Piikahaan arvoniityn hoidossa kokeillaan uusia yhteistyötapoja 

–Piikahaan hanke sai alkunsa siitä, kun viime keväänä pohdimme, miten arvoniittyä voitaisiin hoitaa enemmän luontoa kunnioittaen ja yhteistyössä asukkaiden kanssa.  Tätä toimintamallia voisimme käyttää myös kaupungin muissa arvokohteissa, tuumii kaupunginpuutarhuri Timo Koski.

Piikahaan hoitokäytäntöjä on kehitetty EU:n EPLUG-hankkeen turvin: mukana ovat Tampereen kaupunki, AhlmanEdu, Tampereen Infra Oy ja urakoitsija Ympäristöpalvelut Knuutila Oy. EPLUG-hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja taitoja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, biodiversiteetistä ja ihmisten hyvinvoinnista urbaanissa elinympäristössä.

Hanketta vetävä projektipäällikkö Kaisa Koskelin AhlmanEdusta on iloinen, että ympäristöalan ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät heti kokeilemaan käsin niittämistä viikatteella ja raivaussahankin käyttöä. 
–Opiskelijat saavat heti opiskelun alussa käytännön kokemusta ja ymmärtävät sen, millainen biotooppi on arvoniitty, Kaisa Koskelin toteaa.

Osallistumalla talkoisiin asukkaat saavat paitsi luontokokemuksia myös syvällisempää tietämystä viheralueista
–Kun asukkaat pääsevät osallistumaan viheralueiden hoitoon, heidän on helpompi kokea viheralueet omikseen.  Piikahaassa talkoilijoille selvisi, että haravointijätebiomassa pitää poistaa, jotta maaperä köyhtyy ja alue pysyy niittymäisenä. Talkoilija saa hyötyliikuntaa samalla kun hoitaa viheraluetta ja parantaa luonnon monimuotoisuutta, Koskelin toteaa.

Nokiantien ja Tesoman valtatien kulmauksessa sijaitseva Piikahaka on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa Raholan kartanon lampaat ovat aikanaan laiduntaneet. Alue on Tampereen viehättävimpiä puistoja vanhoine puineen sekä niitty- ja lehtokasveineen.  Keväisin hakamaa on tulvillaan valkovuokkoja.  Piikahaan arvoa nostavat kilpikaarnamännyt ja iäkkäät kuuset. Piikahaassa aloitettiin lammaslaidunnus tänä kesänä.