Kelluvat pesälautat

Lintuvesien eräänä haasteena on niillä pesivien naurulokkikolonioiden heikko tilanne. Naurulokkikolonioiden suojissa moni muukin lintulaji saavuttaa paremman pesintätuloksen. Kolonioiden heikkenemisen ja häviämisen syy on osaksi epäselvä, mutta osaltaan rantojen umpeenkasvun sekä pienpetojen ja häirinnän on arvioitu vaikuttavan asiaan. Naurulokki on viimeisimmässä uhanalaisuuden arvioinnissa luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi vähenemisensä vuoksi.

Kelluvat pesälautat Tampereen kaupungin lintuvesillä oli Kunta-Helmi -hanke vuosina 2020-2022. Hankkeessa kokeiltiin, onnistuuko lokki- ja vesilintujen pesimämenestyksen parantaminen niille rakennettavien kelluvien pesimälauttojen avulla. Menetelmän osoittautuessa toimivaksi se on sovellettavissa myös muilla kohteilla, joilla esimerkiksi ruoppaaminen tai pysyvien saarien rakentaminen ei ole mahdollista. Pesimälinnuston turvaamiseksi Iidesjärvellä ja Vähäjärvellä on samanaikaisesti käynnissä pienpetojen eli supikoiran ja minkin loukkupyynti.

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa lintujärville lokki- ja vesilintujen pesimämenestyksen parantamiseksi kelluvia pesimälauttoja. Naurulokkien kolonioissa on havaittu minkin ja supikoiran pesärosvousta. Veden ympäröivät puuttomat saarekkeet tarjoaisivat suojaa pesiville linnuille. Vaikka minkki ja supikoira pääsevät saarekkeille uimalla, on emolintujen oletettavasti helpompi puolustautua, kun lähestyvä peto havaitaan vedessä helpommin. Samanaikainen pienpetojen pyynti myös osaltaan vähentää pienpetojen haitallista vaikutusta.

Pesimälautat rakennettiin ponttonien varaan talvella 2021 jäiden päälle. Pintakerros rakennettiin muun muassa turveharkoista ja rantakasvillisuudesta kuten kuivasta järviruo’osta, minkä toivotaan miellyttävän pesäpaikkaa etsiviä lintuja. Lauttojen menestystä seurattiin kesän 2021 aikana. Linnustoa seurattiin myös vuonna 2022, jolloin lautoille oli jo juurtunut luontaista kasvillisuutta.