Haiharan taidekeskuksen elokuussa esillä musteteoksia sekä palestiinalaista kirjontaa
Simon Ertelin ja Watan ystävyysseura ry:n näyttelyt Tallissa päättävät Haiharan kesänäyttelykauden.
Simon Ertel ja Watan ystävyysseura ry
Simon Ertel: Eyes in the Bark
Düsseldorfista Haiharan taidekeskuksen residenssiin saapunut Simon Ertel (s. 1987) tarkastelee näyttelyssään luonnon ja ihmisen väliin kietoutuvia monimutkaisia suhteita. Työskentelyä inspiroi filosofi Timothy Mortonin kuvaama dark ecology -käsite, jonka kautta teokset käsittelevät luonnon monimuotoisuuden hupenemista, ilmastonmuutosta, lajien rajojen hämärtymistä sekä hienovaraista levottomuutta, joka leimaa suhdetta orgaanisen ja keinotekoisen välillä.
Näyttelyn ytimessä ovat tussipiirrokset arkaaisista punotuista mehiläispesistä, jotka muistuttavat muotokuvia. Pesien aukot näyttävät silmiltä tai suilta, mikä antaa niille oudon, lähes inhimillisen olemuksen. Mehiläistenhoito, yksi vanhimmista ihmisen ja eläimen välisistä suhteista, toimii sekä aiheena että metaforana, johdattaen kysymyksiin muistista, identiteetistä ja ihmisen suhteesta luontoon.
Teokset ovat syntyneet Haiharan taiteilijaresidenssissä Tampereella. Ympäröivät metsät ja järvet – yhtä aikaa rauhalliset ja arvoitukselliset – ovat jättäneet jälkensä teosten tunnelmaan, tuoden niihin hiljaisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. Näyttely kutsuu katsojan tilaan, jossa kauneus ja häiriö kohtaavat – ja jossa muinaiset muodot alkavat puhua nykyhetken ekologisista ja emotionaalisista jännitteistä.
Ertelin työskentely yhdistää perinteisen tussipiirtämisen ja kemialliset kokeilut, joissa sattuma, korroosio ja muodonmuutos ovat keskeisessä roolissa. Lopputuloksena on sarja teoksia, jotka liikkuvat esittävyyden ja abstraktion välillä – kerroksellisia, tunnelmallisia ja hienovaraisesti häiritseviä.
Watan ystävyysseura ry: Tatreez - Palestiinalaisen kirjonnan näyttely
Palestiinalainen tatreez-kirjonta on vuosisatoja vanhaa kansantaidetta, jota on perinteisesti käytetty asujen ja asusteiden koristeluun. Mallit ovat ikivanhoja ja jokaisella kirjailulla ja värillä on oma tarinansa ja merkityksensä vielä nykypäivänäkin. Tatreezin tekniset säännöt ja esteettiset standardit siirtyvät yleensä äideiltä tyttärille. Tatreezilla onkin merkitystä myös tarinankerronnan välineenä. Kirjonta on ollut naiserityinen tapa siirtää tietoa sukupolvelta toiselle ennen luku- ja kirjoitustaidon yleistymistä.
Vuonna 2021 palestiinalainen tatreez-kirjonta lisättiin UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. UNESCOn mukaan tatreez ei ole vain koriste, vaan se yhdistää ompeleen julkiseen tilaan ja on itsessään taiteen muoto, joka symboloi palestiinalaista historiaa ja identiteettiä.
Tuulikki Haddadin os. Ala-Salmi on vuosien varrella omassa kotimaassaan Jordaniassa sekä matkoillaan Lähi-Idässä hankkinut vanhoja palestiinalaisia pukuja ja sommitellut niistä leikatuista kirjontatöistä taideteoksia, jotka ovat olleet esillä aiemmin esimerkiksi Pasilan kirjastossa ja Helinä Rautavaaran museossa. Tämän lisäksi mukana on myös kokonaan uusia tatreez-töitä, joita käsityöläiset ympäri Suomen ovat työstäneet perinteitä kunnioittaen ja jatkaen.
Näyttelyt ovat esillä 2.8.2025 - 24.8.2025
Haiharan taidekeskus avoinna ti-su klo 12-18.
Vapaa pääsy.
Tervetuloa kaikille avoimiin avajaisiin la 2.8. klo 13 alkaen!
Klo 13-14.30 Simon Ertel on paikalla kertomassa teoksistaan
Klo 14 alkaen Watan ystävyysseuran avajaisohjelmassa palestiinalaisia puheenvuoroja, runoja, jälkiruokia, käsityöpajoja, dabke-tanssipaja sekä vaatepainatusta.
