Soittamisen riemua kirjastossa – yhteiskäyttöiset soittimet avaavat oven uuteen harrastukseen

Tampereen kirjastojen musiikkitiloissa voi tarttua rumpukapuloihin, nauhoittaa podcastia tai vaikkapa kokonaisen levyn. Yhteiskäyttöisten soittimien ja äänentoistolaitteiden ansiosta soittamisen ja oppimisen riemu on käsin kosketeltavaa, kun tila ja välineet ovat kaikkien saatavilla.
Henkilö soittaa sähkörumpuja, edustalla muitakin soittimia.
Kirsti-Maija Syvänen aloitti soittotunnit muualla ja keksi, että Metson musiikkitilat ovat täydellinen paikka omaan harjoitteluun.

Kirsti-Maija Syvänen kertoo aloittaneensa rumpujen soiton noin puoli vuotta aiemmin.

– Käyn kerran viikossa soittotunneilla muualla, mutta kaipasin paikkaa, jossa voisin harjoitella omatoimisesti. Käytän kirjaston palveluita muutenkin aktiivisesti, ja kun huomasin, että kirjaston musiikkitilassa on sähkörummut, päätin kokeilla.

Kirjasto on ympäristönä Syväselle tuttu ja miellyttävä. Musiikkitila mahdollistaa keskittymisen ilman kotona soittamiseen liittyviä huolia.

– Asun 70-luvun kerrostalossa, joten naapurit varmasti arvostavat sitä, että treenaan täällä enkä kotona, Syvänen naurahtaa.

Musiikkitilan voi varata käyttöönsä aikaisintaan kahdeksan päivää etukäteen ja varauksia voi olla enintään kolme kappaletta kerrallaan. Omaehtoisen soittoharrastuksen sovittaminen omaan arkirytmiin ja työvuoroihin on Syväsen mielestä helppoa. Aika varataan kätevästi verkossa ajanvarausohjelmassa.

Soittoharrastuksen voi löytää aikuisenakin

Soittoharrastusta harkitsevaa saattaa mietityttää paitsi tilakysymys, myös se, kuinka tiiviisti harrastukseen pitää sitoutua. Entinen musiikkiluokkalainen, nykyään työelämässä oleva Syvänen tunnistaa tämän ajatuksen hyvin. Onneksi kirjaston musiikkitilan toimintaperiaate on erilainen, sallivampi.

– Koska musiikkitilassa soittimet ja äänentoistovälineet ovat yhteiskäytössä muiden kanssa, soittimia ei tarvitse heti – tai välttämättä ollenkaan – hankkia itselle. Voit rauhassa kokeilla, mikä se oma soitin olisi. Vuosikausiksi ei tarvitse sitoutua.

Syvänen korostaa, että kirjaston musiikkitilassa soittohetki on aikaa itselle.

– Parasta on se, kun saa omatoimisesti kokeilla ja oppia uutta ilman suorituspaineita ja tarkkoja vaatimuksia.

Yhteiskäyttö tekee musiikkiharrastuksesta tasa-arvoista

Yhteiskäyttöisillä soittimilla ja äänentoistolaitteilla on myös laajempi merkitys. Ne mahdollistavat harrastamisen niille, joilla ei olisi varaa hankkia omia välineitä. Samalla ne luovat yhteisöllistä kulttuuria, jossa resursseja käytetään yhdessä.

– On hienoa, että kirjasto tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. Se tekee musiikin harrastamisesta tasa-arvoista ja antaa monelle rohkeuden kokeilla, Syvänen pohtii.

Soita, laula ja äänitä musiikkia kirjastossa

  • Pääkirjasto Metson musiikkiosaston Rockway-huoneessa voit hyödyntää Rockway-soitonopetuspalvelun kursseja harjoitteluun ja soittaa tavallisimpia bändisoittimia. Soundi-harrastushuoneessa saat käyttöösi kielisoittimia, sähkörummut, kosketinsoittimen, mikrofoneja, samplerin ja äänitysstudiolaitteiston. Musiikkiosastolla on myös kaksi pianohuonetta.
  • Koilliskeskuksen kirjaston Musa-huoneessa voit laulaa tai soittaa sähkörumpuja, digitaalista pianoa, akustista kitaraa, basso- ja sähkökitaraa, ukulelea tai omia instrumenttejasi.  Voit myös lainata tallentimen ja mikrofonin ja kokeilla vaikkapa podcastin tekoa.
  • Lielahden kirjaston Välke-harrastushuoneen varustukseen kuuluvat tavallisimmat bändisoittimet ja äänitysmahdollisuus. Lisäksi käytössäsi on äänittämiseen ja musiikin tekemiseen tarvittavia laitteita.
  • Hervannan kirjastossa on pianohuone ja monitoimihuone, jossa voit soittaa omia instrumentteja ja laulaa.
  • Kaikkien kirjaston musiikkitilojen käyttö on maksutonta. Tilat ovat suosittuja, joten muista varata haluamasi tila käyttöösi ajoissa. Tutustu tilojen varusteluun ja käyttöön kirjaston verkkosivuilla.
     
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma toimii vuosina 2022–2025.
Teksti: Kaija Alila, Emma Salmi, Mimmi Virtanen
Kuvat: Tommi Penttinen
Jaa sosiaalisessa mediassa