Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?
Syksyllä 40 vuotta täyttävä, kuvataiteen perusopetusta järjestävä Sara Hildén -akatemia vaalii turvallista oppimisympäristöä, jossa leikkisä kokeileminen, oivaltaminen ja erehtyminen ovat tärkeä osa oppimista. Sarjakuvataiteilija Tiitu Takalon taiteilijuuteen kuvataidekoulu vaikutti osoittamalla, että taiteilija on oikea ammatti, ja mitä nuorempana eri tekniikoihin pääsee tutustumaan, sitä helpompi niihin on tarttua aikuisena.
Tiitu Takalo ei ole koskaan harkinnut vakavasti mitään muuta ammattia kuin taiteilijaa. Piirtämistä 3-vuotiaasta asti harrastanut Takalo kävi kuvataideluokan lisäksi Tampereen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulun, josta tuli vuonna 2003 Sara Hildén -akatemia, kun koulun opetukseen lisättiin aikuisten kuvataiteen perusopetus.
– Kuvataidekoulun opetus oli monipuolisempaa ja osaavampaa kuin muualla, ja siksi se kehitti omaa osaamista niin paljon, Takalo kertoo.
Kuvataidekoulu oli myös ensimmäinen paikka, jossa Takalo tapasi ihmisiä, jotka ovat ammatiltaan taiteilijoita.
– Oli tärkeää nähdä, että taiteilija on ihan oikea ammatti ja että sitä voi tehdä oikeasti työkseen.
Takalon oma tie taiteilijaksi olikin lopulta hyvin suora; Lapsena ja nuorena käytyjen kuvataideopintojen jälkeen hän aloitti opiskelun Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataidelinjalla.
Takalo on tyytyväinen siihen, miten varhain kuvataidekoulun opinnoissa pääsi kokeilemaan vaativampiakin tekniikoita, kuten keramiikkaa ja metalligrafiikkaa sekä elävän mallin piirtämistä, jota peruskoulussa ei opetettu lainkaan. Ennakkoluulottomuus ja tekemisen ilo ovat vaikuttaneet Takalon omaan taiteilijuuteen.
– Lapsena ei ajatellut, ettei osaa jotakin, vaan kaikkea tehtiin suurella riemulla. Se, että on saanut kokemuksia eri taiteenaloista ja tekniikoista, on vaikuttanut siihen, että niihin on myöhemmin ollut paljon matalampi kynnys tarttua.
Kuvataidekoulu on limittynyt Takalon elämään myös opintojen jälkeen. Hän on parhaillaan mukana sarjakuvapiirtäjänä suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta tarkastelevassa Keiden kaupunki -hankkeessa, jonka järjestämään näyttelyyn Sara Hildén -akatemian opiskelijat osallistuvat yhtenä taiteilijaryhmänä. Näyttely avautuu Kulttuuritalo Laikun galleriaan ensi vuonna.
– Oppilaat ovat kevään ajan tehneet töitä opettajan ohjauksessa, ja minä olen käynyt paikalla kertomassa näyttelyn teemoista. Oppilaissa on saanut nähdä menneisyyden itsensä.
Juhlavuottaan viettävän Sara Hildén -akatemian toiminnasta vastaava apulaisrehtori Heidi Saramäki tunnistaa Tiitu Takalon kokemukset taiteen tekemisen riemusta ja tekniikoista. Into lähtee itsestä ja omasta halusta kokeilla ja oppia.
– Kuvataidekouluun kannattaa hakea siksi, että pääsee kokeilemaan monipuolisesti kuvan tekemisen muotoja ja kehittämään omia taitojaan, mikä pätee niin lapsiin kuin aikuisiin. Opetuksessa on tärkeää myös ryhmässä toimiminen. Monet tekevät kuvia kotona, mutta ryhmäopetuksessa merkittävää on yhdessä ja muilta oppiminen, Saramäki kertoo.
Vahvana ohjenuorana ovat myös turvallisen oppimisympäristön periaatteet, jotka mahdollistavat ilon, riemun ja leikin sekä yhteisön rakentamisen, jossa jokainen voi olla oma itsensä toisia kunnioittaen. Saramäen mukaan silloin kokeileminen, onnistuminen, erehtyminen ja niistä oppiminen on innostavaa ja kehittävää.
Kuvataidekoulun merkitys tiivistyy kokeilemisen lisäksi taiteeseen keskittymisen mahdollistamiseen.
– Kuvataidekoulu on aina ollut paikka, joka sallii luovat prosessit ja niihin keskittymisen sopivassa tekemisen tahdissa. Rauhallinen pohdiskeleva työskentelyote ruokkii luovuutta ja kehittää ongelmanratkaisutaitoja.
Vaikka digitaalisia välineitä käytetään niin vapaa-ajalla kuin opetuksessa enenevissä määrin, lasten ja aikuisten halu tehdä käsin ei ole kadonnut mihinkään. Laajemmin kuvataidekoulun merkitys kytkeytyykin yleisiin ajattelun ja oppimisen taitoihin.
– Hienomotoristen taitojen kehittyminen tukee kognitiivista kehitystä. Taidetta tehdessä ei esimerkiksi opi vain piirtämään, vaan se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ajatteluumme ja hyvinvointiimme, Saramäki kertoo.
Kuvataiteen perusopetuksella on Saramäen mukaan vahva asema taidekasvatuksen kentällä. Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet luovat pohjan laadukkaalle opetukselle.
– Teemme taidekasvatuksen pioneerityötä, josta ajatukset ja ilmiöt jalkautuvat myös muualle taidekasvatuksen piiriin, esimerkiksi perusopetukseen. Kuvataidekouluja voisi kutsua taidekasvatuksen ajatushautomoiksi.
Saramäki toivoo 40-vuotiaan Sara Hildén -akatemian säilyttävän sallivan ilmapiirin ja kuvataidekoululle tärkeät arvot, joita kussakin ajassa tarvitaan, kuten esimerkiksi nyt saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden.
– Keski-ikäinen ei kangistu kaavoihin, vaan leikkii, sotkee ja riemuitsee sekä katsoo vahvasti eteenpäin.
Juttu on julkaistu alun perin Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden Vapaalla-lehdessä 4.8.2022.
Osana Tampereen seudun työväenopistoa toimiva Sara Hildén -akatemia järjestää kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille sekä aikuisille laajan oppimäärän mukaan, ja lisäksi tarjolla on kaikille avoimia kuvataidekursseja. Koulu sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa.
Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksen haku järjestetään vuosittain toukokuussa. Aikuisten kuvataiteen perusopetukseen otetaan uusia opiskelijoita seuraavan kerran kesällä 2024.
Jätä kommentti