Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma
Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Ohjelman tavoitteena on yhdessä tamperelaisten asukkaiden ja yritysten kanssa löytää keinoja, miten kaikki voivat edistää hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta jokapäiväisessä elämässä. Päästöjen vähentymisen lisäksi ohjelman tavoitteena on vahvistaa tamperelaisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä osallisuuden ja yhteistyön keinoin.
Yrityksiä halutaan tukea ilmasto- ja ympäristökestävässä liiketoiminnassa ja auttaa löytämään kiertotalouden ja hiilineutraaliuden kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hiilineutraaleja tekoja on yksi kolmesta valtuustokauden uudesta kehitysohjelmasta ja se edistää osaltaan kutakin strategian neljää painopistettä. Kaupunginhallitus hyväksyi kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman 20.6.2022. Ohjelma on jatkoa valtuustokaudella 2017–21 toimineelle Kestävä Tampere 2030 -ohjelmalle.
Tausta
Kehitysohjelman taustalla on Tampereen kaupungin 2010-luvulla alkanut aktiivinen ilmastotyö. Ohjelma on jatkoa valtuustokaudella 2017–21 toimineen Smart Tampere -kehitysohjelman osaohjelmalle Kestävä Tampere 2030. Vaikka Kestävä Tampere 2030 -ohjelmassa edistettiin myös asukas- ja yritysyhteistyötä, keskityttiin siinä erityisesti kaupunkiorganisaation omaan ilmastotyöhön. Ilmastotavoitteemme saavuttamiseksi asukas- ja yritysyhteistyöhön pitää keskittyä entistä enemmän.
Haaste 1: Liikenteen päästöt laskevat hitaasti. Pelkästään kaupungin tiekartan ilmastotoimenpiteillä ei saada riittävästi vähennettyä liikenteen päästöjä. Mukaan tarvitaan kuntalaiset ja yritykset.
Haaste 2: Hiilineutraalisuustavoite ei sisällä tavaroiden, palveluiden ja ruoan päästöjä. Tavaroiden, palveluiden ja ruoan päästöt tuplaavat päästömme.
Perusteet
Strategian ja pormestariohjelman mukainen hiilineutraalisuustavoitteen ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävää vähenemistä sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä.
Liikkumisen ja kulutuksen päästöjen vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen edellyttää toimintatapojen muutosta.
Tunnistamme, että toimenpiteet ovat kuitenkin erilaisia riippuen elämäntilanteestamme tai siitä missä asumme.
Tavoite
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää Tampereen asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista ja reilua siirtymää kohti hiilineutraalia ja ilmastokestävää yhteiskuntaa.
Linkitys strategian painopisteisiin
- Hiilineutraaleja tekoja. Helpotamme kestävien valintojen tekemistä ja lisäämme Tampereen tunnettuutta vaikuttavista ilmastoteoista.
- Yhdenvertaiset yksilöt. Autamme jokaista löytämään itselleen sopivia ja vaikuttavia toiminta- ja osallistumistapoja kohdentamalla ilmastoviestintää ja markkinointia.
- Tekevät yhteisöt. Lisäämme yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa ilmastoteemassa. Edistämme ilmastoliiketoimintaa.
- Tulevaisuuden edelläkävijyyttä. Tuemme tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja ja kiertotalouden mahdollisuuksia.
Pormestariohjelman perusta
Tampereen tavoite on olla hiilineutraali 2030. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävää vähenemistä. Päästöjen vähentäminen edellyttää toimintatapojen muutosta.
Tampereen tavoite on mahdollistaa reilu, yhtäläinen siirtymä kestävään tulevaisuuteen. Kehitysohjelman avulla autamme tamperelaisia tekemään omaan elämäntilanteeseensa ja asuinpaikkaansa sopivia ja hyödyllisiä ilmastotekoja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää visualisoidun tiedon kohdennettua viestintää sekä yhteistyötä eri asukasryhmien ja yritysten kanssa.
Ohjelman toimintaperiaate
Hiilineutraaliuden saavuttaminen ja kiertotalouden edistäminen vaativat tekemistä monilla eri tasoilla. Tähän tarvitaan yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden välillä, kaupunkikonsernissa, yritysten, korkeakouluyhteisön ja tutkimuslaitoksien sekä asukkaiden kesken.
Ohjelman neljä läpileikkaavaa toimintatapaa ovat:
- Viestintä ja markkinointi
- Hyvien käytäntöjen skaalaaminen
- Yhteistyö ja osallisuus
- Datan hyödyntäminen
Ohjelma ei tee päällekkäistä työtä kaupungin yksiköiden nykyisen toiminnan (esim. tiekartan toimenpiteet) kanssa vaan siinä etsitään yksiköiden kanssa molempien toimintaa edistäviä yhteistyön paikkoja.
Ohjelmassa hyödynnetään olemassa olevia työkaluja, toimintamalleja ja verkostoja sekä luodaan uusia. Asukkaiden tavoittamisessa avainasemassa ovat kaupungin toimijat, jotka jo toimivat asukasrajapinnassa.
