Elämänmittaisia kasvutarinoita, joissa jokainen on tekijä

Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?

Kirjoittaja: Opistotarinoita-blogin kirjoittajat

Tampere työväenopisto.

Työväenopiston uusi apulaisrehtori Oona Rosenlund: ”Oivaltamisen riemu voi sytyttää innon koko lähipiirissä”

Työväenopiston neljäntenä apulaisrehtorina toukokuussa aloittanut Oona Rosenlund vastaa opiston tilojen kehittämisestä ja asiakaskokemuksesta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Monipuolisen harrastamisen polun itsekin läpikäynyt Rosenlund uskoo oivaltamisen riemun voivan sytyttää innon koko lähipiirissä. Vapaa-ajallaan hän on itse kaavoja kaihtava ompelija, jonka työt syntyvät intuitiolla.
Henkilö seisoo rakennuksen edessä. Hän pitää kättään vyötäröllään.
Apulaisrehtori Oona Rosenlundilla on vahva tausta niin musiikissa kuin taiteen perusopetuksessa. Työväenopistossa hän aloitti toukokuussa 2025.

Pirkan Opistosta Tampereen seudun työväenopistoon siirtynyt Oona Rosenlund on taustaltaan musiikin monipuolinen ammattilainen: sellonsoitonopettaja, tapahtumatuottaja ja esittävän säveltaiteen maisteri Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.  

– Kansalaisopistohenki minussa on sitä, että monenlainen oppiminen ja käsillä tekeminen ylipäätään tuntuu todella omalta. Myös siitä, että on itse kulkenut taiteen perusopetuksen polun ja työskennellyt taiteen perusopetuksen hallinnossa, on paljon hyötyä, Rosenlund kertoo. 

Päivätöiden lisäksi hän on toiminut tuottajana Kangasala Classic -kamarimusiikkifestivaalilla ja toiminnanjohtajana ja KesäVirratSoi-tapahtumassa. 

– Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta tuo lisäksi paljon voimaa perustyöhön. Haluan pitää maakuntanäkökulmaa esillä myös tässä työssä, jotta jokainen alue ja niille tärkeät toiminnot tulevat kuulluksi.

Ihmisen kokoinen kaupunki

Pirkan Opistossa Rosenlund ehti työskennellä niin tuntiopettajana, suunnittelijaopettajana kuin apulaisrehtorina. Kymmenen Pirkan Opistossa vietetyn vuoden jälkeen hän päätti hakea työväenopistossa avautunutta apulaisrehtorin tehtävää.

– Vaikka työväenopisto on vankkumaton ja vanha, minulle se näyttäytyi vahvasti kehittämisessä kiinni olevana organisaationa.

Rosenlundia puhuttelee ajatus Tampereesta kulttuurikaupunkina ja mahdollisuus tehdä tiivistä yhteistyötä niin kaupunkien sisällä kuin muiden kumppaneiden kanssa.

– Koko Tampereen seutu on vetovoimainen alue asua, työskennellä ja oppia uutta. Tampere on sen kokoinen kaupunki, että täällä on inhimilliset mahdollisuudet luoda toimivat verkostot eri yhteistyökumppaneihin. Tämä innostaa minua omassa työssäni kuntalaisten hyväksi.

Aitoa riemua oppimisesta

Työväenopiston lukuvuoden teeman mukaisesti Rosenlund toivoo oppimisen ja saavutettujen taitojen sytyttävän valoa ja välähdyksiä niin ihmisessä itsessään kuin heidän lähipiirissäänkin.

– Kun itse olin betonityökurssilla, ja tein puutarhaamme shakkipöydän, omassa lähipiirissäni se sytytti monta oivallusta siitä, mitä kaikkea voi tehdä. Yhtä lailla koko perhe voi nauttia ja elää kulttuurin harrastamista, kun lapset pääsevät tekemään uusia asioita.

Rosenlund korostaa mielellään oppimisen laajaa kirjoa.

– Vapaassa sivistystyössä saa leimahtaa aito riemu oppimisesta, kun pääsee tekemään uutta ja voi tunnistaa oppimisen hetket. Saattaa myös yllättyä siitä, minkälainen oppija onkaan uudessa tilanteessa.

Ytimessä ihmisten kohtaaminen

Työväenopistossa Rosenlundin vastuualueisiin kuuluvat erityisesti opetustilojen ja asiakaskokemuksen kehittäminen niin Tampereella kuin Ylöjärvellä. Työväenopistolla on kahden kaupungin alueella yhteensä yli 70 opetuspaikkaa.

– Tärkeää on hoitaa asioita suoraan ihmisten kanssa ja jakaa arkea yhteistyökumppaneiden kanssa. En välttämättä pysty vierailemaan kauden aikana ihan jokaisessa opetustilassamme, mutta on oleellista tuntea tilojen toiminnat ja tarpeet. Minuun saa aina olla yhteydessä! 

Työväenopiston tavoite on olla helposti lähestyttävä paikka, jonka ytimessä on ihmisten kohtaaminen. Rosenlund toivoo, että kohtaamisen tärkeys ja yhdenvertaisuus näkyvät niin opiston sisällä kuin myös kuntalaisille. 

– Haluan tehdä näkyväksi vielä enemmän sitä, kenelle kaikille työväenopisto on. Kaikille iästä tai elämänvaiheesta riippumatta.

Töitä ja ompelua tunteella

Kansalaisopistoissa olennaista on näkymättömän osaamisen tunnistaminen. Rosenlundin oma salainen taito, joka ei arjen työssä tai koulutuksessa näy, on ompeleminen.

– Olen intohimoinen ja intuitiivinen ompelija. En kuitenkaan ole perehtynyt kaavoihin enkä taatusti tee samaa asiaa kahta kertaa. Nautin suunnattomasti siitä, että saan keskeytyksettömästi uppoutua siihen, että hankkimastani kankaasta syntyy jotakin intuitiolla. Olen harrastuksissani kapinahenkinen, mutta tarkka. Työ tekijäänsä opettaa. 

Tulevalta lukuvuodelta Rosenlund odottaa ”jännittäviä käänteitä avoimen vastaanottavaisena”.

– Teen töitä tunteella. Odotan jokaista aamua niin, että päivä voi olla hyvin erilainen kuin mitä on olettanut. Ratkaistavaksi voi tulla myös monimutkaisia asioita, sillä työväenopisto on iso toimija Tampereella ja Ylöjärvellä.

Teksti: Anna-Katariina Maksimoff
Kuvat: Anna-Katariina Maksimoff
Jaa sosiaalisessa mediassa

Jätä kommentti