Tamperelaiset lapset ja nuoret kokevat terveytensä ja mielialansa hieman aiempaa paremmaksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa kouluterveyskyselyssä kerätään kahden vuoden välein tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Kyselyyn vastaavat alakoulun 4. ja 5. luokkalaiset, yläkoulun 8. ja 9. luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. 

Tänä vuonna kyselyyn vastasi noin 3 500 tamperelaista alakoululaista, 3 000 yläkoululaista, 2 700 lukiolaista ja 900 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Vastauksia saatiin enemmän kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2021.

Nuorten terveydessä ja elintavoissa hienoisia muutoksia

Ero aikaisempaan ei ole suuri, mutta kyselyn tulosten mukaan lasten ja nuorten ahdistuneisuuteen ja mielialaan liittyvät ongelmat eivät ole enää kasvaneet. Tällä hetkellä mielenterveyteen liittyviä ongelmia kokee noin joka viides lapsi ja nuori. Tytöt kokevat ahdistuneisuutta edelleen selvästi enemmän kuin pojat.

Terveyden kannalta tärkeä hengästyttävä liikunta on lisääntynyt yläkoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa, mutta vähentynyt lukiossa. Nuorista 7-12 prosenttia ei liiku lainkaan niin, että hengästyy.

Nuoret jättävät koululounaan väliin aikaisempaa useammin. Yläkoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa noin 40 prosenttia ja lukiossa noin 25 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin. Nuoret kokevat, että koululounaan laatu ja maku on heikentynyt.

Yläkoululaisten tupakkakokeilut, sähkösavukkeiden käyttö, humalahakuinen juominen ja huumekokeilut ovat lisääntyneet hieman kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Päihteiden käyttö on edelleen yleisintä ammatillisessa koulutuksessa. 

Väkivallan kokemukset ovat hieman vähentyneet

Tytöt kokevat häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua huomattavasti useammin kuin pojat. Osuus on kuitenkin hieman laskenut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Puhelimen tai internetin kautta tapahtunut sekä julkisissa tiloissa tai koulussa tapahtunut seksuaalinen häirintä on myös vähentynyt. 

Aikaisempaa suurempi osa etenkin yläkoululaisista ja lukiolaisista pojista on kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana, mutta alakoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa tilanne on parantunut. Kokemukset perheen sisäisestä fyysisestä ja henkisestä väkivallasta ovat jonkin verran vähentyneet.

Syrjintä esimerkiksi ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai perheen vuoksi on lisääntynyt yläkoulussa, mutta vähentynyt toisella asteella. Yläkoulussa noin joka kolmas ja toisella asteella noin joka viides on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla.

Nuorten osallisuuden kokemus on heikentynyt

Yläkoulussa ja toisen asteen koulutuksessa uupumisasteinen koulutyöhön väsyminen sekä riittämättömyyden tunne opiskelijana on vähentynyt ja opinnot koetaan aikaisempaa merkityksellisemmäksi. Koulunkäynnistä pitäminen on kuitenkin laskenut kaikilla muilla kouluasteilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa.

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia ja sillä on yhteys muun muassa terveyteen ja yksinäisyyteen. Usealla indikaattorilla tarkasteltuna nuorten osallisuuden kokemus on heikentynyt aikaisempaan verrattuna. Noin joka kymmenennen nuoren osallisuuden kokemus on erittäin heikkoa. 

Noin 16 prosenttia nuorista kokee itsensä usein yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokeminen on hieman vähentynyt, mutta ei ole palautunut koronavuosia edeltävälle tasolle.

Kouluterveyskyselyn tulokset löytyvät kaikille avoimelta raportilta alla olevasta linkistä.