Asemakaavaehdotus mahdollistaa hyvinvointikeskuksen, liiketilaa ja asumista Peltolammille

Peltolammille uuden koulun ja muuta julkisten palvelujen tiloja, liiketiloja ja uutta asumista mahdollistava asemakaavaehdotus hyväksyttiin 5.12.2023 Tampereen yhdyskuntalautakunnassa asetettavaksi nähtäville. Kaava-alueeseen kuuluu tontti osoitteessa Automiehenkatu 2 sekä lähiympäristön liikenne-, katu-, viher- ja suojaviheralueita.
Kivetty kulkuväylä, nurmikkoa ja vaaleita rakennuksia molemmin puolin.
Havainnekuva, näkymä sisäpihalle. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy.

Suunnittelualue sijaitsee noin 5 kilometriä Tampereen keskustasta etelään Peltolammin ja Lakalaivan kaupunginosissa. Kaava-alueen länsipuolella on Peltolammin asuinalue, pohjois- ja itäpuolella Lakalaivan yritystontteja ja eteläpuolella Palokallion pientaloasutusta. Pohjois-eteläsuuntainen Lempääläntie lävistää kaava-alueen. Kaava-alueen koko on 17,4 hehtaaria.

Uudet korttelit Automiehenkadun eteläpuolella sijoittuvat etäämmälle Peltolammin nykyisestä asutuksesta. Kuusamapuisto säilyy nykyisen ja uuden asutuksen välissä vanhaa ja uutta asutusta yhdistävänä julkisena kaupunkitilana. Peltolammi säilyy omana kokonaisuutena ja esimerkkinä aikakautensa rakentamistavasta, joka perustuu avoimeen, ilmavaan ja väljään metsälähiömäiseen korttelirakenteeseen. Peltolammi on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka viherympäristö on yksi keskeinen arvo.

Uudet korttelit toimivat alkuna uudelle aluekokonaisuudelle, joka perustuu kaupunkimaisempaan korttelirakenteeseen. Korttelit ovat tehokkaampia ja piha-alueet suojatumpia mm. melun torjunnan takia. Kaupunkirakenne on kestävää liikkumista edistävä sisältäen tilavaraukset busseille ja mahdolliselle raitiotielle tulevaisuudessa. Lisäsi kehitetään kävelyn ja pyöräilyn reittejä.

Liikenneverkkoon tulee muutoksia. Peltolammin kohdalla nykyinen Lempääläntie katkaistaan, ja liikenne ohjataan Autovarikonkadun kautta. Vapautuvalle tiepohjalle ja entiselle Valion tontille rakentuu palvelu- ja asuinkortteleita.

Lempääläntielle on osoitettu uusi linjaus Herrainsuon pohjoisreunaa pitkin Autovarikonkadulle. Lempääläntie muuttuu kaava-alueella tiealueesta katualueeksi. Katualueilla on tilavaraukset lähi- ja kaukoliikenteen busseille ja mahdolliselle raitiotien Vuoreksen linjalle sekä kävelyn ja pyöräilyn väylille. Kuusamapuiston ja Herrainsuon välille on osoitettu kävelyn ja pyöräilyn alikulku.

Viherverkko eheytyy, kun uusi alikulku yhdistää Kuusamapuiston ja Herrainsuon alueet. Viherverkko toimii vanhaa ja uutta asutusta yhdistävänä julkisena kaupunkitilana.

Palvelukorttelit ja asumista

Automiehenkadun varteen sijoittuu kaksi uutta palvelukorttelia. Tavoite on, että niihin sijoittuvat rakennukset muodostavat yhdessä niin sanotun Peltolammin hyvinvointikeskuksen, joka on monipuolinen julkisten ja yksityisten palvelujen keskittymä.

Yleisten rakennusten korttelialue sijoittuu Kuusamapuiston reunaan. Rakennusoikeus on 12 000 kerrosneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on neljä. Suunnitelman mukaan rakennukseen tulee sijoittumaan alueen uusi Peltolammin koulu, päiväkoti, nuorisotilat ja kirjasto. Tavoite on, että kaupunki toteuttaa rakennuksen.

