Rakennusjärjestysluonnos asetetaan nähtäville palautetta varten
Rakentamislain tuomien uudistamistarpeiden lisäksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä kiertotalouteen liittyvät teemat näkyvät rakennusjärjestyksessä aikaisempaa vahvemmin.
Rakennusjärjestysluonnoksen keskeisiä muutoksia ovat muun muassa uudistuneet määräykset tontin viherpinta-alasta ja hulevesien hallinnasta. Asemakaava-alueen ulkopuolisten määräyksien osalta eräs keskeinen muutos on rakennuspaikan vähimmäiskoon pieneneminen. Aiemmin ohjeissa olleita asioita mainoslaitteista, aidoista ja lämpöpumpuista nostetaan määräyksiksi. Lisäksi luonnokseen ehdotetaan rakentamisen sujuvoittamiseksi listaa toimenpiteistä, jotka eivät edellyttäisi rakentamislupaa.
Määräyksillä pyritään varmistamaan ympäristön ja maisemien säilyminen, kulttuuriarvojen huomioiminen sekä toimiva ja viihtyisä asuinympäristö. Rakennusjärjestyksessä voidaan muun muassa määrätä rakennuksen koosta, sopivuudesta ympäristöön ja pihapiirin rakentamisesta. Määräykset kattavat rakentamisen ja rakennuksen koko elinkaaren suunnittelusta työmaavaiheeseen, kunnossapitoon ja lopulta purkamiseen.
Rakennusjärjestys on yksityiskohtainen ja siihen kannatta tutustua kokonaisuutena. Luonnoksesta on poimittu esimerkkejä keskeisistä muutoksista pientaloasukkaan, asuntoyhtiöiden, yritystoiminnan ja rakentajien tai suunnittelijoiden sekä mökkiläisten ja haja-asutusalueilla asuvien kannalta.
Pientaloasukas
Pientaloasukasta määräykset koskevat muun muassa silloin, kun asukas tekee korjaus- ja muutostöitä tai rakentaa pihamaalleen. Piha-alueeseen ja sen käyttöön liittyviin määräyksiin ehdotetaan muutoksia. Jatkossa olisi mahdollista rakentaa tavanomainen 1,4 metriä korkea piha-aita ilman lupaa, kun aiemmin raja on ollut 1,2 metriä. Kasviaidalle asetettaisiin 2,5 metrin enimmäiskorkeus. Aidan tulisi kuitenkin olla sellainen, ettei se varjostaisi kohtuuttomasti naapuritonttia. Lisäksi tontilta pitäisi pystyä liittymään kadulle hyvän näkemäalueen turvin.
Aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen rakentaminen ei tarvitsisi rakentamislupaa tietyin ehdoin. Aurinkopaneelien pitäisi sijoittua lappeen suuntaisesti ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö tulisi pientaloissa verhoilla julkisivuun soveltuvaksi. Ilmalämpöpumpun saisi jatkossa sijoittaa myös kadun puolelle. Laitteet eivät saisi kuitenkaan aiheuttaa olennaista haittaa naapureille, liikenteelle tai ympäristölle. Lupaa ei myöskään edellyttäisi esimerkiksi tulisijan savuhormin rakentaminen.
Tontille sijoittuvat terassit eivät enää jatkossa edellyttäisi rakentamislupaa. Lupaa ei myöskään tarvitsisi julkisivun tai katon värin muuttaminen tai kattomateriaalin vaihtaminen. Toimenpiteiden tulisi kuitenkin olla aina kaavamääräysten mukaisia.
Myös ulkoalueella varastointiin liittyviä määräyksiä tarkennettaisiin, jotta asuinalueet säilyisivät siisteinä ja viihtyisinä. Suurikokoisten veneiden tai asuinautojen säilyttäminen olisi ulkoalueella mahdollista vain kausiluonteisesti. Ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden ja työkoneiden pysyvä säilyttäminen kiellettäisiin asuintonttien ulkoalueilla.
Ympäristönäkökulma näkyy entistä vahvemmin uudessa viherpinta-alaa koskevassa määräyksessä, jonka mukaan rakennusalan ulkopuolisesta alueesta olisi säilytettävä kasvipeitteisenä ja vettä läpäisevänä 30 prosenttia.
Yhtiömuotoinen asuminen
Kerrostaloasunnon omistajaan rakennusjärjestyksen määräykset vaikuttavat silloin, kun omistaja harkitsee esimerkiksi ilmalämpöpumpun tai parvekelasien asentamista parvekkeelle. Parvekkeiden lasitus ei edellyttäisi rakentamislupaa vuoden 1960 jälkeen rakennetuissa taloissa.
Ilmalämpöpumppu vapautettaisiin luvanvaraisuudesta tietyin edellytyksin. Lasitetun parvekkeen sisäpuolella se tulisi verhoilla julkisivuun soveltuvaksi. Lasittamattomalla parvekkeella ulkoyksikkö tulisi sijoittaa parvekekaidelinjan sisä- ja alapuolelle.
Myöskään yksittäisten asuinhuoneistojen yhdistäminen ei tarvitsisi rakentamislupaa. Luvanvaraisuudesta esitetään myös vapautettavaksi joitakin julkisivumuutoksia.
