Strategiaseminaarissa pureuduttiin Tampereen kasvuun ja sen vaikutuksiin
Tampereen strategiassa ja pormestariohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vahva kasvu. Tampere haluaa olla Suomen suurin kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen.
– Myös alueemme elinkeinoelämän viesti on, että Tampere on pidettävä kasvussa ja huolehdittava osaavan työvoiman saatavuudesta. Tämä on äärimmäisen tärkeää kaupungin elinvoimalle ja taloudelliselle kestävyydelle, painotti pormestari Kalervo Kummola tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.
– Kasvavassa kaupungissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kasvamme laadukkaasti emmekä joudu kasvun vuoksi tinkimään muista tavoitteista. Tampereella tulee turvata hyvän elämän edellytykset niin lapsille ja nuorille kuin ikäihmisillekin. Tampereen tulee olla innostava paikka työskennellä ja opiskella sekä viihtyisä ja turvallinen paikka asua. Kaupunkiin pitää olla helppo asettua, saavuitpa tänne läheltä tai kaukaa.
Kummolan mukaan on oleellista, että yhteisiä asioita hoidetaan kestävästi ja vastuullisesti.
– Tavoitteena on oltava tasapainoinen talous jatkossakin. Tampereen on oltava ekologisesti kestävä kaupunki, joka toimii aktiivisesti ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden eteen. Tampereen on oltava yhdenvertainen kaupunki, joka edistää määrätietoisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Tampereen kasvuloikka on osunut lankulle
Suomen johtava muuttoliikkeen, väestö- ja aluekehityksen sekä elinvoiman asiantuntija MDI:n neuvonantaja Timo Aro kävi läpi puheenvuorossaan kaupungin kasvun anatomiaa ja taustatekijöitä, mitkä selittävät Tampereen kasvua ja valtavaa kasvuloikkaa.
– Tampereen kasvuhypyt ovat osuneet todella hyvin ns. lankulle viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana. Tulokset näkyvät nyt erittäin voimakkaina. Tampere on onnistunut hyvin, mutta millä tavalla jatkossa osutaan lankulle, varaa ei ole jäädä paikoilleen vaan katseen oltava kauempana tulevaisuudessa, Aro painotti.
– Alueiden välisessä kilpailussa menestyvät parhaiten ne, jotka onnistuvat yhdistämään uskottavalla tavalla sekä kovat ja pehmeät elinvoimatekijät että paikan valintaan liittyvän veto- ja pitovoiman yhteiseksi supervoimaksi. Vetovoiman sijaan laittaisin koko ajan enemmän paukkuja pitovoimaan.
Aro esitteli viisi kriittistä tekijää, jotka ovat hänen mielestään tärkeitä Tampereen tulevan kasvun kannalta.
- Aluetaloudellinen kilpailukyky ja hyvä saavutettavuus ovat kestävän kasvun perusta.
- Tampereen vetovoiman säilyminen Pirkanmaan ulkopuolelta.
- Veto- ja pitovoimaa kansainvälisistä osaajista ja työvoimasta.
- Vaihtoehdon ja vastavoiman luominen pääkaupunkiseudulle pehmeissä tekijöissä (ilmapiiri, viihtyisyys ja turvallisuus). Mm. laadukkaat asuin. ja elinympäristöt, elämänlaatuinvestoinnit ja sujuva arki ja liikkuminen.
- Sosiaalisen eriytymisen ja segregaation torjuminen kaupunginosatasolla.
– Näissä tekijöissä onnistuminen rakentaa kokonaisuuden. Kasvu ei tule ilmaiseksi ja kasvuun varautuminen vaatii valtavasti työtä. Mielestäni Tampereen hurja kasvu tarkoittaa sitä, että kasvukipuja tulee olemaan aikaisempaa enemmän ja pitovoima on yhä ratkaisevammassa roolissa, Aro totesi.
Kansainvälisten asukkaiden vaikutus kasvuun ja kehitykseen
Maahanmuuton vaikutuksista Tampereen kehitykseen ja millä tavalla tulisi panostaa uusien kuntalaisten kotoutumiseen toi näkökulmaa kaupungin kansainvälisen osaamisen palveluiden johtaja Mari Taverne. Kansainvälisten asukkaiden myönteinen vaikutus kasvuun ja kehitykseen syntyy monesta osatekijästä.
– Maahanmuuttajat vaikuttavat positiivisesti ikäranteen kehittymiseen, tuovat mukanaan erilaisia taitoja ja asiantuntemusta, mikä voi edistää paikallista taloutta. He ovat erittäin yrittelijäitä. Kun otetaan maahanmuuttajien kansainvälinen osaaminen hyötykäyttöön, navigointia globaaleilla markkinoilla voidaan parantaa entistä paremmin. Monimuotoisuus edistää myös innovaatioita, kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja ideoita, Taverne sanoi.
