Tammikuussa voimaan tullut kansallinen hiilijalanjäljen raja-arvo on tasolla, jonka iso osa Suomessa rakennettavista asuinkerrostaloista on jo saavuttanut ilman minkäänlaisia vähähiilisyystoimenpiteitä.
– Koska rakentamisen päästöt ovat merkittävät, entistä tiukemmilla raja-arvoilla kiritämme sekä yksityistä että julkista rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja -tuotteita on tarjolla jo paljon. Lisäksi fiksuilla suunnitteluratkaisuilla päästään asetettuihin raja-arvoihin, kertoo Tanja Tyvimaa.
Tampereella uudelle kerrostalolle asetettu hiilipäästöjen raja-arvo on vuosina 2026–2028 14,4 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia neliömetriä kohden vuodessa (kgCO2e/m2/v).
Tyvimaan mukaan kansallinen hiilipäästöjen raja-arvo tulee tiukkenemaan portaittain.
– Vuonna 2029 kansallinen raja-arvo kerrostalolle on 12 kgCO2e/m2/v, mutta sen jälkeen tulevista kiristyksistä ei ole vielä annettu asetusta.
Tampere on vuodesta 2023 vaatinut tontinluovutuksen yhteydessä hiilijalanjäljen laskentaa ilman raja-arvoa.
– Kerätyn tiedon pohjalta uudella kansallisella raja-arvolla ei ole Tampereella vaikuttavuutta. Tästä syystä 10 prosentin tiukennus raja-arvoon on perusteltua. Uudet raja-arvot ovat edelleen melko maltilliset ja helpot saavuttaa, Tyvimaa sanoo.
Hänen mukaansa vaatimuksia kiristetään tarvittaessa edelleen. Esimerkiksi Helsingillä ja Vantaalla on käytössään Tamperetta kireämmät raja-arvot. Myös monilla rakennusliikkeillä on käytössään omat tiukat raja-arvot.
Myös kaupungin omaan tuotantoon on vuoden 2026 alusta otettu käyttöön kansallista asetusta tiukemmat hiilipäästöjen raja-arvot. Uusien koulujen ja päiväkotien raja-arvona käytetään 16 kgCO2e/m2/v kansallisen 20 kgCO2e/m2/v sijaan.
– Tampere on tehnyt hiilijalanjälkilaskemia omissa rakennuskohteissaan jo vuosia. Kattavien tilastojen valossa 16 kgCO2e/m2/v on realistinen tavoite, mutta vaatii asiantuntijoilta osaamista suunnittelunohjauksessa, Tyvimaa kertoo.
Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteen mukaan kaupungin tontinluovutuksessa sekä maankäyttösopimuksissa on edellytetty esimerkiksi vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun käyttöä. Uusilta asuinkerrostaloilta on vaadittu A-energialuokkaa jo useamman vuoden ajan.
Kaupungin omassa tuotannossa vähähiilisiä ratkaisuja on tehty jo pitkään. Energian päästöt ovat pienet päästöttömän sähkön ja vähäpäästöisen kaukolämmön osalta. Rakennusmateriaaleissa ja suunnitteluratkaisuissa on sen sijaan vielä tekemistä, jotta päästöt saadaan pysyvästi matalalle tasolle.
Rakennuksen hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon ilmastopäästöjä rakennuksesta aiheutuu sen materiaalien valmistuksesta, rakentamisesta sekä käytön ajasta. Elinkaaren hiilijalanjälki lasketaan 50 vuodelle, vaikka rakennuksen käyttöikä olisikin pidempi, ja lisäksi laskelmassa huomioidaan oletetut purkamisen päästöt.
Rakentamisessa uudelleenkäytettävät rakennusosat pienentävät tehokkaasti hiilijalanjälkeä, sillä niiden hiilipäästö on lähtökohtaisesti nolla. Rakennustyömaankin päästöt vaikuttavat: Tampereen kaupunki on sitoutunut Päästöttömät työmaat -green dealiin vähentääkseen omien työmaidensa päästöjä.
Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e). Se tarkoittaa eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta, joka ilmaistaan hiilidioksidin vaikutusta vastaavana määränä.
