Puunhalausviikko kertoo puiden merkityksestä: Tampereella voit halata vaikka Hirnu-hevoskastanjaa
Tänä vuonna Puunhalausviikko nostaa esiin puiden merkitystä esittelemällä sympaattisia puupersoonia luonteenpiirteineen ja elämäntarinoineen. Puupersoonat asuvat Suomen eri kaupungeissa, joissa ne tuottavat ekosysteemipalveluja ihmisten ja muiden lajien hyväksi. Mukana kampanjassa on yli 10 suomalaista kaupunkia sekä seurakuntia, järjestöjä ja muita toimijoita.
Tutustu Hirnuun, Tildaan, Lauriin, Toimiin ja Sonattoon
Hirnu on 100-vuotias balkaninhevoskastanja, joka kasvaa Tampereen keskustassa ja on halattavissa Laikunlavan portaiden edessä Kustaa III:n aukiolla. Hirnu kukkii näyttävästi valkoisin kukin alkukesästä. Hirnu hörppii 1700 litraa hulevettä vuodessa ja sitoo hiiltä yli 30 kg vuodessa. Hirnun varjossa on mukava istuskella kesähelteillä ja seurata Laikunlavan tapahtumia.
Tilda-metsälehmusta kannattaa myös ehdottomasti halata. Tilda säilöö 2022 kg hiiltä varastoissaan ja juo 1800 litraa hulevettä vuodessa. Tilda istutettiin Hämeenpuiston pohjoispäähän jo 1880-luvulla ja on ainoita jäljellä puurivistä, jossa kasvoi kolme puuta molemmilla reunoilla.
Lauri-euroopanlehtikuusi on 130-vuotias jättiläinen, joka kasvaa Pyynikin kirkkopuistossa. Lauri on mitattu taannoin Suomen suurimmaksi puistossa kasvavaksi euroopanlehtikuuseksi. Puun ympärysmitta on huikeat 5,5 metriä. Lauri poistaa ilmasta saasteita 1287 g, ja sillä on 7500 kg:n hiilivarasto.
Puunhalausviikon Tampereen kaksi muuta puupersoonaa ovat Toimi-vuorijalava, Sorsapuiston 100-vuotias vartija ja nuori 20-vuotias Sonatto-japaninsiipipähkinä, joka löytyy Näsinpuistosta.
Lisätietoa Tampereen ja muidenkin Puunhalausviikon osallistujatahojen puupersoonista löydät Viherympäristöliiton verkkosivuilta.
Puupersoonien ympäristövaikutukset laskettiin i-Tree-menetelmällä
Kaikki ympäristömme puut sitovat hiiltä, auttavat hulevesien imeytymistä maaperään ja vähentävät ilmansaasteita. Puulajiin ja puun kokoon perustuvat arviot näiden vaikutusten määristä on saatu i-Tree -laskentamenetelmällä, joka on kehitetty Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa vuosina 2018–2021.
Hiilensidonta, hulevesien ja ilmansaasteiden vähentäminen sekä erilaiset luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat ekosysteemipalveluita, joita puut tuottavat.
–Tampereen kaupunki on laatinut kaupunkipuulinjauksen ja ilmaissut tahtonsa säilyttää ja lisätä puustoisuutta kaupungissamme. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsemme välttämättä puiden apua esimerkiksi lievittämään helteiden haittoja asukkaille ja luonnolle, muistuttaa viherasiantuntija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta.
Osallistu Puunhalausviikkoon omalla tavallasi
Puunhalausviikon kampanja kannustaa katsomaan oman lähiympäristön puita uusin silmin ja oppimaan niistä. Tässä joitain tapoja, joilla kuka tahansa voi osallistua puutietouden jakamiseen:
- Järjestä pihapiknik perheen tai ystävien keskenPidä työpalaveri puistossa
- Vie koulun oppilaat, päiväkotilapset tai harrastusryhmäsi lähimetsään
- Tutki ympäristön puita ja pohdi, millaisia persoonia ne ovat ja mitä ekosysteemipalveluja ne tuottavat
- Jaa yksi tai useampi kuva Puunhalausviikon retkestä tai hetkestä puun luona sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #puunhalausviikko ja #puupersoona
- Seuraa teemaviikon Instagram-tiliä @puunhalausviikkoTutustu Puunhalausviikon päivittyvään sivustoon sekä tarinoihin
Puunhalausviikon järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry, Kaupunginpuutarhurien Seura ry, Puutarhaliitto ry ja Helsingin yliopisto. Puunhalausviikko on myös osa 30.8. vietettävän Suomen Luonnon päivän tapahtumia.
