Kaupinlaakson merkittävän asuinalueen asemakaava etenee nähtäville

Kaupinlaakso rakentuu tulevan idän suunnan raitiotien ympärille, ja asuminen on soviteltu alueen luontoarvoihin. Kaupinlaakson asemakaava on asukasmäärältään ja rakennusoikeudeltaan poikkeuksellisen suuri. Alue rakennetaan vähitellen tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Koko kaupunginosaan on tulossa noin 9 200 asukasta. Ensimmäisen osan noin 2 500 asukkaan asemakaava (Kaupinlaakso I) on jo lainvoimainen, ja ensimmäinen raitiotieosuus Kaupin kampukselta Linnainmaata kohti Ruotulan tenniskeskukselle asti on rakenteilla.

Kaupinlaakso II:n asemakaava-alueen rajana on lännessä Toimelankatu, pohjoisessa Kauppi-Niihaman kaupunkimetsäalueilla sijaitseva Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajausesitys, idässä Alasjärven ranta ja Lahnakallion luonnonsuojelualueelle esitetty aluerajaus sekä etelässä Teiskontien liikennealue.

Suunnittelualue on noin 110 hehtaarin kokoinen. Alue on pääosin Tampereen kaupungin omistuksessa. Muut tonttien omistajat ja toimijat on kytketty mukaan suunnitteluun.

Kauppi-Niihama säilyy kokonaisuutena

Pohjoispuoliset Kauppi-Niihaman virkistys- ja kaupunkimetsäalueet jäävät laajaksi kokonaisuudeksi, ja Alasjärven läntinen ranta-alue osoitetaan suojaviheralueeksi Raitiotien jatko tuo virkistys- ja liikunta-alueet paremmin saavutettaviksi koko kaupungin alueelta. Nauhamainen uusi kaupunkirakenne on sovitettu huolellisesti luontoarvoihin, rakennettavuuteen ja maisemaan.

Kehittyvän kaupunginosan asukkaille tulee ainutlaatuiset mahdollisuudet liikuntaan ja luonnon läheisyyteen. Kauppi-Niihaman laajat noin 900 hehtaarin virkistys- ja luontoalueet sekä keskeiset liikuntapaikat ovat lähellä. Frisbeegolf säilyy alueella, ja golftoiminnoille suunnitellaan uutta aluetta Nurmiin.

Vaihteleva, värikäs ja viihtyisä

Asemakaavoituksen tavoitteena on ollut toiminnallisesti monipuolinen sekä kaupunkikuvallisesti vaihteleva, värikäs ja viihtyisä korttelirakenne. Yhtenä tavoitteena on edistää laadukasta puurakentamista. Suunniteltu kortteli- ja liikenneympäristö tukee joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä ja sitä kautta ilmastonmuutokseen hillintään liittyviä tavoitteita.

Asemakaavassa on sovitettu yhteen luonto-, virkistys- ja liikunta-alueiden sekä katu- ja korttelialueiden tilatarpeet ja rajapinnat. Lisäksi korttelirakenteeseen ovat vaikuttaneet ekologiset ja virkistysyhteystarpeet, maaperän rakennettavuusolosuhteet ja hulevesien hallinta, palveluverkon tilatarpeet, pysäköintijärjestelmä sekä Teiskontien liikennemelun hallinta.

Keskus raitiotiepysäkin ympärillä

Korttelit lähipalveluineen on sijoitettu tiiviisti Kaupinlaakson bulevardin varrelle ratikkapysäkkien vaikutuspiiriin. Kaupinlaakson raitotiepysäkki on alueen keskellä. Ratikkapysäkin ympäristöön kytkeytyvä koulu- ja päiväkotirakennus, nuorisotila ja asiointikirjasto sekä päivittäistavarakauppaan liittyvät pienet aukiot kivijalkaliiketiloineen muodostavat alueelle keskuksen. Keskukseen on suunniteltu lähiympäristöä korkeampia rakennuksia.

Asemakaavaratkaisu mahdollistaa eri luonteisia asumisympäristöjä. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 2 ja12 välillä. Raitiotiekadun varren tiiviimmät asuinkorttelit väljenevät ja laskevat kerrosluvultaan pohjoiseen päin mentäessä.
Raitiotien pohjoispuoliset asuinkorttelit sekä pienimuotoisempi asuntorakentaminen sijoittuvat Kaupinlaakson keskuspuiston ympärille. Korttelit rajautuvat pohjoisessa nykyisiin metsäkuvioihin. Keskuspuiston keskeinen osa on itä-länsi-suuntainen sadevesipuisto, johon tulee monipuolisia toimintoja.

Laajoja autottomia korttelipihoja

Asemakaavan pääosin pysäköintitaloihin pohjautuva pysäköintijärjestelmä mahdollistaa laajojen, viihtyisien ja autottomien piha-alueiden toteuttamisen korttelialueilla. Kaupinlaakson yleisilmeestä tehdään vehreä, esimerkiksi alueen läpi kulkevalle bulevardille istutetaan runsaasti katupuita.

Asemakaavaehdotuksessa Kaupinlaakson bulevardi kytkeytyy Teiskontielle nykyisten Jaakonmäenkadun ja Irjalankadun kohdille sijoittuvien liikennevalo-ohjattujen liittymien kautta. Asemakaava mahdollistaa Teiskontien ali kaksi uutta kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä.

Asemakaavatyön yhteydessä on suunniteltu yhteistyössä Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssin kanssa mm. Kaupinlaakson bulevardin ratikkakatua ja Rahjukosken ratikkasiltaa. Lisäksi on laadittu yleissuunnitelmat alueen muista kaduista sekä Ruotulan alikulusta. 

Asemakaavatyön eteneminen

Asemakaavan aloitus- ja valmisteluvaiheen palautteissa on tullut esiin erityisesti raitiotiepysäkkeihin ja kulkureitteihin, pyöräreitteihin sekä luontoarvoihin, maisemaan ja kaupunkikuvaan liittyviä asioita. Viranomaiskommenteissa nousi esiin mm. selvitysten täydennystarpeita. Ehdotusvaiheessa selvityksiä on täydennetty ja asemakaavaa on edelleen kehitetty.

Asemakaavatyön aikana on laadittu muun muassa luontoselvityksiä, liikenneverkkoselvityksiä ja katusuunnitelmia, viheralueiden viitesuunnitelma ja viherkerroinlaskelmia, rakennettavuus-, esirakentamis- ja maaperän haita-aineselvitykset, hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma, melu-, tärinä- ja runkomeluselvitys,  kaupallinen selvitys sekä hiilijalanjälkilaskelma. Lisäksi asemakaavaa täydentää sitä havainnollistava ja jatkosuunnittelua ohjaava Laatuohje ja rakentamistapaohje.

Asemakaava-aineiston kanssa samaan aikaan 12.2.2026 alkaen tulee nähtäville alueen raitiotien jatkamiseen liittyviä katusuunnitelmaehdotuksia.

Kaupinlaakson kokonaisuutta esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 19.2.2026 klo 17-19 Kaupin kampuksen Arvo -rakennuksessa. Aineistot ovat esillä alkaen klo 16.30. Tilaisuudessa myös Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien rakentamisen tilannekatsaus.