaupungin lupaa.

Mikäli liittymään tulee useampi kuin yksi viitta, tulee nämä asettaa samaan pylvääseen. Tilanteen niin salliessa kannattaa hankkia kustannuksia vähentävä yhteisviitta, missä on kaikki numerot.

Osoitemerkinnät tulee toteuttaa tältä sivulta löytyvän ohjeen mukaisesti.

Vesireitin takaiset osoitteet

Myös vesireitin takaiset kohteet ovat mukana osoitejärjestelmässä. Näissä tapauksissa osoite on kaksiosainen, esimerkiksi:

- Tervalahdentie 58
- Iso-Kana 14

Ensimmäinen osa ilmaisee valkaman, josta myös pelastuslaitoksen on mahdollista päästä vesille.

Saariosoitteessa toinen osa yksilöi rakennuksen saaressa. Saaren nimen perässä oleva osoitenumero on matkaan perustuva kuten haja-asutusalueella yleensä. On mitattu saaren maantieteellisestä eteläpisteestä lähtien matka rakennuksen kohdalle myötäpäivään rantaviivaa pitkin.

Vesireitin takana mantereella olevia osoitekohteita varten on järven alueelle määritelty mittalinja, joka on nimetty ko. järven tai sen osan mukaan. Rakennukset on projisoitu suorakulmaisesti linjaan nähden. Osoitteessa toinen osa ilmoittaa linjan sekä sitä pitkin mitatun matkan rakennuksen kohdalle, esim. Särkijärvi 104. Linjat näkyvät osoitekartalla. Niiltä johdetut osoitenumerot ovat kartalla alleviivattuina.

Osoitemerkinnät vesireitin takaisissa osoitteissa

Rakennukseen, laituriin tms. tulee asettaa toisen osan mukainen osoitenumero. Ensimmäisen osan mukaista valkamapaikkaa merkittäessä tulee käyttää osoiteviittaa.

Ohje osoitemerkintöjen tekemiseksi

Osoitenumerokilpi

Kuva: malli osoitenumerokilvestä

Rakennustarkastajan päätös 15.4.1988:

  • mustalla pohjalla vaalea heijastava numero
  • kilven korkeus vähintään 14 cm
  • numeron korkeus vähintään 10 cm
  • kiinnitetään rakennukseen, porttiin tms. kiinteään rakennelmaan
  • vaihtoehtona musta, vähintään 10 cm korkea numerotarra valaisimeen

Osoiteviitta

Kuva: malli osoiteviitasta

Haja-asutusalueen viitta käy myös asemakaava-alueelle.

  • Tieliikenneasetuksen 20 §:n mukainen osoiteviitta
    - värit kuten numerokilvessä
    - kilven korkeus 20 cm
    - numeron korkeus 10 cm
  • kiinnitetään betonijalustaiseen liikennemerkkipylvääseen
  • hyväksyttyjen kilpitoimittajien tai Tampereen kaupungin valmistama
  • hankittu yhteislupa pystytykseen haja-asutusalueelle
    - n. 4 m päähän yleisen tien reunasta
    - viitan alareuna vähintään 2 m maan pinnasta
  • pystytys 1 - 3,5 m päähän yksityistien reunasta

Vaihtoehtona asemakaava-alueella on kadunnimikilven tyyppinen viitta, jossa on koko osoite, esim.

Kuva: malli kadunnimikilvestä

Termit ja määritelmät

JHS 106

Osoitenumero
Osoitekohde yksilöidään liittämällä kadun tai tien nimeen osoitenumero, jonka kunta antaa. Talonumero on osoitenumeron synonyymi. Osoitenumeron rinnakkaiskäsitteenä käytetään usein myös käsitteitä tien numero tai kadun numero.

Lähiosoite
Lähiosoite on kiinteistön tai rakennuksen sijaintiosoite huoneistotunnisteineen. Lähiosoitetiedon antaa kunta. Rakennuksella voi olla useita lähiosoitteita (esim. kulmatalo).

JHS 109

Huoneiston tunniste
Jokaisella asuinhuoneistolla, joka sijaitsee useamman kuin yhden huoneiston käsittävässä rakennuksessa, on oltava huoneiston tunniste. Kaikki maamme asunnot on numeroitu. Kunnan rakennusvalvonta antaa lupakäsittelyn yhteydessä uusille asunnoille huoneistotunnisteet rakennusmääräysten mukaisesti. Tunniste muodostuu kirjainosasta, numero-osasta ja jakokirjaimesta. Myös liikehuoneistoille olisi hyvä aina antaa tunniste.

KirjainosaNumero-osa Jakokirjain
A 123 b

Kirjainosa
Kirjainosalla tarkoitetaan pääsääntöisesti porraskirjainta.

Numero-osa
Numero-osalla tarkoitetaan huoneistonumeroa tai asunnon numeroa.

Jakokirjain
Jakokirjaimella tarkoitetaan kirjainta, joka liitetään huoneiston tunnisteeseen jaettaessa alun perin yhteen huoneistoon kuulunut tila kahdeksi tai useammaksi erilliseksi huoneistoyksiköksi.

Muu määritelmä

Osoitenimi
Kadun, tien tai muun yleisen alueen nimi, jonka varrella kohde sijaitsee.

Lisätiedot

Sijaintiosoitteita koskevat lisätiedot

Palvelupiste Frenckell
sähköposti [email protected]
puhelin 03 5656 4400
postiosoite PL 487
33101 Tampere
avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.45

Osoitemerkintöjä ja huoneistotunnisteita koskevat lisätiedot

Osoitemerkinnät (numerokilpi ja tarvittaessa osoiteviitta) kuuluvat rakennuksen omistajalle. Selkeät merkinnät turvaavat esim. ambulanssin nopean löytämisen kohteeseen. Lisätietoja osoitemerkinnöistä saa rakennusvalvonnan tarkastajilta. Huoneistotunnisteista lisätietoa antavat rakennusvalvonnan lupakäsittelijät.

Rakennusvalvonta
puhelin 040 670 8741