Esiopetuksen asiakaskokemuskysely 2026 antaa myönteisen kokonaiskuvan Tampereen esiopetuksesta

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista on tyytyväinen Tampereen kaupungin esiopetuspalveluihin. Erityisesti esiopetusyksiköiden henkilöstö saa paljon positiivista palautetta.

Tampereen kaupungin vuosittainen esiopetuksen asiakaskokemuskysely toteutettiin alkukeväällä 2026 keräten yhteensä 376 vastausta. Kysely lähetettiin esiopetuksen asiakasperheille eVakan kautta, ja kyselyn tuloksia verrataan soveltuvin osin edeltävän vuoden kyselyyn.

Tämän vuoden kysely sisältää muutamia rakenteellisia muutoksia. Kyselyn vaihtoehtokysymyksiin lisättiin En osaa sanoa -vaihtoehto, joka osaltaan vaikuttaa tulosten vertailtavuuteen. Lisäksi aikaisempi esiopetuksen asiakkaille lähetetty erillinen palvelukykykysely on yhdistetty tämän vuoden asiakaskokemuskyselyyn.

Ihana ja ammattitaitoinen henkilöstö

Esiopetusvuoden kokonaispalaute on selvästi positiivinen, ja suurin osa annetusta palautteesta liittyy kiitosten antamiseen. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee esiopetuspalveluiden onnistuneen hyvin, joka on 29 prosenttiyksikön kasvu viime vuoden kyselytulokseen. Eniten kyselyssä arvostettiin esiopetuksen henkilöstöä, joita kuvailtiin ihaniksi, ammattitaitoisiksi, lämpimiksi ja sitoutuneiksi. Monissa vastauksissa todettiin lapsen menevän mielellään eskariin ja lapsen kehittyneen esiopetusvuoden aikana.

Positiivinen palaute näkyy selkeästi myös kyselyn muissa aihealueessa. Valtaosa vastaajista kertoo esiopetuspaikan olevan toivomansa mukainen ja esiopetustoiminnan olleen monipuolista antaen lapselle riittävän mahdollisuuden leikkiin ja sitä kautta oppimiseen. Esiopetusryhmän ilmapiiri nähdään rohkaisevana sekä kannustavana, ja 92 prosenttia vastaajista kokee lapsensa saaneen riittävästi tukea kasvuun ja oppimiseen. Lisäksi huoltajat kokevat heidän lapsensa tulleen huomioiduksi ja hyväksytyksi yksilönä sekä ryhmän jäsenenä.

Vastausten välillä vaihtelevuutta

Kysely koostui erilaisista teemoista, kuten kestävän elämäntavan huomioimisesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, kiusaamisen kokemuksista, viestinnästä sekä esi- ja alkuopetuksen välisestä yhteistyöstä.

Kestävää elämäntapaa koskevissa kyselyvastauksissa vanhemmat toteavat kestävän elämäntavan konkretisoituvan esimerkiksi kierrätysmateriaalien käytössä, jätteiden lajittelussa, ruokahävikin vähentämisessä ja lähiluontoon tutustumisessa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys nousee myös esiin joissain vastauksissa, vaikka aihe jää osalle vastaajista epäselväksi.

Huoltajien palautteissa yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä näyttäytyy myönteisenä ja tärkeänä. Esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö, kuten tutustumiskäynnit, yhteiset päivät ja toiminnalliset kohtaamiset 1.–2. luokkien kanssa, koetaan lasten koulupolun kannalta lisäävän merkityksellisyyttä ja turvallisuutta.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kohdalla vastaajat ovat yleisesti tyytyväisiä oman esiopetusyksikkönsä toimintaan. Kuitenkin osa vastaajista kokee kysymykseen vastaamisen haastavana, sillä he eivät olleet täysin tietoisia aiheen sisällöistä esiopetuksessa.

Tämän ohella huoltajat pitävät selkokielisyyden ja saavutettavuuden varmistamista erityisen tärkeänä muun muassa monikielisten perheiden näkökulmasta. Kyselyn vastauksissa korostetaan perheiden ja elämänkatsomuksien moninaisuuden huomioimista, esimerkiksi juhlien järjestämisen osalta.

Esiopetuksen sukupuolisensitiivisyys nähdään myönteisenä asiana. Huoltajat toivovat, ettei lapsia ohjattaisi tai arvotettaisi sukupuolen perusteella. Vastaajat korostavat aikuisten aktiivista ja johdonmukaista puuttumista kiusaamiseen, syrjintään ja rasismiin. Lisäksi vastaajat pitävät tärkeinä lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistamista, lasten osallisuutta sekä moninaisuudesta keskustelua.

Kehittämiskohteet painottuvat toimintaympäristöön

Kiusaamista kuvaillaan kyselyn avoimissa vastauksissa monin eri tavoin aina pienten lasten vuorovaikutustaitojen opettelusta toistuvaan kiusaamiseen. Henkilöstön puuttumista kiusaamistilanteisiin kuvataan nopeaksi ja vaikuttavaksi. Toisaalta osissa vastauksista henkilöstön puuttumista kuvataan satunnaiseksi, riittämättömäksi tai kiusaamistilanteita vähätteleväksi. Vastauksissa ilmeneekin huoli henkilöstön läsnäolon ja valvonnan riittävyydestä erityisesti ulkoleikeissä.

Valtaosa vastaajista kertoo saaneensa riittävästi tietoa ja neuvontaa esiopetukseen liittyviin kysymyksiin, mikä on positiivisempi suunta edeltävään kyselyyn verrattuna. Lisäksi 77 prosenttia vanhemmista sanoo olleensa mukana laatimassa tavoitteita esiopetusvuoden toiminnalle. Silti huoltajat toivovat selkeämpää, ennakoivampaa ja kaikkia tavoittavaa tiedottamista. Esiopetusyksikön ja huoltajien väliseen yhteistyöhön toivotaan avointa vuorovaikutusta ja selkeää tiedottamista esiopetuksen arjesta.

Kyselyssä ilmenneet kehittämiskohteet painottuvat rakenteisiin ja resursseihin, kuten esiopetusyksikön fyysisiin oppimisympäristöihin, meluun, ulkoilun toteutumiseen, ryhmäkokoihin ja henkilöstön pysyvyyteen. Lisäksi kyselyn vastauksissa ilmeni huoli esiopetuksen olevan paikoin liian koulumaista.

Huoltajilta saatuja palautteita käytetään esiopetuksen kehittämistyössä. Kiitokset kaikille vastaajille!

Teksti: Aleksis Villanen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa