Kuolema ja muisti kohtaavat Kulttuuritalo Laikun näyttelyissä – Teemu Mäki ja Maria Ylikoski avaavat uusia näkökulmia elämään

Kulttuuritalo Laikkuun 1.11.2025 avautuva Teemu Mäen näyttely Kuolemasta pohtii kuolevaisuutta ja elämän rajallisuutta – ei masentaakseen, vaan inspiroidakseen. Näyttely on osa Tampereen seurakuntien Kuolevainen-hanketta ja tarjoaa tilan kohdata kuolema rehellisesti taiteen keinoin. Teemu Mäen Näyttelyn teokset käsittelevät kuolemaa, mutta hänen tavoitteena on päinvastoin tuottaa kävijöille iloa ja elämänhalua. Mäki näkee kuoleman hyväksymisen elämän merkityksen lähteenä: rajallisuus tekee elämästä arvokasta ja synnyttää kyvyn rakastaa. Näyttely haastaa pohtimaan, miten voimme elää hyvää elämää kuolevaisuudesta huolimatta – tai sen ansiosta.

Taiteilija korostaa, että kuolemaa ei voi ratkaista pelkällä järkeilyllä, vaan tarvitaan harjoittelua ja taiteen kaltaisia keinoja. Näyttely tarjoaa tilan kohdata kuolema rehellisesti ja löytää elämänilon uudella tavalla. Mäen mukaan tärkeää on myös myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan, erityisesti aikana, jolloin ihmisen vaikutus luontoon on tuhoisa.

Teemu Mäen näyttely Kulttuuritalo Laikussa koostuu maalauksista, piirustuksista, valokuvista ja runoteksteistä, jotka käsittelevät kuoleman ja kuolevaisuuden eri ulottuvuuksia. Monet teoksista pohtivat luontokatoa, epätasa-arvoa, riistoa ja sotaa – tilanteita, joissa kuolema näyttäytyy ihmisen vallankäytön välineenä. Esimerkkinä tästä on maalaus Mummat kaiken keskellä (Hei, lapsuuteni opettajat, kuinkas täs näin kävi?).

Näyttelyssä on myös henkilökohtaisia muotokuvia Mäen vanhemmista, kuten Muistan äidin ja korpin ja Pentti ja Aatos, kaappikellon kaa (isäni muistolle). Teokset yhdistävät surutyön ja pohdinnan ihmisen eri ikäkausista – Mäki korostaa, että vanheneminen voi tuoda herkkyyttä ja uusia nautintoja. Teos Jumala jonka tunnen yhdistää kaksi kuvaideaa: luonnon koston ihmistä kohtaan ja fantasian kuolevaisuuden hyväksymisestä iloisesti. Valokuvateokset, kuten Riiputus (painovoimat) ja Neljä sukupolvea, kaksi sukupuolta, yksi kuolema, käsittelevät elämän kiertokulkua ja sukupolvien jatkumoa.

Näyttelyn runot syventyvät ihmisen suhteeseen jumalaan, muihin ihmisiin ja lajeihin sekä kuoleman läsnäoloon kaikkialla, missä on elämää.

Teemu Mäki on tunnettu taiteilija, ateisti ja sosialisti, joka kuvaa itseään myös “Jeesus-faniksi” – radikaalin tasa-arvon ja rakkauden puolestapuhujaksi. Hän toivoo, että näyttely antaa yleisölle ajatuksia ja voimaa riippumatta maailmankatsomuksesta.