Sorsapuiston linnut

Tältä sivulta löydät lisätietoa Sorsapuiston lintutarhan linnuista ja tietoa kanalintujen elämästä. Sorsapuistossa linnut majailevat yleensä toukokuulta syyskuulle. Linnut tulivat Sorsapuistoon tänä kesänä Änkön tilalta Ikaalisista. 

Pronssikalkkuna lähikuvassa
Pronssikalkkuna

Pronssikalkkuna

Kalkkuna on kanalintuihin kuuluva lintu, joka on peräisin Pohjois-Amerikasta. Pronssikalkkuna on suurimpia kalkkunarotuja.

 

Musta ayam cemani -kukko lintutarhassa.
Musta ayam cemani -kukko

Ayam cemani

Ayam cemani on harvinainen kanarotu, joka on peräisin Indonesiasta. Se kantaa hyperpigmentaatiota, joka tekee siitä täysin mustan. Sen sulat,  nokka, harja, jalat ja sisäelimet ovat mustat. Kana munii kuitenkin valkeita munia. Ayam cemani on kooltaan keskikokoinen ja luonteeltaan utelias ja virkeä. Se on myös hyvä lentämään. 

Faverolle

Faverolle on pienen ranskalaisen kylän mukaan nimetty rotu, jonka erikoisuutena on hauska parta nokan alla. Parta on sekä kanoilla että kukoilla.

Maatiaiskana

Maatiaiskana on Suomen alkuperäisrotu, jota on eri kantoja. Maatiainen on kestävä rotu, joka on vuosien saatossa muokkaantunut Suomen oloihin sopivaksi.

Mille fleur -kana ja silkkikana.
Mille Fleur -kanoja.

Mille Fleur

Tämä kaunis kääpiörotu on tuotu Eurooppaan 1700-luvulla Etelä-Kiinasta tai Burmasta. Rodulle on ominaista upeat sulkajalat ja kauniin koristemainen ulkomuoto.

Mustavalkoinen Easter Egger -kukko ja ruskea kana.
Mustavalkoinen Easter Egger -kukko ja samaa rotua oleva kellanruskea kana.

Easter Egger

Easter Egger -kanat ovat suosittuja niiden munimien värikkäiden munien takia. Munat voivat olla sinisiä, vihreitä, vaaleanpunaisia tai ruskeita.

Rodun linnut ovat uteliaita ja ystävällisiä. Höyhenten väri ja kuviot ovat vaihtelevia.
 

Kanan elämää

Kaikki kanat, myös ne koristeellisimmat, munivat. Ja kaikkien munat ovat koosta ja väristä huolimatta syötäviä. Toiset rodut saattavat munia tummansuklaanruskeita munia ja toiset vihreäkuorisia.

Kana hakeutuu mielellään aamupäivän ja iltapäivän välillä munimaan tuttuun, suojaisaan ja hämyiseen paikkaan. Jos munia jättää keräämättä, voi kanalle iskeä hautomakuume. Jotta munista tulisi tipuja, tarvitaan parveen kukko kanoja polkemaan. Kana munii myös ilman kukkoa, mutta munat eivät ole tällöin hedelmöittyneitä. Kana hautoo 21 vuorokautta, ja lopulta munista kuoriutuu pesällinen tipuja. Munankeltuainen ei ole tipu kuten usein luullaan, vaan se on tulevan tipun ravintoa. Itse tipu kehittyy valkuaiseen kasvavaan alkioon.

Kana on kaikkiruokainen, joten parasta ravintoa sille on monipuolinen vilja, teollinen rehu, keittiöjäte sekä kesällä vapaa laidunnus. Lisänä tarvitaan kalkkia, raikasta vettä ja pientä soraa. Kiviä kana tarvitsee kupuunsa, jossa ne auttavat syödyn ruoan hienontamisessa.

Kukko aloittaa kiekumisensa varhain aamulla päivän sarastaessa ja kiekuu pitkin päivää. Kana on kova kylpemään ja kuopsuttelemaan. Välillä se saattaa makoilla kylpykuopassaan aivan kuin se olisi eloton. Kylpypuuhissa multa pöllyää, ja maa täyttyy kylpykuopista. Myös ruokaa etsiessä maata kuopsutellaan tehokkaasti. Iltaisin kanat vetäytyvät orsille nukkumaan - suojaan vaaroilta.

Kanan elämää -teksti : Peikkorinteen lintutila, Askola
Linturotujen tekstit: Tia Hämäläinen Hämeenkyrö ja Tampereen Infra Oy
Kuvat: Laura Happo, Hanna Leppänen ja Tampereen Infra Oy

Päivitetty 11.6.2025