Ohjelman toimintamalli
Kehitysohjelman toimintamallina on, että toimenpiteet, joita on tehty rajatummalle kohdealueelle tai kohderyhmälle, voidaan skaalata laajemmin kattamaan muitakin alueita.
Kehitysohjelmassa yhteiskehitetään kohdealueilla hiilineutraaleja tekoja edistäviä toimenpiteitä yhdessä asukkaiden kanssa. Toimivat toimintamallit laajennetaan palvelemaan koko kaupunkia.
Tehdään yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden kanssa heidän perustyötään tukien ja pilotoidaan ratkaisuja kohdealueilla.
Pilotoidaan parhaita toimintatapoja muista kaupungeista ja maista Tampereelle ja hyödynnetään myös valtakunnallisia kampanjoita kaupunki- ja aluetason vaikuttamisessa.
Kehitysohjelman työpaketit
Kehitysohjelma koostuu kolmesta painopisteestä, joista jokainen jakautuu työpaketteihin. Työpaketit taas jakaantuvat teemoihin. Työpaketeille on määritelty mittarit.
Painopiste A: Asukkaat ja tottumusten muutos
Tavoite: Lisäämme asukkaiden tietoisuutta, kiinnostusta, osaamista ja motivaatiota kestävistä elämäntavoista.
Tärkeimmät yhteistyötahot: Viestintäyksikkö, Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöt ja yhdenvertaisuus-tiimi, Liikennejärjestelmänsuunnittelu, Joukkoliikenne, Varhaiskasvatus, perusopetus, Tredu, lukiot, Lähiöohjelmat, Kulttuuripalvelut, Pirkanmaan hyvinvointialue, Älykaupunki-kaupunkilaisille kehitysohjelma, Tietohallinto ja tietojohtamispalvelut, Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, Ekokumppanit
Työpaketti A.1: Kestävä elämäntapa ja kulutustottumusten muutos
Mittari: Tutkimuksen osoittama muutos kulutustottumuksista
Teemat: Asuminen ja energia, Tavarat ja palvelut, Kestävä ruokajärjestelmä, Vapaa-aika ja harrastukset
Työpaketti A.2: Liikkumistottumusten muutos
Mittari: Tutkimuksen ja liikennemäärien osoittama muutos liikkumistottumuksista
Teemat: Kävely ja pyöräily, Joukkoliikenne ja matkaketjut, Liikkumisen uudet tavat
Työpaketti A.3: Datan kerääminen, jalostus ja hyödyntäminen
Mittari: Uudet visualisoidut, tottumusten mittarit
Teemat: Baseline-tutkimus kulutus- ja liikkumistottumuksista, Kulutustottumusten data, Liikkumistottumusten data
Painopiste B: Yritykset ja kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan edistäminen
Tavoite: Edistämme kiertotaloutta ja lisäämme yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia tehdä hiilineutraaleja tekoja
Tärkeimmät yhteistyötahot: Yritykset, yhteisöt ja järjestöt, Business Tampere, Kaupungin yksiköt, Konserniyhtiöt, Tampereen kaupunkiseutu, Maakunta- Pirkanmaan liitto, Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, Hiedanrannan kehitysohjelma, Muut kehitysohjelmat
Työpaketti B.1: Kiertotalousohjelman toteutus
Mittarit: Määritelty kiertotaloussuunnitelman toimenpideosassa
Teemat: Kaupungin omien toimintojen kehittäminen (ml. Konserniyhtiöt), Kaupunki yritysten kiertotalouden mahdollistajana
Työpaketti B.2: Kiertotalouden uudet osakokonaisuudet
Mittarit: Määritellään uusien kokonaisuuksien mukaan
Teemat: Tarkentuvat kiertotalousohjelman edetessä. Tähän työpakettiin kootaan uusia, kiertotalouden mahdollisuuksia edistäviä, käynnistyviä hankkeita.
Työpaketti B.3. Ilmastokumppanuustoiminta
Mittarit: Kumppaniyritysten määrä ja aktiivinen toiminta
Teemat: Yritysten ilmastokumppanuuden syventäminen ja laajentaminen, Yhdistysten ilmastokumppanuustoiminnan käynnistäminen
Painopiste C: Kaupungin ilmasto- ja luonnon monimuotoisuus työn ohjaus ja seuranta
Tavoite: Ohjaamme kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä sekä edistämme työn tunnettuutta Suomessa ja kansainvälisesti
Tärkeimmät yhteistyötahot: Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö, Ympäristönsuojeluyksikkö, Muut kaupungin yksiköt, Konserniyhtiöt, Konsernihallinto
Työpaketti C.1: Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toteutus
Mittari: Toimenpiteiden toteuma, vaikutusten arviointi.
