Ilmastobudjetti auttaa Tampereen kaupunkia seuraamaan vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitteen etenemistä ja ilmastotoimien resursointia. Vuonna 2026 päästöjen yhteenlasketun enimmäismäärän tulee olla enintään 465 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e) eli 64 prosenttia vuoden 1990 päästömäärästä. Jotta alueelliset päästöt vähenevät, päästöjä vähentäviä toimia on edelleen jatkettava suunnitelmallisesti.
Sähkönkulutuksen ja kaukolämmön ilmastopäästöt Tampereella vähenevät edelleen, mikä edistää kokonaispäästöjen vähenemistä tulevina vuosina. Sähköntuotannon ja -kulutuksen päästöt ovat vähenneet ennakoitua nopeammin uusiutuvan ja päästöttömän sähköntuotannon lisääntymisen sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä. Sähkönkulutuksessa todennäköisesti saavutetaan päästötavoitteisiin nähden riittävät vähennykset jo ennen vuotta 2030.
Kaukolämmön tuotantoon on tehty viime vuosina paljon päästöjä vähentäviä investointeja. Naistenlahti 3 -voimalaitoksen ja sähköä varaavan kattilan käyttöönotto ja turpeen käytöstä luopuminen ovat vähentäneet päästöjä. Päästöjen ennustetaan vähenevän edelleen vuosina 2025–2026, kun kaukolämmön tuotannossa otetaan käyttöön uusi lämpöpumppulaitos, kaukolämpöakku ja kaksi uutta sähkökattilaa. Sähkökattila hyödyntää puhdasta sähköä silloin, kun tuulivoimasta on ylituotantoa, ja vähentää maakaasun ja bioenergian käyttöä.
Kaukolämmön osalta on kuitenkin vaikea päästä vuoden 2030 tavoitteeseen, koska jätteenpoltto aiheuttaa paljon päästöjä. Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen jätteenkäsittelyn päästöt raportoidaan toistaiseksi osana kaukolämmön päästöjä. Muut Tampereen Energian päästöt vähenevät ennusteen mukaan kuitenkin yli 95 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2030.
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää tähänastista huomattavasti nopeampaa muutosta ajoneuvojen käyttövoimissa ja kulkutavoissa. Sähköautojen lisääntyminen osin vähentää tieliikenteen päästöjä. Samoin liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite vähentää jäljelle jäävien polttomoottoriautojen päästöjä jopa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos jakeluvelvoitteen taso säilyy ennallaan.
Ratkaisevasti liikenteen päästöt kuitenkin vähenevät vain, jos yhä useampi tamperelainen siirtyy käyttämään joukkoliikennettä, pyöräilemään ja kävelemään. Näin on myös siksi, että tamperelaisten määrä ja sen myötä liikkumisen tarve kasvaa. Kaupunki voi edistää muutosta luomalla edellytyksiä käyttää kestäviä kulkumuotoja ja vaihtoehtoisia käyttövoimia sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.
Ilmastotoimien taloussuunnitelma havainnollistaa, paljonko kaupunki ja tytäryhtiöt suunnittelevat käyttävänsä rahaa toimiin, jotka esimerkiksi liikkumisen palveluiden parantamisen, terveyden edistämisen ja energiakustannusten vähentämisen ohella vähentävät ilmastopäästöjä tai edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Kaupungin (pois lukien tytäryhteisöt) ilmastotoimien toimintamenot ovat vuoden 2026 talousarviossa 68,5 miljoonaa euroa. Suurin osa toimintamenoista käytetään puhtaalla käyttövoimalla kulkevan joukkoliikenteen tilaamiseen. Budjettiin sisältyy myös menoja kävely- ja pyöräteiden kunnossapidosta, kaupunkipyöristä ja kierrätettyjen maamassojen hyödyntämisestä sekä henkilöstö- ja suunnittelumenoja. Talouden tasapainottamisen vuoksi talousarviossa esitetyt toimintamenot tarkentuvat vasta loppuvuoden aikana, kun vuosisuunnitelmia tehdään.
Kaupunki investoi ensi vuonna ilmastotoimiin 12,0 miljoonaa euroa. Ilmastobudjetin investoinneista merkittävimpiä ovat kävely- ja pyöräteiden ja polkupyöräpysäköinnin rakentaminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, puurakenteisten päiväkotien ja koulujen rakentaminen sekä luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen rakentaminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Koko kaupungin budjettiin suhteutettuna summat ovat toimintamenoista 6,1 prosenttia ja investoinneista 5,2 prosenttia.
Tytäryhteisöjen ilmastobudjetin toimintamenot ovat vuoden 2026 talousarviossa 18,0 miljoonaa euroa. Vastaavat investoinnit ovat 77,7 miljoonaa euroa (27,3 prosenttia tytäryhteisöjen kokonaisinvestoinneista). Merkittävimmät investoinnit ovat Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotieinfran rakentaminen ja vaunukaluston hankinnat, Tampereen Energia Oy:n sähkökattila- ja kaukolämpöakkuinvestoinnit, Tampereen Vesi Oy:n verkostosaneeraukset, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biolaitoksen toiminnan kehittäminen sekä vuokra-asuntoyhtiöiden energiaremontit.
Arvioitavissa olevien toimenpiteiden päästövähennys vuonna 2026 on 18 900 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e).
Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta esittää keskeiset toimet, joilla kaupungin yksiköt ja tytäryhteisöt vähentävät päästöjä. Vuoden 2026 ilmastobudjetti keskittyy tiekartan toimenpiteisiin, mutta sisältää myös muuta keskeistä ilmastopäästöjen vähentämiseen tai sopeutumiseen kohdistuvaa perustyötä. Ilmastobudjetin toteumaa seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä; vuoden 2025 osalta ensi keväänä.
Ilmastobudjettia on kehitetty kuluneen vuoden aikana kansainvälisessä Climate-4-CAST-hankkeessa, joka päättyy vuonna 2026. Kaupungin talouden tasapainottamistoimien myötä ilmastotyön johtamisen ja kehittämisen henkilöstöresurssit vähenevät. Kehittämistyön jatkamiseksi on pyrittävä hakemaan enenevässä määrin ulkoista rahoitusta.
Kuva vaihdettu 10.40.
