Työmailla voi syntyä vettä tai lietettä hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä, maaperän vesistä tai työmenetelmien pesu- ja purkuvesistä. Työmaavesissä voi olla kiintoainetta kuten savea ja hiekkaa sekä haitallisia aineita kuten raskasmetalleja ja öljyä.
Rakentajat saavat ohjeesta myös tietoa uusista työmaavesienhallinta- ja käsittelymenetelmistä sekä opastusta työmaavesien laadun ja määrän seurantaan. Työmaalta johdettavalle vedelle on annettu turvallisena pidettävät ohjearvot.
–Ohje koskee kaikkia työmaita, joilla syntyy työmaavesiä, ja se koskee myös pientalotyömaita. Työmaavesien hyvällä hallinnalla kuten pienille työmaille sopivien selkeytyskonttien avulla saadaan ehkäistyä esimerkiksi kantakaupungin uomissa elävän taimenen elinympäristön liettymistä, toteaa ympäristötarkastaja Emmi Lehkonen.
Vesi pitää puhdistaa ja käsitellä jo työmaalla, eivätkä ympäristöön johdettavat työmaavedet saa kuormittaa vesistöjä enempää kuin tavalliset valuma- ja ojavedet. Työmaavesien käsittelyratkaisut tulee suunnitella ja toteuttaa heti maanrakennustöiden alussa. Kuormitus on suurimmillaan työmaan alkuvaiheessa suojaamattoman maanpinnan eroosion takia.
Paras tapa on estää ennalta veden likaantuminen suojaamalla työmaata huuhtoutumiselta. Rakennusmateriaalit, jätteet, polttoaineet ja kemikaalit tulisikin suojata sade- ja valumavesiltä. Kiintoainetta voidaan puhdistaa vedestä esimerkiksi laskeutusaltaiden, selkeytyskonttien ja suotopatojen avulla. Muita menetelmiä ovat muun muassa kasvipeitteisten alueiden säästäminen, eroosiosuojaus ja imeyttäminen.
Työmaavesien hallinta on ensisijaisesti hankkeen tilaajan, rakennuttajan ja urakoitsijan vastuulla, vaikka viranomaiset valvovat toimintaa.
Kaikille työmaille on tehtävä työmaavesisuunnitelma. Siinä on huomioitava esimerkiksi veden kulkureitit, hallintarakenteet, ympäristön herkät alueet ja varautuminen poikkeustilanteisiin.
Karttapalvelusta löytyy nyt tieto herkistä ja arvokkaista vesikohteista kuten lammista, pienen valuma-alueen omaavista järvistä, luonnontilaisista tai lajistoltaan arvokkaista uomista tai uimarannoista. Niiden vaikutusalueella työmaavesisuunnitelma on laadittava huolellisesti ja työmaavesien käsittelyssä on noudatettava erityisestä huolellisuutta.
Ohjeeseen lisättiin tietoa myös mustaliuske-esiintymistä. Mustaliuske on kivilaji, joka hapelle ja vedelle altistuessaan voi rapautua ja muodostaa happamia ja metallipitoisia vesiä. Mustaliuske- ja pohjavesialueet sekä pilaantunut maaperä vaativat erityistä huomiota työmaasuunnittelussa.
Myös vieraslajien torjunta on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi tiettyjä alueita koskevat erillisohjeet, jotka löytyvät kaupungin verkkosivuilta.
Yleis- ja asemakaavoissa, ympäristönsuojelumääräyksissä sekä rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä vesien käsittelystä ja johtamisesta. Työmaavesien käsittelyyn ja johtamiseen voi liittyä useita lupia ja ilmoituksia - muun muassa rakentamislupa, maisematyölupa, vesilupa, ympäristölupa, meluilmoitus, ojitusilmoitus - jotka haetaan eri viranomaisilta riippuen toiminnasta. Luvan tai ilmoituksen tarve ja määräykset tulee tarkistaa ennen töihin ryhtymistä työmaavesiohjeesta ja asianosaiselta viranomaiselta.
