Pirkanmaan kirjoituskilpailun voittajat valittu

Proosasarjan voitti Elina Polvi novellillaan Lentävät junat, kelluvat talot. Lyriikkasarjan parhaana palkittiin Satu Leppälä runosarjastaan Isä, minä muutin Tampereelle. Lisäksi jaettiin useita kunniamainintoja.

Vuoden 2026 Pirkanmaan kirjoituskilpailun tulokset ovat selvillä. Tampereen kaupunginkirjaston jo 75. kerran järjestämän kilpailun proosasarjan voittoon ylsi tamperelainen Elina Polvi ja lyriikkasarjan tamperelainen Satu Leppälä. Voittajat palkittiin 1 000 euron rahapalkinnoilla. Lisäksi proosasarjassa jaettiin neljä ja lyriikkasarjassa viisi kunniamainintaa.

Kirjoituskilpailuun voivat osallistua Pirkanmaalla asuvat, työskentelevät tai opiskelevat kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallista teosta tai omakustannetta. Kilpailuun lähetettiin tänä vuonna yhteensä 408 tekstiä. Näistä proosaa oli 222 ja lyriikkaa 186.  Valinnat palkittavista teksteistä teki kilpailun palkintolautakunta, johon kuuluivat toimittaja, kirjailija Janica Brander, kirjailija Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija, kriitikko Silvia Hosseini sekä muusikko, viestijä ja tietokirjailija Matti Huhta.

Palkintolautakunnan mielestä voittajatekstit erottuivat molemmissa sarjoissa selkeästi edukseen, ja palkintolautakunta oli valinnoista yksimielinen. Yleisesti se jäi tänä vuonna kaipaamaan ääripäitä: helmiä ja rimanalituksia. Kilpailuun lähetettiin paljon perushyviä töitä, jotka kertovat kirjoittajien osaavan paljon. Proosasarjan runsasta keskikastia leimasi kuitenkin palkintolautakunnan mukaan jännitteiden, oivallusten ja tarinoiden puute. Lyriikkaan taas toivottiin lisää rohkeutta yrittää jotakin mahdotonta ja kärsivällisyyttä viimeistellä ainutlaatuista.

Proosassa mielenterveysteemoja ja minihistoriikkeja


Proosasarjassa aiheissa toistuivat tänä vuonna esimerkiksi mielenterveyden haasteet, omakohtaiset elämän tilinpäätökset ja hengellisyyden teemat.  Lisäksi novelleissa oli paljon luontokuvauksia, joissa ympäristö ja eläimet ottavat vallan tai kostavat ihmisille. Susi- ja metsästyskeskustelu tuntuu vaikuttaneen kirjoittajiin. Myös Tampere on teksteissä vahvasti läsnä: ratikka, Laukontorin lokit, punatiilimiljöö ja sisällissota olivat monien tekstien rakennusaineita.

Neuvona tuleville vuosille palkintolautakunta kannustaa proosasarjan kirjoittajia aloittamaan novellin vangitsevasti ja karsimaan pois motivoimattomia miljöön kuvauksia. Hahmoja kannattaa esitellä vain niin vähän kuin on tarpeen ja dialogista kirjoittaa tyyliin ja henkilöiden suuhun sopivaa. 

Elina Polven voittajanovelli on palkintolautakunnan mukaan eheä, mieleenpainuva ja vetävä. Se kuvailee uskottavasti eri-ikäisiä hahmoja ja yhdistää arjen konkretiaa sekä lapsen taianomaista näkökulmaa. 

”Voittajanovellissa koko elämän kaari kiteytyy yhteen vuorokauteen, joka on täynnä arkisia hoivatoimenpiteitä. Päähenkilö hoitaa muistisairasta äitiään, pientä lastaan ja humalaista puolisoaan. Kaikki hoivattavat ovat avuttomia, osa tahtomattaan, osa oman toimintansa seurauksena. Pieni, arkinen ja sotkuinen on yhtä aikaa suurta, traagista ja viiltävää. 

