Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavoja

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.1.2024 kokouksessaan asemakaavaehdotukset, jotka koskevat Amurin Kortelahdenkatu 14–16 täydennysrakentamista ja Hiedanrannan pohjoiskortteleita. Lisäksi valtuusto käsitteli useita valtuustoaloitteita.
Havainnekuvassa Hiedanrannan Tehdaskartanonkatua ja uusia taloja, vesitorni näkyy.
Havainnekuva Hiedanrannan pohjoiskortteleista Tehdaskartanonkadulta.

Hyväksytty asemakaavan muutos Amurin kaupunginosassa mahdollistaa Satakunnankadun ja Kortelahdenkadun kulmassa sijaitsevan kortteli 39:n tonttien purkavan uudisrakentamisen. Kyseessä on ensimmäinen aluetta uudistava asemakaavahanke.
 
Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmaan on osoitettu rakennusala korkeintaan yhdeksänkerroksiselle rakennukselle. Pääkäyttötarkoitus on asuminen, mutta alueelle saa rakentaa myös liike- ja toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Lisäksi tontille saa rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle sijoittuvan talousrakennuksen. Pysäköinti on järjestetty tontilla pihakannen alla.

Asemakaavamuutos mahdollistaa tonteilla huomattavasti tehokkaamman rakentamisen. Uudistuksessa on pyritty huomioimaan arvokkaan asuinalueen arvot. Tehokkaampi rakentaminen tuo alueelle lisää asukkaita hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Muutosalueelle tulee arviolta noin 200 asukasta.

Hiedanrannan ensimmäisiin kortteleihin 1200 asukasta

Toinen valtuuston hyväksymä asemakaava koskee Hiedanrannan tehdasalueen pohjoispuolelle tulevia asuinkortteleita. Uuden kaupunginosan kolmeen ensimmäiseen kortteliin tulee arviolta 1200 asukasta. Tavoitteena on joukkoliikenteeseen tukeutuva, rouhean kaupunkimainen kestävän kehityksen asuinalue. Asuinkerrostalojen korttelit sijoittuvat raitiotien, tehtaan ja Sellupuiston väliin.

Asemakaava-alueelle (8,2 hehtaaria) tavoitellaan asuinkerrosalaa noin 60 000 kerrosalaneliömetriä ja muuta kerrosalaa pysäköintilaitoksineen noin 30 000 kerrosalaneliömetriä.  Rakennusalat muodostavat umpikorttelityyppisen rakenteen. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljästä yhdeksään. Kaupunkimaisuuteen pyritään ohjaamalla maantasokerrokseen ikkunallisia tiloja ja kaupunkikuvaa elävöittäviä toimintoja.  

Asuinkortteleihin mahdollistetaan myös palveluasumista. Korttelien pihat ovat yhteiskäyttöisiä. Raitiotien länsipuolella on tilavaraus pysäköintihallille. Korttelien ja tehtaan väliselle aukiolle tulee liiketilaa. Raitiotien länsipuoleinen puisto on osa Hiedanrannan keskuspuistoakselia ja ekologista yhteyttä. Itäpuoleisessa Viskoosipuistossa vanhat allasrakenteet muokataan osaksi hulevesien hallintareittiä.

Teksti: Raija Lindell
Kuvat: Havainnekuva: Arkkitehdit MY
Jaa sosiaalisessa mediassa