Korjausrakentaminen tuottaa yli puolet rakentamisen kulutusperustaisista päästöistä Tampereella
Rakennusten ja rakentamisen arvioidaan aiheuttavan noin kolmanneksen koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Korjausrakentamisen päästöjen on uumoiltu olevan huomattavia, mutta niitä ei ole aiemmin arvioitu. Kansallista tilastoa korjausrakennushankkeista ei ole ollut saatavilla ja siksi Helsinki, Tampere, Turku ja Sitowise Oy selvittivät asiaa yhteishankkeessa kaupunkien rakennusvalvonnan rakennuslupatiedoista.
Uudisrakentamisen ja siltojen, katujen ja teiden rakentamisen vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä on tarkasteltu jo aiemmin. Tampereen kulutusperustaiset rakentamisen päästöt Kulma-päästölaskennassa vuonna 2022 olivat 160 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Kaikkiaan Tampereen kulutusperustaiset päästöt olivat tuolloin 1 838,6 kt hiilidioksidiekvivalenttia.
Korjaaminen tuottaa 60 prosenttia Tampereen rakentamisen päästöistä
Tampereella korjausrakentamisen päästöjen osuus rakentamisen päästöistä on 60 prosenttia ja kaikista kulutusperusteisista päästöistä 11 prosenttia.
Tiedot korjausrakentamisen laskentaa varten kerättiin lupatietojen toimenpidekuvauksista tekoälyä hyödyntäen. Kuvauksista tunnistettiin korjaustoimenpiteet, joille määriteltiin päästökertoimet suoritteita ja materiaaleja koskevan kokemustiedon perusteella.
– Laskennan tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja vahvistavat arvion siitä, että korjausrakentamisen päästöillä on merkittävä rooli rakentamisen ja yhteenlaskettujen kulutuksen päästöjen osalta, kertoo Emma Liljeström Sitowiseltä.
Erityyppiset korjaukset korostuvat
Eri kaupunkien tuloksissa korostuvat erityyppiset korjaukset. Tampereella julkisivuremontit sekä sisäilma- ja kosteustekniset korjaukset erottuvat päästöissä muista korjaustoimenpiteistä, kun taas Turussa putkiremontit korostuvat verrattaessa muiden kaupunkien päästöihin. Helsingissä asukaskohtaiset korjausrakentamisen päästöt ovat jonkin verran muita kaupunkeja pienemmät.
– Analyysit kaupunkien rakennuskannan erityispiirteistä ja iästä voisivat tuoda mielenkiintoista lisää tulosten tulkintaan, pohtii Emma Liljeström.
Tampereen kaupungin omien kiinteistöjen perusparannushankkeille on jo vuodesta 2021 lähtien laskettu hiilijalanjälki rakennuksen koko elinkaarelle.
– Keinoja hankkeiden päästöjen pienentämiseksi kehitetään ja kokeillaan tapauskohtaisesti. Näin myös vähähiilisen korjausrakentamisen osaaminen kehittyy, sanoo kestävän rakentamisen ja asumisen erityisasiantuntija Tanja Tyvimaa Tampereen kaupungilta.
Kulutusperusteisia päästöjä laskettiin Kulma-mallia kehittämällä
Hankkeessa kehitettiin kulutusperusteista ilmastopäästölaskentaa kattamaan korjausrakentamisen lisäksi myös joukkoliikenteen päästöt sekä kaupunkiorganisaation hankinnoista aiheutuvia päästöjä. Laskentoja yhdistää se, että aiheesta ei ole olemassa kansallista tilastoa vaan lähtötietona käytetään kaupungeissa kerättyjä tietoja.
Kulutuksen kasvihuonepäästöjen laskennassa otetaan huomioon kaikki kaupunkilaisten kulutuksesta tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana syntyneet päästöt huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Tällöin rakentamisessa esimerkiksi betonin kuluttamisesta aiheutuvat päästöt kohdentuvat siihen kaupunkiin, jossa rakennetaan, ei betonia tuottavan tehtaan sijaintikaupunkiin.
Kulutuksen päästöt laskettiin Sitowise Oy:n kehittämällä Kulma-mallilla. Nyt tehdyt laskelmat antavat taas kattavamman kuvan kaupunkien ja kaupunkilaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Hankkeen toteutti Sitowise yhdessä Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa.