Teemat: Tiekartan päivittäminen, Tiekartan toteuttamisen seuranta ja raportointi
Työpaketti C.2: Konsernitasoinen hiilineutraaliuden seuranta ja tuki
Mittari: Ilmastobudjetin toteuma, aktiivisuus kv-verkostoissa
Teemat: Ilmastobudjetti ja muut suunnittelua tukevat ratkaisut, Kansainvälinen ilmastoyhteistyö ja -vaikuttaminen
Työpaketti C.3: Luonnon monimuotoisuusohjelman toteutus
Mittari: Toimenpiteiden toteuma
Teemat: LUMO-ohjelman käynnistäminen, LUMO-ohjelman toteuttamisen seuranta ja raportointi
Tuloksia ohjelman päätyttyä 2025
Kuntalaisten tietoisuus, kiinnostus, osaaminen ja motivaatio kestävämmistä ja vastuullisista elämäntavoista on lisääntynyt. Kuntalaiset tietävät heille sopivista ja hyödyllisistä kestävämmistä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Muutosten mittaamista varten teemme ohjelman alussa kyselytutkimuksen, joka toistetaan ohjelman lopussa. Jatkamme myös kulutuksen päästöjen seurantaa.
Yritysten kiertotalouden mukainen liiketoimintaympäristö on osaltamme parantunut. Seuraamme ja edistämme huhtikuussa 2022 valmistuvan kaupunkikonsernin kiertotaloussuunnitelman toteutumista.
Kaupungilla on yhtenäinen ilmastovaikuttamisen toimintamalli. Kaupungin toimien tunnettuus ilmasto-, ympäristö- ja kiertotalousasioissa on lisääntynyt myös kansainvälisesti. Koostamme parhaat opit kaupungin ilmastovaikuttamisen toimintamalliksi. Edistämme kaupungin toimien tunnettuutta aktiivisella kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
Ohjelman pidemmän aikavälin vaikutuksia
Hiilineutraalisuustavoitteen ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävää vähenemistä sekä kiertotalouden edistämistä.
Yhteistyössä Tampereen asukkaiden ja yritysten kanssa ohjelmassa aloitetaan muutos, joka mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen.
Ohjelma pyrkii luomaan pitkäaikaisia, ohjelmakautta pidempiä vaikutuksia ja vaikuttaa siten osaltaan paitsi päästöjen vähentymiseen ja kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edellytysten parantumiseen myös vahvistamaan tamperelaisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä osallisuuden ja yhteistyön keinoin.
Kehitysohjelman riskit
Merkittävimmiksi riskeiksi, niiden vaikutuksiksi ja toimenpiteiksi riskien toteutumisen estämiseksi on tunnistettu:
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei ole kiinnostavaa tai kannattavaa yrityksille. Kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ei onnistuta kasvattamaan tai lisäämään. Toimenpiteinä tehdään yhteistyötä yritysten kanssa, jotta kiertotalouden edistämisen toimenpiteet vastaavat mahdollisimman hyvin yritysten tarpeita ja toiveita. Kaupunki toteuttaa omaa kiertotaloussuunnitelmaansa luoden yrityksille kannattavia mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta.
Asukkaiden tietoisuus ja kiinnostus kulutus- ja liikkumistottumusten muuttamiseen eivät muutu muutu kestävämpään suuntaan. Toimenpiteinä ohjelman resurssit kohdistetaan asukkaiden kanssa yhdessä tunnistettuihin muutoksen mahdollisuuksiin, ei satunnaisiin toimenpiteisiin.
Ohjelman toimintaan liittyvät taloudelliset riskit, esim. ohjelmalla ei ole resursseja toteuttaa ohjelmasuunnitelmaa. Toimenpiteinä arvioidaan kaupungin oman rahoituksen tarve huolellisen ohjelmasuunnittelun perusteella. Haetaan aktiivisesti ulkopuolisista rahoitusta.
Kaupungin investointeihin ja käyttötalouteen liittyvät taloudelliset riskit, esim. suunnitellut investoinnit eivät toteudu riittävällä laajuudella tai budjettileikkaukset hidastavat tai hankaloittavat esim. kestävän liikkumisen edistämistä tai esim. kaupungin isot investoinnit ovat ristiriidassa tavoitteisiin, esim. kaupunki investoi merkittävästi henkilöautoliikenteen toimintaedellysten parantamiseen, mutta ei paranna riittävästi ei-fossiilisten polttoaineiden saatavuutta. Toimenpiteinä tiekartan toteutuminen on yksi kehitysohjelman onnistumisen elementti. Seurataan ja raportoidaan tiekartan toimenpiteiden ja niiden vaikutusten kehittymistä. Päivitetään tiekarttaa kahden vuoden välein. Tuotetaan päätöksenteon tueksi vaikutusten arviointia mahdollisuuksien mukaan.
Pandemia tai globaali haaste, kuten sota, vaikuttaa Suomen toimintaympäristöön. Kuntalaisten normaali elämäntapa muuttuu väliaikaisesti tai pysyvästi. Käyttäytymisen muutosta on vaikea tehdä, kun ei voida elää normaalisti. Mittaaminen hankaloituu. Elinkustannukset nousevat merkittävästi. Toimenpiteinä hyödynnetään 2020-2022 saatuja oppeja pandemian aikaisesta toiminnasta. Seurataan muutoksia ja toimitaan sen hetkisen maailman tilanteen mukaan. Tuodaan esiin myös mahdollisuuksia, joita muuttuvat tilanteet tuovat.