Hyvää työtä!

Ajan hermolla! Kirjoituksia työstä, osaamisesta ja yrittäjyydestä.

Kirjoittaja: Työllisyys- ja kasvupalvelujen asiantuntijat

Rohkea palvelu-uudistus on yksi keino vastata kohtaanto-ongelmiin

Kuvassa Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari. Hän hymyilee kameralle.
Regina Saari

Osaavan työvoiman saatavuus uhkaa yhä enemmän yritysten kilpailukykyä, kasvua ja julkista taloutta. Tilanne on vakava, eikä valitettavasti näytä helpottuvan tulevaisuudessakaan. Koronakaan ei tilannetta paranna. Pirkanmaalla kuitenkin valmistellaan toimia kasvun, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Ennakointitiedon merkitys kasvaa, kun työn murros kiihtyy, työllisyystilanne on epävarma, työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa eli olemme kohtaanto-ongelmien äärellä.

Pirkanmaan vahvuus on eri toimijoiden yhteinen strateginen tahtotila tavoitteineen ja toimenpiteineen. Muutoksiin reagoidaan nopeasti ja joustavasti. Jokainen toimija tuo valmistelussa ja toimeenpanossa oman kortensa kekoon. Tekemistä siivittää pirkanmaalainen yhdessä tekemisen henki. Se on valtava voimavara muun muassa nykyisessä koronatilanteessa.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitsemme uudenlaisia elinkeinoelämän, koulutuksenjärjestäjien, työllisyyspalvelujen ja monien muiden tahojen toimia. Vanhat yhteistyömallit ja organisatoriset rakenteet eivät saa estää tavoitteisiin pääsemistä. Tarvitsemme perinteiset hallinto- ja sektorirajat ylittäviä käytännön toimia. Asiakaspalvelun toimeenpanoon liittyvää toimivaltaa tulee jakaa aivan uudella tavalla.

Pirkanmaan työttömyys on korkea ja koronaepidemia tuo siihen lisähaasteen. Meillä ei ole varaa siihen, että suuri joukko ihmisiä ja osaamista jää työelämän ulkopuolelle. Työn murroksessa kokonaisia ammatteja katoaa, mutta samalla syntyy uusia. Työn tekemisen tavat ja henkilökohtaiset taidot korostuvat entisestään. Lyhytkin työttömyys ilman osaamisen päivittämiseen tai uudistamiseen liittyviä toimia lisää pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Näissä muutoksissa myös työllisyyspalvelujen on uudistuttava. Nykyisillä työllisyyspalveluilla ei enää pystytä tehokkaasti vastaamaan kohtaanto-ongelmiin tai tulevaisuuden haasteisiin. Palvelujen toimeenpanoon tarvitaan nykyistä laajempia, yhteisiin tavoitteisiin pyrkiviä monitoimijaisia yhteispalveluja. Yhteistyötä on tehtävä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

Palvelut uudistuvat työllisyyden kuntakokeiluissa

Suomessa käynnistyy 25 työllisyyden edistämisen kuntakokeilua 1.3.2021. Kokeilu kestää kesään 2023 saakka. Mukana on kaikkiaan 118 kuntaa, mukaan lukien kaikki Suomen suuret kaupungit. Kysymys on palvelu-uudistuksesta, jossa erillislainsäädäntö mahdollistaa kunnille toimivallan asiakaspalveluun valtiollisten TE-toimistojen rinnalla. Pirkanmaan kokeilualueeseen kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnat pois lukien Kuhmoinen. Kyseessä on suurta osaa työttömiä työnhakijoita koskettava palvelu-uudistus. Samaan aikaan tehdään ratkaisuja pysyvistä palvelurakenteista.

Kokeilun aikana kunnat siis järjestävät TE-palveluja osana muuta palveluaan. Kokeilun kohderyhmänä ovat kaikki työttömät ja työvoimapalveluissa olevat henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan sekä kaikki työttömät ja työvoimapalveluissa olevat alle 30-vuotiaat nuoret sekä vieraskieliset ja maahanmuuttajat. Kuntien palveluvastuulle siirtyy Suomessa noin 230 000 työnhakijaa. TE-toimistoista siirtyy kuntien työnjohdon alle henkilöstöä 1121 henkilötyövuoden verran. Pirkanmaalla vastaava luku on 172.

Kuntien järjestämät palvelut eivät kokeilussa perustu yksittäisen työllisyystoimijan palveluun. Koko kunta järjestää palveluja ja tekee toimia kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Kunnissa puhutaankin palveluekosysteemistä, jossa työllisyyspalvelut rakentuvat osaksi kunnan elinkeino-, koulutus- ja sote-palvelujen kokonaisuutta asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kumppanuusverkoston toimet ja hankinnat ovat osa kokonaisuutta. Koko kokeilualueen kohtaantopalvelut tehostuvat, kun henkilökohtaiset lähipalvelut palautuvat kuntiin digitaalisten palvelujen rinnalle. Erityispalveluja keskitetään Tampereelle.

Avaintekijänä pirkanmaalainen yhteishenki

Pirkanmaan kokeilukunnat ja koulutuksenjärjestäjät ovat yhdessä valmistelleet yhteispalveluja työnhakija-asiakkaiden osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Samanaikaisesti työnvälitystä tehostetaan työnantajien tarpeista lähtien. Kumppanuuteen perustuvia palveluja tuotetaan myös yhdessä muun muassa yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Monialaista tukea tarvitsevien palveluja rakennetaan hyvinvointikeskuksiin. Lisäksi kuntien ja valtion hankintakokonaisuutta suunnitellaan uudella tavalla yhteen, ja kunnat saavat kokeilussa oikeuden myöntää valtion rahoittamaa palkkatukea.

Työllisyyden kuntakokeiluilla ei kaikkia kohtaanto-ongelmia selätetä eikä yksin sen keinoin työllisyysastetta nosteta. Muutakin tarvitaan. Kokeilu on pilotti, jossa tehostetaan julkisia palveluja rikkomalla sektori- ja hallintorajoja ja siiloja. Julkisen sektorin osaamista ja resursseja yhdistetään uudella tavalla, jolloin asiakas saa entistä räätälöidymmät palvelut omasta kotikunnastaan.

Rohkea palvelu-uudistus on esimerkki Pirkanmaan kuntien tahdosta panostaa ja toimia yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Valmistelutyötä on takana yli vuoden päivät ja toimeenpanon aika lähestyy. Työtä on tehty huikeassa yhteishengessä kuntien ja muiden valmisteluun osallistuneiden kesken. Pirkanmaalla noin 30 000 työnhakijaa siirtyy TE-toimistosta Pirkanmaan kuntien palveluvastuulle maaliskuussa 2021. Siirtymäaikaan menee arviolta muutama kuukausi. Sen jälkeen jokaisella kokeiluun kuuluvalla työnhakijalla on oma henkilökohtainen palveluvastaava ja työ käynnistyvässä monialaisessa palveluekosysteemissä voi alkaa.

Kirjoittaja on Regina Saari.

Hän toimii Tampereen kaupungin työllisyysjohtajana ja johtaa myös maaliskuussa 2021 alkanutta Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilua.

Teksti: Regina Saari
Kuvat: Liisa Karling
Jaa sosiaalisessa mediassa

Jätä kommentti

Liitä teksti muusta lähteestä näppäinyhdistelmällä CTRL+SHIFT + V.