Yritystoiminta
Yritystoimintaan voisi rakennusjärjestyksen katsoa vaikuttavan erityyppisissä tilanteissa. Esimerkiksi ravintolayrittäjien toimintaa voisi joustavoittaa se, että alle 50 neliömetrisen ulkotarjoilualueen rakentaminen ei tarvitsi rakentamislupaa.
Toisentyyppinen yritystoimintaan liittyvä muutos olisi mainoslaitteisiin liittyvä. Mainostoimenpiteitä koskevia määräyksiä nostettaisiin ohjeista määräyksiksi.
Rakennusjärjestyksessä ei enää jatkossa määrättäisi tapahtumajärjestämisestä.
Asemakaava-alueen ulkopuolisiin alueisiin liittyvä muutos olisi, että maatalouskeskuksen yhteyteen voisi rakennusvalvonnan harkinnan mukaisesti rakentaa jatkossa myös liitännäiselinkeinotoimintaan tarkoitettuja rakennuksia yli rakennuspaikan enimmäiskerrosalan.
Rakentaja/suunnittelija
Rakennusjärjestys on tärkeä asiakirja rakentajalle ja suunnittelijalle.
Rakennusjärjestykseen tulisi vapautuslista, josta voi tarkistaa, onko oma rakennushanke vapautettu rakentamisluvasta.
Uusia työmaita koskevia määräyksiä ehdotetaan rakennusjärjestykseen. Jatkossa kaikille työmaille tulisi laatia työmaavesisuunnitelma. Mikäli vesiä ei hallittaisi asianmukaisesti työmaa-aikana, voisi niiden aiheuttamat haitat korostua entisestään tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Rakennusjärjestykseen esitetään uusia erityisalueita, jotka tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Näitä ovat mustaliuskealueet ja kaupunkivihreän kehittämisalueet.
Asemakaava-alueen ulkopuolella asuva tai mökkiläinen
Asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita koskeviin määräyksiin tulisi jonkin verran muutoksia. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät alueiden oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, mutta rakennusjärjestyksen määräyksiä ei noudateta niiltä osin, kun ne ovat ristiriidassa yleiskaavan kanssa.
Yksi keskeinen muutos on rakennuspaikan vähimmäiskoon pieneneminen 5000 neliömetristä 3000 neliömetriin. Jos rakentamisella ei vaikeutettaisi tulevaa kaavoitusta ja alueella olisi keskitetty vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimus olisi 1000 neliömetriä.
Jatkossa rakennusjärjestys mahdollistaisi erillisen sivuasunnon rakentamisen pihapiiriin. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sukupolvien yhdistävää asumista.
Rantaan ulottuvalla mökkitonteilla olisi huomioitava kaavamääräyksien lisäksi se, että rannasta olisi säilytettävä 15 metriä pääosin puustoisena.
Laituri ei vaatisi jatkossa rakentamislupaa. Laiturin rakentajan tulisi kuitenkin selvittää vesilain mukaisen luvan tarve Lupa- ja valvontavirastosta. Vesilain mukainen lupa voi olla tarpeen, jos laituri on suurehko ja voi haitata vesistön käyttöä, tai jos laituri rakennetaan yleiseen vesialueeseen.
Palaute viimeistään 10.4, yleisötilaisuus 16.3.
Rakennusjärjestykseen voi vaikuttaa antamalla palautetta kaupungin kirjaamoon nähtävillä olon aikana viimeistään perjantaina 10.4.2026 klo 15.30.
Kaupungin verkkosivuille ja Tampereen Palvelupisteeseen nähtäville tulevasta luonnoksesta toivotaan palautetta kaupunkilaisilta, yhteisöiltä, yrityksiltä ja muilta, joiden oloihin se vaikuttaa. Lausuntoja pyydetään lisäksi muun muassa viranomaisilta ja naapurikunnilta.
Rakennusjärjestysluonnosta esitellään myös yleisötilaisuudessa 16.3.2026 kello 17.00–18.30 Tampereen linja-autoaseman esittelytila Siluetissa (Hatanpään valtatie 7). Tilaisuudessa osallisilla on myös mahdollisuus jättää mielipide luonnoksesta.
Palautteen käsittelyn jälkeen rakennusjärjestysluonnos kehitetään ehdotukseksi, josta pyydetään taas lausuntoja. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat tehdä vielä muistutuksia ehdotuksesta.
Rakennusjärjestys päivitetään uuden rakentamislain mukaiseksi. Edellinen rakennusjärjestys on hyväksytty 2014, joten muitakin muutostarpeita on kertynyt. Rakennusjärjestyksen uudistaminen alkoi vuoden 2023 lopussa, jolloin sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. Vuosien 2024–2025 aikana rakennusjärjestysluonnosta on valmisteltu viranomaisyhteistyössä.
Uutista päivitetty 11.3.2026. Parvekkeiden lasitus ei edellyttäisi rakentamislupaa vuoden 1960 jälkeen rakennetuissa taloissa. Vuosiluku 1950 korjattiin vuosiluvuksi 1960.