Hänen mukaansa kaupungin palveluissa on uusien kuntalaisten näkökulmasta kiinnitettävä huomiota muun muassa kielikoulutukseen ja erilaisiin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin, joilla nostetaan maahanmuuttajien koulutustasoa ja sitä kautta madalletaan kynnystä työllistymiseen. Myös osallisuuden lisäämiseen, maahanmuuttajalasten ja -nuorten tukemiseen ja yhteisöllisiin tapahtumiin tarvitaan panostuksia. Lisäksi tarvitaan neuvontaa ja tukea paikallisille työnantajille, jotka palkkaavat maahanmuuttajia.
– Mielestäni olisi oleellista pohtia, nähdäänkö maahanmuutto kulueränä kunnille vai onko se investointi tulevaisuuden elinvoimaan. Haluammeko panostaa kotoutumista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja aidosti houkutella kansainvälisiä osaajia, Taverne kysyi.
Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistäminen
Kehittämiskoordinaattori Henna Kuitunen avasi puheenvuorossaan sitä, mistä alueiden eriytymisessä ja segregaatiokehityksessä on kyse. Hän painotti, että kyseessä ei ole tamperelainen ilmiö eikä suinkaan uusi ilmiö.
– Koska Tampere on kasvanut voimakkaasti ja ennustetaan kasvavan edelleen seuraavien vuosien aikana, on tärkeää, että voidaan monipuolisesti edistää sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä, Kuitunen sanoi.
Mitä Tampereen kaupunki tekee alueellisen eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi? Alueellisia hyvinvointieroja on pyritty kaventamaan esimerkiksi Tampere Junior -kehitysohjelmalla, jossa edistettiin lapsiperheiden alueellisen hyvinvointia. Palveluverkon kehittämisellä pyritään mm. uudistamaan kouluja ja päiväkoteja monilla vanhoilla alueilla.
Myös asunto- ja maapolitiikan keinoilla ja kaavoituksella – talotyyppien, hallintamuotojen ja asuntojakauman monipuolistamisella sekä kohdennetulla täydennysrakentamisella alueen erityispiirteiden perusteella on pyritty vaikuttamaan alueiden kehittymiseen. Lähiö ja kaupunginosaohjelmia toteutetaan tietyille alueille. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-aluetta aiotaan vahvistaa mm. uuden hyvinvointiin keskittyvän kehitysohjelman avulla.
– Tällä hetkellä halutaan erityisesti tiivistää toimialarajat ylittävää yhteistyötä, jotta voidaan pitkäjänteisesti kehittää alueita. Meitä kaikkia tarvitaan edistämään Tampereen sosiaalista kestävyyttä, Kuitunen totesi.
Luontopääoman merkitys kasvavassa kaupungissa
Dosentti Mari Pantsar Kari & Pantsar Co:sta kertoi puheenvuorossaan luontopääomasta kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Ihmisen toiminta murentaa maailman ekologista perustaa, ja luontokato eskaloituu myös Suomessa.
– Luontokadon ajureita ovat maankäyttö, ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, vieraslajit ja saastuminen, Pantsar listasi.
Miten kaupunki voi kasvaa huomioiden luontopääoman? Pantsarin mukaan kasvavissa ja tiivistyvissä kaupungeissa on noudatettava luontohaittojen lievennyshierarkiaa. On punnittava, onko rakentaminen välttämätöntä, rakentamisessa on minimoitava haittoja ja luonnolle syntyneet haitat on kompensoitava luonnolle jossain toisessa paikassa, eli luonnon tilaa parannetaan suunnitelmallisesti haitta-alueen ulkopuolella. Pantsarin mukaan kuntien kannattaisi yhdessä rakentaa ns. hyvityspankkeja kompensointeja varten.
Pantsar tiivisti esityksensä neljään näkökulmaan. 1) Taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöasioita ei voi tarkastella siiloissa. 2) Kasvava ja tiivistyvä kaupunki voi olla luontopositiivinen hyvän suunnittelun, priorisoinnin ja ekologisten kompensaatioiden avulla. 3) Tarvitaan kattavaa luontotietoa ja luontopääoman tilinpito. 4) Hyvityspankit voivat olla myös taloudellinen mahdollisuus.
Talouden näkökulmia kasvavaan kaupunkiin valotti kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitosta. Hän johdatti kuulijakuntaa miettimään uuden kunnan tehtäviä ja muutosten tuomien haasteiden vaikutuksia Tampereen talouteen.
– Talouden suhdannenäkymät, hallintouudistukset ja hallitusohjelma sekä kansallinen politiikka vaikuttavat kuntien talouteen. Niiden vaikutukset ovat isoja tai osin vielä ennustamattomia ja myös arvailujen varassa.
Seminaarin lopuksi käytiin paneelikeskustelu otsikolla Kasvava kaupunki tavoitteiden ristiaallokossa. Keskustelussa pohdittiin kasvun ristikkäisvaikutuksia. Keskustelemassa olivat asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä, kehittämispäällikkö Matias Ansaharju, kehittämiskoordinaattori Monika Sola ja kehityspäällikkö Kaisa Mustajärvi.
Tilaisuudesta on tallenne, joka on katsottavissa kahden viikon ajan.