Liikerakennusten korttelialue sijoittuu Automiehenkadun ja Autovarikonkadun risteyksen viereen. Rakennusoikeus on 10000 kerrosneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on kolme. Suunnitelman mukaan rakennukseen sijoittuu kaupungin toiminnoista koulun liikuntatilat ja kirjastoauton tilat. Lisäksi rakennukseen sijoittuu päivittäistavaramyymälä, pienliiketilaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Tavoitteen on yksityinen rakennuksen toteutus, ja kaupunki sekä Pirha sijoittuvat tiloihin vuokralaisina.

Asuinkerrostalojen korttelialueita on kaksi. Rakennukset sijoittuvat reunoille ja keskelle muodostuu keskuspiha, jonne sijoittuvat eri tonttien yhteiset oleskelualueet, istutukset, hulevesijärjestelyt ja kulkuväylät.

Maanvarainen piha mahdollistaa isoksi kasvavat pihapuut. Lempääläntien uuden linjauksen ja Autovarikonkadun varteen rakentuu seitsemänkerroksinen pitkulainen talo melumuuriksi, joka suojaa pihoja ja keskiosan rakennuksia.

Kerrosluku kasvaa kohti puistoa. Keskiosiin ja Kuusamapuiston reunaan sijoittuu 8–9-kerroksisia pistetaloja. Korttelin luoteisnurkkaan sijoittuu maamerkiksi kulmatalo, jonka kerrosluku on Kuusamapolun reunalla 8 ja Kuusamapuiston reunalla 12. Asuinkorttelien yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 57 000 kerrosneliömetriä, mikä vastaa 1300-1400 asukasta.

Asuinkortteleissa on määräyksiä julkisivumateriaaleista, palveluasumisesta, pihajärjestelyistä, hulevesistä, sähkömuuntamoista, auto- ja polkupyöräpaikkojen määrästä, liikenne- ja lentomelun torjunnasta sekä pilaantuneesta maaperästä. Kortteleissa sallitaan vain liikuntaesteisten lähipysäköintipaikat. Muu pysäköinti sijoittuu pysäköintitaloon.

Asuntopoliittisena tavoitteena on kohtuuhintainen vapaarahoitteinen monipuolinen asuminen, johon sisältyy eri kokoja pienistä asunnoista perheasuntoihin ja myös erityisryhmien asumista kaupungin asumispalveluiden palveluverkkoselvityksen mukaisesti.

Muutokset ja eteneminen

Asemakaavaa on tarkistettu ja kehitetty luonnoksen nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn jälkeen. Kaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia kortteleiden, katujen ja viheralueiden rajauksiin, ohjeellisiin tonttijakoihin, rakennusoikeuksiin, kerroslukuihin ja rakennusaloihin, kaavamääräyksiä täydennettiin liikenne- ja lentomelun torjuntaan, kaupunkikuvaan, julkisivumateriaaleihin sekä luontoarvoihin liittyen. Kaavaselostusta ja muita dokumentteja täydennettiin.

Asemakaavaehdotus on tulossa nähtäville 8.12.2023 – 19.1.2024. Lausuntojen ja muun palautteen käsittelyn jälkeen kaavaehdotus tulee yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi ja voi edetä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi kortteleiden toteutusta ohjaa asemakaavan ohella rakentamistapaohje. Toteutusta ohjaamaan tulee perustaa laaturyhmä. Yleisten alueiden ja infran toteutusta ohjaavat yleissuunnitelmat kaduista, viheralueista, hulevesistä ja vesihuollosta.

Tavoite on, että entisen Valion kiinteistön purkumateriaalia käsitellään ja hyödynnetään luonnosta otettavan kalliomurskeen korvikkeena kaava-alueen kulkuväylien rakenteissa.

Lisätietoja

Mikko Nurminen
Esittelijä Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja
Puhelin:
040 801 2665
Ilkka Kotilainen
Valmistelija Projektiarkkitehti
Puhelin:
040 806 2485
Teksti: Anna-Leea Hyry
Jaa sosiaalisessa mediassa