Kyselytutkimus: Niemenrannassa moni pärjää ilman autoa, Lentävänniemessä suositaan lähiruokaa ja satokautta

Tampereen kaupunki selvitti, miten Lentävänniemen ja Niemenrannan asukkaat kokevat kestävän elämän mahdollisuudet ja esteet sekä millaiset asiat heitä motivoivat kestäviin valintoihin. Lentävänniemi-Niemenranta on valittu uudeksi alueeksi mukaan Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmaan.
Henkilö odottaa pysäkillä lähestyvää punaista ratikkaa, taustalla bussi.
Lentävänniemessä ja Niemenrannassa odotetaan vuonna 2025 liikennöinnin aloittavaa ratikkaa.

Asukaskyselyssä kysyttiin muun muassa palveluihin ja elämäntapoihin liittyviä asioita asumisen, liikkumisen, ruoan, energian sekä kansalaisvaikuttamisen teemoissa. Joulukuussa 2023 toteutettuun kyselyyn vastasi 439 asukasta Lentävänniemen, Reuharinniemen, Niemenrannan ja Halkoniemen sataman alueelta.

Kysely on osa Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmaa, jossa tehdään kestäviin liikkumis- ja kulutusvalintoihin kannustavia toimia erilaisilla tamperelaisilla asuinalueilla.

– Lentävänniemi-Niemenranta tulee ohjelmaan neljänneksi kohdealueeksi, sillä mukaan haluttiin myös ratikka-alue. Nyt tehty selvitys ja asukaskysely auttavat meitä ottamaan huomioon asuinalueiden erityispiirteet sekä asukkaiden kokemukset. Samalla saatiin tietoa uusien ratkaisujen potentiaalista. Näin kestävää arkea voidaan tukea aidosti paikallisista lähtökohdista, sanoo ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen.

Erilaisia alueita yhdistää lähiluonnon tärkeys

Niemenrannan ja Lentävänniemen asuinalueet ovat keskenään hyvin erilaiset. Niemenranta on melko uusi asuinalue, jossa valtaosa asuu 2000-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. Lentäväniemessä taas lähes puolet asukkaista asuu 70-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa asunnoissa, joissa esimerkiksi energiaratkaisujen pohtiminen on ajankohtaista.

Yhdistäviä tekijöitä ovat huoli luonnon tilasta sekä pienten ilojen ja elämysten merkitys arjessa. Myös lasten harrastaminen koetaan tärkeäksi molemmilla asuinalueilla.

Julkiset liikenneyhteydet koetaan toimiviksi. Niemenrannan asukkaista jopa 45 prosenttia kertoo, että ei pidä autoa itselleen tai perheelleen välttämättömänä. Lentävänniemessä taas hieman syrjäiseksi koettu sijainti ja niukat palvelut lisäävät tarvetta autolle.

80 prosenttia vastaajista kokee, että vuoden 2025 alussa liikennöinnin aloittava ratikka on parannus alueen julkisen liikenteen palveluihin. Niemenrannassa ratikkaan suhtaudutaan hieman Lentävänniemen aluetta myönteisemmin. Huolta molemmilla asuinalueilla herättää Lielahteen matkustamisen heikentyviksi koetut olosuhteet. Lielahdessa asiointiin myös pyörällä tai kävellen toivotaan helpotusta.

Niemenrannassa monelle vastaajalle ympäristön huomioiminen kulutusvalinnoissa on arkipäivää. Jopa 78 prosenttia vastaajista kokee, että haluaisi kuluttaa vastuullisemmin, mutta useimmiten hinta ratkaisee. Moni vastaaja kertoo esimerkiksi siirtyneensä kasvipohjaisempaan ruokavalioon. Lentävänniemessä sen sijaan kasvisruokailuun suhtaudutaan varauksellisemmin, mutta lähiruokaa ja satokauden kasviksia osataan hyödyntää. Etenkin iäkkäämmät asukkaat ovat edelläkävijöitä kestävissä ruokailutottumuksissa.

Uusista kestävää arkea tukevista ratkaisuista kiinnostaviksi koetaan molemmilla asuinalueilla etenkin tavaroiden vuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelut. Niemenrannassa kiinnostaa myös esimerkiksi energiankulutuksen seuraaminen älyratkaisuilla.

Piirroskuvassa henkilöitä viettää aikaa lähiluonnossa, taustalla Näsijärvi ja Näsinneula.
Lähiluonnon merkitys ja huoli luonnon tilasta yhdistää Niemenrannan ja Lentävänniemen asukkaita.

Tutustu selvityksen tiivistelmään

Selvityksen toteutti Solita. Kerättyä tietoa hyödynnetään kehitysohjelman kestävää arkea tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnittelussa Niemenrannan ja Lentävänniemen alueella.

Tamperelaiset keskimääräistä kiinnostuneempia kestävästä kuluttamisesta

Vastaava selvitys ja kyselytutkimus toteutettiin Tesoman, Ikurin, Tohlopin ja Raholan, Vuoreksen sekä Leinolan ja Vehmaisten alueella keväällä 2023.

Kaikkien neljän kohdealueen asukkaat suhtautuvat varsin myönteisesti ekologisuuteen ja kestävyyteen. Selkeä enemmistö (80 %) pitää tärkeänä, että tavalliset kansalaiset tekevät ympäristön kannalta kestäviä valintoja.

Kaikilla alueilla tärkeänä nähdään myös lähiluonnon ja sen vaalimisen tärkeys sekä hyötyliikunnan merkitys terveyden ylläpitäjänä. Nykyiset yleisimmin toteutuvat kestävän arjen teot alueilla ovat lyhyiden matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä, energiankulutuksen minimointi ja tavaroiden hankkiminen käytettynä.

Vastaajat kokevat merkittävimpinä esteinä kestävälle elämäntavalle rahan ja sen riittävyyden, kiireen ja elämän hektisyyden. Myös terveyshuolet ja skeptisyys omien toimien vaikuttavuutta kohtaan haastavat kestäviä valintoja.

Selvitysten tarjoamaa tietoa hyödynnetään kestävää arkea tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnittelussa. Hyväksi havaittuja toimintatapoja voidaan myöhemmin edistää laajemmin kaupungissa. 

Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma toimii vuosina 2022–2025.

Lisätietoja

Tiina Leinonen
Ohjelmapäällikkö
Puhelin:
041 730 6376
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Timo Leppänen
Jaa sosiaalisessa mediassa