Tampereen keskusta on Suomen elinvoimaisin jo toista vuotta peräkkäin
Strateginen keskustakehittäminen on tuottanut tulosta
Tampereen kaupunki on jo yli kymmenen vuoden ajan erittäin määrätietoisesti vahvistanut syitä tulla kaupunkikeskustaan ja viihtyä siellä. Asuminen, työpaikat, vapaa-aika ja tapahtumat, kaupalliset palvelut, matkailu ja hyvä saavutettavuus on viritetty tukemaan toinen toisiaan. Kokonaisuuteen vaikuttaneita suurimpia strategisia kärkihankkeita ovat olleet Ratinan kauppakeskus, rantatunneli, Ratinanrannan ja Ranta-Tampellan asuinalueet, raitiotie ja Hämeenkadun saneeraus sekä Nokia Arena ja Tammelan stadion.
Tampereen keskusta elinvoimaistuukin nyt ennätysvauhtia. Kaupungin omien seurantatietojen mukaan sekä asukkaiden että työpaikkojen määrää on onnistuttu kasvattamaan nopeasti. Asukasluvussa iso nousu oli vuonna 2023, jolloin keskustaan muutti 1 396 uutta ihmistä. Työpaikkojen määrässä ennätyksellinen oli edeltävä vuosi 2022, jolloin keskustaan tilastoitiin 2 278 uutta työpaikkaa. Molempien taustalla on aktiivinen uudis- ja täydennysrakentaminen osana keskustan kaupunkikehittämistä.
Kaupunki seuraa lukuja vuosittain osana kaupunginhallituksen hyväksymää Tampereen keskusta 2040 -kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on kaikkiaan 55 000 asukasta ja 55 000 työpaikkaa.
- Hyvät kasvuluvut kertovat siitä, että strateginen satsaus keskustaan on kannattanut. Olemme iloisesti yllättyneitä näin hyvästä kehityksestä, josta haluamme kiittää aktiivisia ihmisiä, yrityksiä, kiinteistönomistajia sekä rakentajia, toteaa Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman hankejohtaja Tero Tenhunen.
Kaupallisesti vahva keskusta houkuttelee kävijöitä
Tampereen kaupungin teettämät, juuri valmistuneet kaksi selvitystä kertovat kaupallisen keskustan säilyttäneen hyvin elinvoimansa ja keskustan käyntimäärien olevan koronapandemian jälkeen kasvussa.
Liiketilojen määrästä ja ominaisuuksista kertovan vuosittaisen selvityksen perusteella Tampereen kaupallisen keskustan tilanne on vakaa ja kaupallisen keskustan ns. EKK-elinvoimaluku 2024 hyvä (3,440). Liiketiloissa vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat melko vähäisiä. Kokonaan uusia liiketiloja on avattu esimerkiksi Tammelan stadionin kortteliin. Ravintoloiden määrä nousi Tampereen keskustassa ennätyslukemiin. Niitä on keskustassa nyt 387 kpl. Tämä on suhteessa liiketilojen kokonaismäärään enemmän kuin missään muussa Suomen kaupunkikeskustassa. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tänään julkistamassa 35 kaupungin vertailussa Tampere säilytti kärkipaikkansa Suomen elinvoimaykkösenä.
Tampere teetti toista kertaa selvityksen matkapuhelindatan avulla keskustassa liikkuvien ihmisten määrästä. Tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisten käyntejä ja asiointeja keskustassa vuosina 2019, 2022 ja 2023. Tutkimusalueita oli kaksi: kaupallinen keskusta ja Tampereen keskusta 2040 -kehittämisohjelman alue. Merkittävä tulos oli, että keskustassa liikkuvien ihmisten määrä on koronapandemian jälkeen kääntynyt nyt nousuun. Vuonna 2023 kaupallisen keskustan kävijämäärä oli 49,6 miljoonaa, joka oli 2,5 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022. Asiointeihin käytetty kokonaisaika lisääntyi 2023 kahdeksan prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Päivittäiset kävijämäärät olivat keskimäärin enää 11 % pienemmät kuin vuonna 2019 ennen koronapandemiaa, mikä vastaa vuositasolla noin 6,2 miljoonaa kävijää. Selvityksen tehneiden tutkijoiden mukaan keskustoihin saapuneiden ihmisten käyttäytyminen on yleisesti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Nykyään vierailuissa korostuvat 5–20 minuutin pikakäynnit pidemmän viipymisen sijaan.
Keskustan kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa
Tampereen kaupunki jatkaa keskustan vetovoiman strategista kasvattamista. Tulevina vuosina suurta muutosta ja kaupunkikuvan kehitystä nähdään muun muassa asemanseudulla sekä Viinikanlahden ja Särkänniemen alueilla. Isojen kokonaisuuksien lisäksi Tampereen kaupunki ja monet yksityiset toimijat kehittävät kaupunkikeskustaa monin yksittäisin ja pienin hankkein.
- Elävä ja elinvoimainen keskusta on Tampereella kaikkien yhteinen asia, summaa Tenhunen.
Tampereen keskustan seurantajärjestelmässä tarkastellaan keskustan kehittymistä tärkeimpien demografisten ja kaupunkikehittämiseen liittyvien tunnuslukujen ja tietojen avulla. Seurantajärjestelmää käytetään mm. Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman tärkeimpien tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ja tulevan suunnittelussa.
Keskustan Elävyysindeksi on Nortecon Oy:n mittaus- ja analyysimenetelmä, joka hyödyntää Telian mobiiliverkkodataa, joka perustuu yli 2 miljoonaan Telian liittymään. Mittauksessa yksittäisen henkilön tiedot ovat anonyymejä.
EKK-elinvoimaluku on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämä ja Voittajakaupungit Oy:n (ent. Salokorpi Oy) toteuttama laskutapa, joka muodostuu kauppojen ja ravintoloiden määrästä vähennettynä tyhjillä liiketiloilla, ja luku on suhteutettu asukaslukuun.
