Nähtävillä olevat katusuunnitelmat ja puistosuunnitelma 15.5 - 29.5.2023

Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 15.5. - 29.5.2023 tällä sivulla ja Tampereen palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Mahdolliset muistutukset on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.

Santalahdenaukio, Rivinterinpuisto ja Nestor Kivimäen puistikko

Santalahden asemakaavaan 8048 liittyvä Santalahdenaukion katusuunnitelmaehdotus n:o 1/20356, sekä Rivinterinpuiston ja Nestor Kivimäen puistikon väliaikaisen maisemoinnin yleissuunnitelmaluonnos n:o 18/20883 ja 18/20884 Santalahden kaupunginosassa, TRE: 4529/10.03.02/2018.

Asemakaavalla 8048 entinen Santalahden toimisto-, teollisuus ja varastoalue muutettiin asuinalueeksi. Kaava-alue sijaitsee Paasikiventien varressa, Pispalan harjun pohjoisrinteellä, rautatien ja Näsijärven rannan välissä. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa Santalahden alue kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja kaupunkirakenteellisesti eheytyväksi ja hyvän elinympäristön asuinkortteleiden alueeksi. Alueelle osoitettiin uusia kerrostalokortteleita, tonttiyhteyksiä, kevyen liikenteen yhteyksiä, 2 katuaukiota ja 13 lähivirkistysaluetta. Alueen katuverkko tukeutuu pääasiassa Rantatiehen, joka on alueen ainoa kokoojatyyppinen katu.

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu asemakaavan mukaisen Santalahdenaukion alueen toteuttamista varten. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. katuaukion tuleva sijainti, poikkileikkaus, korkeusasema, pintamateriaalit, valaistus sekä pintavesien kuivatus.

Santalahdenaukio on alueen länsiosan keskelle sijoittuva valaistu ja kivetty katuaukio, josta on monipuoliset kulkuyhteydet viereisiin alueisiin. Aukio toimii jalankulun ja pyöräilyn solmukohtana ja osittain myös oleskelualueena. Katusuunnitelmaehdotuksessa luoteiskulmaan sijoittuu istutusalue ja eteläpäädyn 8 metriä korkeaan tukimuuriseinämään maalataan muraali. Santalahdenaukio ja Rivinterinpuisto muodostavat toisiinsa saumattomasti liittyvän kokonaisuuden.

Länsireunaltaan aukio rajautuu kiinteistöihin ja Rantakylänraittiin, itäreunaltaan Rivinterinpuistoon, Nestor Kivimäen puistikkoon ja Pahvitehtaanraittiin.  Rantakylänraitin ja Pahvitehtaanraitin kautta kulkee alueen sisäinen kulku- ja pelastustiereitti. Aukiolle on myös osoitettu pelastusajoneuvojen nostopaikkoja. Tonteille ajo on sallittu aukion läpi.

Pohjoisreunaltaan aukio rajautuu Rantatiehen ja Santalahden rantasiltaan. Rantatie sijaitsee n. 3 metriä aukiota alempana ja kulku kadulle tapahtuu portaiden ja hissin kautta. Santalahden rantasilta toimii kulkureittinä Paasikiventien yli Santalahden rantapuistoon.

Etelässä aukio päättyy Uranraitin tukimuuriseinään ja hissikuiluun. Hissillä voi nousta Uranraitille tai myöhemmin rakennettavalle Santalahden ylikäytäväsillalle, joka johtaa Ylä-Pispalan kaupunginosaan. Kaakossa aukion ja Rivinterinpuiston rajapintaan sijoittuu portaittain nouseva tukimuuri, joka mukailee puiston tasausta.

Alueen pintavedet johdetaan kivikourulaattojen, reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin.

Rivinterinpuisto on oleskelun, kohtaamisten ja maisemien katselemisen puisto. Yhdessä Santalahdenaukion kanssa siitä muodostuu linkki Santalahden asuinkortteleiden, raittien, Pispalan, Rantatien ja Näsijärven rantojen välille. Puiston yleisilme on rakennettu, mutta vehreä. Puisto on maanvarainen ja se mahdollistaa puistoon istutettavat puut, nurmialueet ja pensasistutukset. Puiston ponttiseinän vierelle rakennetaan uusi oleskelutasanne ja rinnettä porrastetaan luonnonkivimuurein alas Santalahden aukion suuntaan. Puiston oleskeluun suunnattujen alueiden kielekemäinen muotokieli on saanut inspiraationsa harjumaisemasta ja siitä, miten maiseman ilme muuntuu asuinrakentamisen myötä. Puiston rakentamisen toteutuksessa pyritään hyödyntämään alueelle ominaisia pulterikiviä eli suuria sileäreunaiseksi hioutuneita luonnonkiviä.

Nestor Kivimäen puistikon osalta on parhaillaan käynnissä asemakaavan päivitystyö. Asemakaavan 8856 mukainen puistoalue maisemoidaan väliaikaisesti Santalahdenaukion rakentamisen yhteydessä. Lopullinen suunnitelma ja maisemointi tehdään asemakaavan vahvistuttua. Nähtävillä olevassa viheryleissuunnitelmaluonnoksessa on esitetty väliaikaisen maisemoinnin periaatteet.

