Elämänmittaisia kasvutarinoita, joissa jokainen on tekijä

Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?

Kirjoittaja: Opistotarinoita-blogin kirjoittajat

Blogiartikkeli
13.6.2022 10.39
Kaksi henkilöä taidenäyttelyssä.
Varapuheenjohtaja Kaisa Tila (vas.) ja puheenjohtaja Sirkka-Liisa Jukarainen luotsaavat Tampereen seudun työväenopiston opiskelijat ry:tä vuonna 2022.

Yhteisen hyvän asialla

Tampereen seudun työväenopiston opiskelijat ry on ajanut opiskelijoidensa etua pian 100 vuotta. Nykyään toimintaan kuuluu erityisesti ideointia, avustamista ja tapahtumajärjestelyitä sekä yhdistyksen perinteikäs Kesäpirtti, joka tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia jäsenilleen ja vuokraamalla ulkopuolisille.

Opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Jukarainen on harrastanut työväenopistossa lähes kaikkea paitsi kieliä. Jukaraisen suosikkeja ovat luennot, yhteiskunnalliset aineet ja käsityöt. Aikuisopiskelijaksi hän päätyi jo nuorena ja yhdistystoimintaan vanhempiensa jalanjäljissä.

– Työväenopistossa opiskeleminen ei ole koskaan katsonut koulutustaustaa, joten tänne on ollut helppo tulla.

Varapuheenjohtaja Kaisa Tila muistaa osallistuneensa lapsuudessa jumppakerhoon, mutta aikuisena hän on keskittynyt liikunnan lisäksi yleisluentoihin, joista kiinnostavat erityisesti terveysaiheet, kuten diabeteksen hoito.

Jukaraisella ja Tilalla on yllättävä yhteys, sillä Jukaraisen vanhemmat ja Tilan isovanhemmat ovat olleet vuonna 1924 perustetun opiskelijayhdistyksen, silloisen Toverikunnan, aktiivisia jäseniä jo sotien aikana.

– Kyllä tähän toimintaan on vähän niin kuin syntynyt, mutta muutenkin saa liittyä, Jukarainen sanoo.

Jäseneksi opiskelemalla

Opiskelijayhdistys on Sirkka-Liisa Jukaraisen mukaan ennen kaikkea sidosryhmä opiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Nykyaikana netti on madaltanut viestintäkynnystä ryhmien välillä, mutta ennen oli toisin.

– Opiskelijayhdistyksen tärkein tehtävä aikoinaan oli viedä opiskelijoiden viestit opistoon, mutta nykyään toiminta liittyy enemmän kumppanuuteen, tapahtumiin ja avustamiseen, Jukarainen kertoo.

Yhdistys on pitänyt aiemmin kahvilaa Sampolassa ja huolehtii tapahtumissa edelleen tarvittaessa narikkapalvelusta. Lisäksi yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet myös aktiivisesti yleisluentoaiheiden tarjoamiseen. Syksyllä 2021 pidetty Luonnon tiloja -luentosarja sai alkunsa yhdistyksen mikromuoveihin liittyvästä vinkkauksesta.

Opiskelijayhdistyksen jäseneksi pääseminen edellyttää opistossa opiskelemista liittymishetkellä. Jäsenyys on ilmainen, mutta halutessaan voi hankkia kannatusjäsenyyden, jonka vuosihinta on 20 euroa. Kaisa Tilan mukaan valtavaa työkuormaa ei ole luvassa, vaan mukavaa yhdessäoloa yhteisen hyvän vuoksi.

– Hallitus kokoontuu noin yhdeksän kertaa vuodessa ja kerran vuodessa pidetään avoin vuosikokous, Tila kertoo.

Yhdistyksen helmi

Opiskelijoiden yleisen edunvalvonnan lisäksi opiskelijayhdistyksen arkeen kuuluu Ylöjärven Antaverkan kylässä sijaitsevan Kesäpirtin ylläpito, vuokraus ja markkinointi. Pirtissä toimii myös kesäisin kotiruokaa myyvä ruokala.

– Monet eivät ehkä tiedä, että opiskelijayhdistyksen jäsenenä voi käyttää Kesäpirttiä, Tila sanoo.

Kesäpirtti tuli osaksi yhdistyksen toimintaa, kun opiskelijat ja opiston rehtori toivoivat kesänviettopaikkaa, joka lopulta ostettiin vuonna 1929.

– Ajatus oli, että opiskelijat pääsisivät rentoutumaan kesällä, jotta he jaksaisivat opiskella syksyn ja talven, Jukarainen kertoo.

Opiskelijayhdistyksen Kesäpirtti on Jukaraisen mukaan harvinaisuus. Ostoaikaan yhdistyksillä oli tapana hankkia kesänviettopaikkoja jäseniensä käyttöön, mutta monet vuokrasivat niitä esimerkiksi kaupungeilta, mikä aikojen saatossa johti siihen, että paikoista täytyi luopua sopimusten muuttuessa.

– Yli 90-vuotias Kesäpirtti on vaatinut kunnossa säilyäkseen valtavaa talkootyötä, Jukarainen toteaa.

Barrikadeille tarvittaessa

Jukarainen ja Tila ovat yhtä mieltä siitä, että kansalaisopiston merkitys on edelleen suuri. Tila jopa arvelee kansalaisopistotoiminnan kasvattaneen suosiotaan viime vuosina.

– On tärkeää, että on olemassa kaikille avoin matalan kynnyksen harrastuspaikka, Jukarainen toteaa.

Puheenjohtajien mukaan opiskelijayhdistykseen liittyminen kannattaa, jos on vähänkään kiinnostunut yhdistystoiminnasta, vaikuttamisesta ja verkostoitumisesta.

– Me olemme aina valmiita puolustamaan opistoa ja sen opiskelijoita.

Teksti: Anna-Katariina Maksimoff
Kuvat: Anna-Katariina Maksimoff
Jaa sosiaalisessa mediassa

Jätä kommentti