Novelli kykenee kuljettamaan usean, erilaisen ihmissuhteen, mielentilan ja tunteen jännitettä läpi novellin väkevästi ja moniulotteisesti, liikuttavasti ja pohdituttavasti. Tekstin syklinen rakenne on palkitseva eikä lainkaan pakotetun tuntuinen. Oivallus päättää tarinan tavalla, joka yllättää ja kohottaa.”


Lyriikassa hahmotetaan suhdetta itseen ja muihin 


Runous on palkintolautakunnan mukaan monelle tapa hahmottaa olemista, menneisyyden kokemuksia, suhdetta itseen, mieleen, sen järkytyksiin ja toisiin ihmisiin tai luonnon laajempaan kokonaisuuteen. Yhtä hyvin runous on romanttisen kaipauksen tai eroottisen viettelyn intiimi tila.

Moni kirjoittaja harjoittaa alkusointuja, harvempi loppusointuja. Näitä kuten muitakin mitallisia ja muodollisia taitoja on palkintolautakunnasta ilahduttavaa lukea, vaikka palkittuihin näistä nostettiin vain harvoja. Palkintolautakunta kannustaa kirjoittajia harjoittelemaan lisää, innostumaan ja tutkimaan kielen muotojen tarkkuutta ja mahdollisuuksia olennaisten kokemusten sanoittamisessa. 

Sarjan voittajaksi palkintolautakunta valitsi Satu Leppälän runosarjan, joka virtaa läpi luetun, koetun ja pohditun kaupungin, menneen ja nykyisen. 

”Kirjemuotoisessa, yhtenäisessä runosarjassa puhuja kirjoittaa isälleen asettumisesta Tampereelle. Kirjoittajan vahva oma ääni rakentuu monimuotoisena. Leikki kielen rekistereillä, kuten puhekielisellä ja vanhakantaisella muodollisella kirjeilmaisulla, on luontevaa, hauskaa ja intensiivistä.

Runojen läheisyys ja etäisyys niin kirjeiden saajaan kuin Tampereella kohdattuun rakastettuun, naapurustoon tai globaalin inhimillisen kärsimyksen näyttämöihin on tuntuvaa ja älykästä. Kirjoittaja kohtaa maailmaa ja päästää lukijan siihen mukaan. Runoissa erilaiset ihmisten kohtalot ja koetun mahdollisuudet virtaavat esiin poljennolla, jossa retorinen tarkkuus ilahduttaa ja kielessä kohtaamisen tuntu sykähdyttää, kuten tärkeitä kirjeitä lukiessa tapaa käydä.”

Pirkanmaan kirjoituskilpailu: Palkitut 2026

Proosa

Pääpalkinto 1 000 euroa

Elina Polvi, Tampere
novellista Lentävät junat, kelluvat talot

Kunniamaininnat 

Tomi Aho, Kangasala
novellista Salaisuus 

Mervi Janhunen, Lempäälä 
novellista Pikkupelastaja

Minna-Riikka Tuohiniitty, Tampere
novellista Kohina

Hanna Walther, Tampere 
novellista Lukija

Lyriikka

Pääpalkinto 1 000 euroa

Satu Leppälä, Tampere
runosarjasta Isä, minä muutin Tampereelle

Kunniamaininnat  

Johanna Helminen, Tampere
runosarjasta Yöt, tytöt!

Johanna Vainio, Tampere 
runosarjasta Pienen sienen talon valo

Katja Vapaataival, Tampere 
runosarjasta

Silja Weber, Tampere
runosarjasta Sanakaikuja

Teija Ärling, Tampere
runosarjasta Harvinaisen erityinen

Kaikki palkitut tekstit ja palkintolautakunnan perustelut voi lukea Pirkanmaan kirjoituskilpailun verkkosivulta. 
 

Teksti: Emma Salmi
Jaa sosiaalisessa mediassa