Pispalan valtatien ympäristön asemakaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville

Kaava-alue sijaitsee Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin. Kaava-alueeseen kuuluu myös vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. 

Kaavamuutosalue on itä-länsisuunnassa noin 1,8 kilometriä pitkä ulottuen Ratakadulta Pohjanmaantiehen. Pohjoisessa alue rajautuu Porin rataan ja etelässä Mäkikatuun. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21 hehtaaria.

Vaikka viime vuosikymmenten uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, alkuperäiset rakennukset ja alueen ominaispiirteet luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen.

Tunnettuja Pispalan kohteita

Kaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueen kiinteistöt ja tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueella sijaitsee tunnettuja ja matkailullisesti merkittäviä kohteita kuten Rajaportin sauna, Haulitorni ja Haulitehdas sekä Pispalan pulteri.

Alueen läpi kulkee vilkasliikenteinen Pispalan valtatie, jonka varrella on kerrostaloja, pientaloja ja palveluja. Tehokkaasti rakentuneen Pispalan valtatien varren ohella alueella on myös väljästi rakentuneita pienimittakaavaisia korttelialueita.

Viheralueita on niukasti. Luonnontilaisia viheralueita ovat Pöllipuisto, Haulipuisto ja Tikkutehtaan puisto. Alueen kaikki viheralueet altistuvat voimakkaalle liikenteen melulle.

Voimassa olevissa kaavoissa ei ole suojelumerkintöjä kaavaa 8309 koskevalla alueella lukuun ottamalla Haulitehtaan ja Rajaportin saunan kiinteistöjä. Tonttitehokkuus vaihtelee välillä e=0,3–0,5. 

Asemakaavaehdotuksen taustaa

Pispalan kulttuuriympäristön säilyttämisen suurimmat haasteet ja ristiriidat liittyvät rakennusoikeuden määrään, joka on ollut keskeinen teema koko kaavaprosessin ajan. Voimassa olevassa vuoden 1978 asemakaavassa on pientaloalueelle poikkeuksellisen suuri. 

Suojelumerkintöjen puuttumisen tarjoama mahdollisuus tonttien kehittämiseen on aiheuttanut alueen rakennuskannan laajaa uudistumista.

Pispalan asemakaavoituksen periaatteet on päätetty aiemmin hyväksytyissä asemakaavoissa. Lähtökohtaisesti on pyritty säilyttämään nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella. 

Tonttitehokkuutta on laskettu tonteilla ja kortteleissa, joilla suuremman rakennusoikeuden mahdollistama täydennysrakentaminen aiheuttaisi riskin pihapiirin arvoille sekä suojeltavan rakennuksen ja kaupunkikuvan säilymiselle

Pispalan asemakaavoituksen tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista miljööseen.

Kaavassa osoitetaan Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin pohjalta suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille.

Täydennysrakentaminen alueella

Esitetyllä tonttitehokkuusratkaisulla täydennysrakentamisen määrä ja koko on rajattu maltilliseksi koko kaava-alueella. Tontit ovat kohtuullisella tavalla käytettävissä käyttötarkoituksensa mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä mahdollistaa jokaiselle tontille vähintään yhden asuinrakennuksen ja piharakennuksen, joka voi koon salliessa sisältää sivuasunnon. 

Kaavaehdotus mahdollistaa suojeltavia asuinrakennuksia sisältäville pientalotonteille ja neljälle tyhjälle pientalotontille 18 uutta asuinrakennusta. Asemakaavalla nro 8309 muodostuu 136 kaavatonttia.

Jotta Pispalan arvokkaat ominaispiirteet säilyisivät myös tulevaisuudessa, kaava sisältää korjaus- ja uudisrakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä sekä rakentamistapaohjeen.

Meluntorjuntaa korostetaan

Kaavassa on osoitettu ratameluesteet alueen länsiosaan Koukkarinkadun kohdalle sekä alueen keskiosaan Erämiehenkadun ja Haulikadun kohdalle. Pöllimetsän pohjoisosaan on osoitettu meluvallin ja meluaidan yhdistelmä, jolla saadaan muodostettua melulta suojattua viheraluetta. 

Haulitehtaan eteläpuolelle ja Ratakadun kiinteistöjen molemmin puolin on kaavassa osoitettu katualueelle nykyisiin törmäyskaiteisiin integroitava läpinäkyvä melukaide. Kaavassa osoitettujen meluntorjuntatoimien avulla alueen asuintonttien melutilannetta saadaan parannettua merkittävästi. 

Kaavamääräyksiä on täydennetty koskien melua, tärinää ja runkomelua, pohjavesialuetta ja hulevesien hallintaa, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta. 

Seuraavat kaavavaiheet

Pispalan asemakaava tulee uudelleen yhdyskuntalautakuntaan hyväksyttäväksi nähtävillä olon, sen aikana tulleen palautteen käsittelyn ja mahdollisten muutosten jälkeen. Yhdyskuntalautakunta esittää aikanaan asemakaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. 

Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen tulee toteutumaan vähittäin. Asemakaavan toteutuminen on jo alkanut poikkeamislupamenettelyn kautta, jossa on pyritty ohjaamaan hankkeita kaavan tavoitteiden ja kaavaratkaisun mukaiseksi sen hetkisen kaavan laadinnassa käytettävissä olleen tiedon pohjalta.