Rivinterinpuiston ja Nestor Kivimäen puistikon väliaikaisen maisemoinnin viheryleissuunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä samanaikaisesti Santalahdenaukion katusuunnitelmaehdotuksen kanssa. Viheryleissuunnitelmaluonnoksista voi antaa palautetta 29.5.2023 mennessä: Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat.

Raadinkatu, Raadinkuja, Raadinpolku, Raadinraitti, Pistokaspolku, Maakaari, Tuomarinkatu ja Kaarensyrjä

Raadinkadun nro 1/21882, Raadinkujan nro 1/21883, Raadinpolun, jalkakäytävä ja pyörätie nro 1/21885, Raadinraitin, jalkakäytävä ja pyörätie nro 1/21886 välit: 50 m Raadinkadusta etelään ja 40 m Maakaaresta pohjoiseen, Pistokaspolun, jalkakäytävä ja pyörätie nro 1/21884, Maakaaren nro 1/21887 ja Tuomarinkadun nro 1/21888 katusuunnitelmaehdotukset sekä Kaarensyrjän EV-alueen nro 18/21904 puistosuunnitelmaehdotus Ikurin ja Tesomajärven kaupunginosissa, mTRE:2526/10.03.02/2023.

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu ensisijaisesti uuden asemakaavan (ak 8539) tarpeisiin. Alueelle on suunniteltu uusia maankäyttöä palvelevia katuja sekä yhdistettyjä jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä. Nykyinen Tuomarinkatu saneerataan. Kadut on suunniteltu asfalttipäällysteisiksi ja reunakivellisiksi. Yhdistetyt jalankulku- ja pyöräliikenneväylät on suunniteltu päällystetyiksi katualueiden osalta. Katujen pinta- ja perusvedet johdetaan salaojien ja hulevesiviemäreiden kautta nykyisiin ojiin tai viheralueille. Kohteisiin toteutetaan katuvalaistus. Suunnitelmassa esitetty pysäköinniltä kielletyt katuosuudet.

Raadinkatu on uusi maankäyttöä sekä jalankulkua ja pyöräilyä palveleva katu. Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun kadun pituus on noin 160 metriä. Raadinkadun katualueen leveys vaihtelee 9–12 metriin ja ajorata on leveydeltään 6 metriä. Raadinkadun ja Tesoman valtatien välillä on ajoradan vieressä reunatuella erotettu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Pyöräily kadulla ajoradalla. Kadun päässä on kääntöpaikka.

Raadinkuja on uusi maankäyttöä sekä jalankulkua ja pyöräilyä palveleva katu. Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun kadun pituus on noin 60 metriä. Raadinkujan katualueen leveys vaihtelee 16,5–24,5 metriin ja ajorata on leveydeltään 6 metriä. Ajoradan vieressä reunatuella erotettu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Kadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Raadinkujalle sijoittuu katupuita ja muita istutuksia. Kadun päässä on kääntöpaikka.

Raadinpolku on uusi yhdistetty jalankulku- ja pyöräliikenneväylä. Asfalttipintaiseksi suunnitellun väylän pituus on noin 30 metriä. Raadinpolun katualue on 9,5 metriä ja päällysteen leveys 4 metriä.

Raadinraitti on uusi yhdistetty jalankulku- ja pyöräliikenneväylä. Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun väylän pituus on noin 90 metriä. Raadinraitin katualue on 7,5 metriä ja päällysteen leveys 4 metriä. Raadinraitti kulkee myös 140 metrin matkalla puistoalueella (ei katualueella).

Pistokaspolku on uusi yhdistetty jalankulku- ja pyöräliikenneväylä. Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun väylän pituus on noin 50 metriä, katualueen leveys on 7,5 metriä ja ajoradan leveys 4 metriä.

Maakaari on uusi maankäyttöä sekä jalankulkua ja pyöräilyä palveleva katu. Asfalttipäällysteiseksi suunnitellun kadun pituus on noin 90 metriä. Maakaaren katualueen leveys vaihtelee 15,5–20 metriin. Ajoradan leveys on 6 metriä. Ajoradan vieressä on reunatuella erotettu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Kadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla. Maakaarelle sijoittuu katupuita ja muita istutuksia. Kadun päässä on kääntöpaikka.

Tuomarinkatu on nykyinen tonttikatu, joka saneerataan uuden maankäytön tarpeisiin. Kadun tasausta ja kuivatusta parannetaan ja katualueen pohjoislaidalle on suunniteltu uusi jalkakäytävä. Maakaaren liittymäalue on esitetty Tuomarinkadulla korotettuna jalankulku- ja pyöräilyliikenne huomioiden. Tuomarinkadun päättymistä korostettu kiinteistörajoilla madalletulla reunakivellä. Tuomarinkadun pituus on noin 160 metriä, katualueen leveys 18 metriä ja ajoradan leveys 6,4 metriä. Ajoradan vieressä reunatuella erotettu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä. Kadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla.

Toteuttaminen sisältyy kaupunkiympäristön palvelualueen vuosien 2023 ja 2024 alustaviin vuosisuunnitelmiin.