Työllisyysstrategian painopisteet määrittävät lähivuosien tekemistä Tampereen seudun työllisyysalueella

Tampereen seudun työllisyysalueen toiminnassa edetään kahdella kärjellä. Toisaalta vastataan vaikean työllisyystilanteen tuomiin nykyisiin kasvaviin palvelutarpeisiin ja toisaalta uudistetaan palveluja kysyntälähtöisemmiksi työllisyystilanteen muutosta ennakoiden. Työttömyys on alueella noussut valtakunnallista tasoa jyrkemmin. Muun muassa toimeentulotukilain muutosten myötä kasvaneet asiakasmäärät lisäävät palvelutarpeita.

Tampereen seudun työllisyysstrategia 2026–2035 ohjaa alueen työllisyyspalvelujen toimintaa kohti pitkän aikavälin kasvua ja korkeampaa työllisyysastetta. Strategian keskeisenä painopisteenä on kysyntälähtöisyys. Palveluja kehitetään vastaamaan entistä vahvemmin työnantajien ja työmarkkinoiden tarpeita. Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa erityinen painopiste on pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden haasteiden ratkaisemisessa yhdessä kumppanuusverkoston kanssa.

Tampereen seudun työllisyysjaosto hyväksyi 11.2. kokouksessaan osaltaan vuoden 2026 vuosisuunnitelman. Vuosisuunnitelma pohjautuu työllisyysstrategian painopisteisiin ja niistä laadittuun neljän vuoden toteuttamissuunnitelmaan. Toteuttamissuunnitelma ja vuosisuunnitelma ovat keskeinen osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää ja tarkentavat valtuustokauden strategian toteutusta sekä talousarvion ja pormestariohjelman tavoitteita. 

– Tämä vuosisuunnitelma konkretisoi strategiset linjauksemme ja varmistaa, että työllisyysalue vastaa nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin koko Tampereen seudulla, toteaa työllisyysjaoston puheenjohtaja, apulaispormestari Jaakko Mustakallio.

Työllisyystilanne heikko – palvelutarve kasvaa

Tampereen seudun työllisyystilanne on alkuvuonna 2026 vaikea.  Pirkanmaan työttömyysaste oli joulukuussa 13,6 prosenttia ja Tampereella 16,2 prosenttia. Tilanteeseen vaikuttavat globaali epävarmuus, vientivetoisen teollisuuden heikko kysyntä ja kotimaisen kulutuksen hidastuminen.  Avointen työpaikkojen määrä on viime aikoina ollut ennätyksellisen alhainen.

Nuorten työnhakijoiden määrä on kasvanut. Vetovoimaisen opiskelukaupungin vahvuutena on nuori väestö, mutta palvelu- ja teollisuusalojen rakennemuutokset ja työttömyys ovat osuneet erityisen voimakkaasti alueen nuoriin työnhakijoihin. Lisäksi toimeentulotukilain muutokset ja kuntouttavan työtoiminnan palvelujen huomattava vähenemä ovat lisänneet asiointia työllisyysalueen palveluissa. Toimeentulo tuen uudistuksen myötä työnhakijoiden määrän arvioidaan työllisyysalueella kasvavan kaikkiaan jopa 4000–4500 asiakkaalla.

Toimenpiteet keskittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen

Vuonna 2026 vuosisuunnitelman toimenpiteet kohdistuvat erityisesti nykyisen työllisyystilanteen haasteiden ratkaisemiseen ja työnantajien tarpeista lähtevien palvelujen kehittämiseen. Toimilla haetaan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.  Koulutusta ja palveluja suunnataan entistä selkeämmin ennakoituihin alueen todellisiin työvoimatarpeisiin, jotta työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat paremmin.

Ekosysteemipohjainen yhteistyömalli vahvistuu

Työllisyysalue vakiinnuttaa vuoden aikana yhteistoimintamalliaan keskeisten kumppanien kanssa työllisyysstrategian tavoitteiden pohjalta alueen työllisyyden vahvistamiseksi. Yhteistyötä tiivistetään ja uudenlaisia palvelumalleja luodaan mm. työnantajien, elinkeinotoimijoiden, koulutuksen järjestäjien, kolmannen sektorin ja kuntien kesken.
– Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan laaja toimijaverkosto tekemään työtä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi, sanoo työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.

Lisätietoja

Jaakko Mustakallio
Puheenjohtaja, Elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto
Puhelin:
045 652 0589
Regina Saari
Työllisyys- ja kasvujohtaja
Puhelin:
050 346 9603
Teksti: Minna Koivunen
Kuvat: Marko Kallio
Jaa sosiaalisessa mediassa