Neljäntenä vuotena peräjälkeen rysät pyytivät myös taimenia. Ne ovat todennäköisesti peräisin Iidesjärveen laskevasta Vuohenojasta, jonne Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys on tehnyt taimenen mäti-istutuksia. Rysien pyyntipaikat sovittiin ennalta niin, että hoitokalastuksesta oli mahdollisimman vähän häiriötä vesilintujen pesinnälle. Rysät koettiin useita kertoja viikossa, ja saalis toimitetaan hyötykäyttöön. Hoitokalastussaaliista vapautettiin kaikki suuremmat petokalayksilöt sekä taimenet.
Iidesjärvellä on tehty hoitokalastuksia vuodesta 2020 lähtien. Näissä aiemmissa hankkeissa on saatu runsaita saaliita rysäpyynnillä ja nuottaamalla. Iidesjärvestä on hoitokalastettu vuosien 2020–2025 aikana yhteensä noin 37 300 kg kalaa eli noin 574 kg/ha.
Hoitokalastuksen tavoitteena on järven tilan ja linnuston olojen parantaminen. Tampereen kaupunki sai jatkorahoitusta ympäristöministeriöltä Iidesjärven lintuvesikunnostukseen vuodelle 2025. Avustuksella ja Tampereen kaupungin omarahoituksella jatketaan hoitokalastusta ja rantaniittyjen laidunnusta sekä vieraslajien poistoa.
Rysäpyynnin jälkeen hoitokalastusta jatketaan katiskoilla. Katiskapyynti alkaa kesäkuun alussa. Iidesjärvelle sijoitetaan 50 katiskaa kahden viikon pyyntijaksolle. Katiskat ovat pienikokoisen särkikalan pyyntiin soveltuvia, pienisilmäisiä hoitokalastuskatiskoja. Katiskat sijoitetaan ja koetaan linnustolle haittoja välttäen. Tavoitteena on kokeilla pyyntitavan tehokkuutta ja toimivuutta Iidesjärven oloissa.
Linnustoselvitysten perusteella vesi- ja rantalintujen pari- ja lajimäärä ovat kasvaneet hoitokalastusten aloituksen jälkeen. Iidesjärvellä on pesinyt hoidon aloituksen jälkeen vuosittain keskimäärin 81 vesilintuparia, kun ennen hoitoa vuosina 1983–2016 pareja pesi vuosittain keskimäärin 58. Lajeista erityisesti silkkiuikun, nokikanan ja telkän parimäärissä vaikuttaisi olevan selvää kasvua hoidon aloituksen jälkeen. Iidesjärven naurulokkiyhdyskunta on kasvanut kelluvilla pesälautoilla, joita on rakennettu aiemmissa hankkeissa. Hautovia emoja on havaittu yli 90 paria.
Iidesjärvessä on pitkällä aikavälillä tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, mutta järven tila on yhä rehevä ja ajoittain erittäin rehevä planktonyhteisön, vesikasvillisuuden, kalaston ja vedenlaadun perusteella. Viisi vuotta jatkunut hoitokalastus on kuitenkin vaikuttanut Iidesjärven kalastoon ja osin myös koko ekosysteemiin jonkin verran positiivisesti.
