Tampereen historiaa

Kapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, pohjoisen ja eteläisen vesireittien kohtauspaikkaan syntyi 600-luvulla asutusta, joka 1200-luvulta alkaen muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi. 1700-luvulla havaittiin järviä yhdistävän Tammerkosken merkitys vesivoiman tuottajana. Kuningas Kustaa III:n päätöksellä Ruotsi-Suomen valtakuntaan perustettiin uusi kaupunki - Tampere - vuonna 1779. Sen maa-alue käsitti Tammerkoskesta Pispalan rajalle ulottuvan alueen (3,2 neliökilometriä), jolla asui alle 200 henkeä.

Vuonna 1950 väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan, ja vuonna 2003 tamperelaisia oli jo 200 000.

Runsaassa kahdessa vuosisadassa vaatimaton kylä on rakentunut yli 250 000 asukkaan kaupungiksi, joka nykyään on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja toiseksi suurin kaupunkialue. Alueliitosten myötä Tampereen pinta-ala on kasvanut noin kolmesta vajaaseen 700 neliökilometriin. 

Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla. Varhaisista teollisuuslaitoksista merkittävin oli skotlantilaissyntyisen James Finlaysonin perustama ja Wilhelm Nottbeckin edelleen kehittämä puuvillatehdas. 1850-luvulta alkaen Tampereella alkoi kehittyä varsinaista suurteollisuutta. Tekstiiliteollisuuden ohella tärkeimmiksi teollisuudenhaaroiksi muodostuivat metalli-, rauta- ja puunjalostusteollisuus, myöhemmin kasvoivat kenkä- ja nahkateollisuus. Voimakas teollistuminen muokkasi näkyvästi kaupunkia niin ulkoisesti kuin sisäisestikin: koskenrannan punatiilitehtaat ja savupiiput olivat ne elementit, joista Tampere tunnettiin vuosikymmeniä eteenpäin. Kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti 1800-luvun lopussa ja vuosisadan päättyessä tamperelaisia oli 35 000. Heistä suurin osa oli työväestöä, pääosin tehdastyöläisiä. 

Suomen itsenäistymisen jälkeen syttyneen sisällissodan aikana Tampereella käytiin keväällä 1918 sodan ratkaisevat taistelut. Sodan jälkeenkin Tampere säilyi tekstiiliteollisuuskeskuksena; Finlayson, Pellavatehdas ja Suomen Trikoo olivat Pohjoismaiden suurimpia. Toisen maailmansodan jälkeen sotakorvaustuotteiden valmistus edisti Tampereen metalliteollisuutta, mikä entisestään kasvatti työikäistä väestöä. Merkittävä alueliitos tapahtui vuonna 1947, jolloin Messukylä liitettiin Tampereeseen ja pian tämän jälkeen alettiin itäisten kaupunginosien Kalevan ja Kissanmaan rakentaminen. Vuonna 1950 väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan.  

Voimakas teollistuminen edellytti paitsi huomattavia pääomia, myös oman aikansa teknistä huippuosaamista. Tämä osaamisen taito säilytettiin kaupungissa senkin jälkeen, kun vanhat teollisuudenalat alkoivat vähitellen väistyä. Perinteisen osaamisen nykyaikaistumiselle loi pohjaa korkeakoulujen tulo: 1960-luvulla Tampere sai keskiasteen oppilaitosten rinnalle yliopiston ja teknisen korkeakoulun (nykyisin yhdistyneet uudeksi Tampereen yliopistoksi), myöhemmin tulivat teknologiakeskukset Hermia ja Finnmedi. Rakennemuutoksen myötä Tampereesta kehkeytyi modernin huipputeknologian keskus: kaupungin vahvoiksi aloiksi muodostuivat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 

Tampereella ei koskaan ole eletty ainoastaan leivästä, vaan kovan työn vastapainona on aina vaikuttanut elävä ja monipuolinen kulttuuri. Tasokas kirjastolaitos, suomalaisen kulttuurin olennainen osa, on Tampereella viime vuosisadan perua. Voimakkaan työväenliikkeen myötä Tampereelle perustettiin 1800-luvun lopussa maan ensimmäinen kansansivistystyön keskus, työväenopisto. Samoihin aikoihin Tampereesta alkoi muodostua Suomen tärkein teatterikaupunki, jossa nykyään toimii toistakymmentä ammattiteatteria. Tampereen maine kirjailijoiden ja kirjallisuuden kaupunkina pohjautuu 1950-luvulla alkaneeseen erityisesti vahvojen prosaistien esiinmarssiin.  

Tampere on myös maineikas ja monipuolinen urheilukaupunki. Tamperetta pidetään erityisesti jääkiekkoilun kehtona, jossa Suomen jääkiekkotoiminta sai alkunsa vuonna 1926. Eri lajien EM- ja MM-tason kilpailuja on pidetty Tampereella vuosikymmenien saatossa.

Vuoden 2022 miesten jääkiekon MM-kisat pelattiin Tampereella ja Helsingissä 13.–29.5.2022. Vuoden 2023 miesten jääkiekon MM-kisat pelattiin Tampereella ja Latvian Riiassa 12.–28.5.2023. Kisat pelattiin vuoden 2021 lopussa valmistuneella Nokia Arenalla Tampereella.

Vuonna 1990 rakennettu Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo vahvisti kaupungin musiikkielämää ja teki Tampereesta kansainvälisestikin merkittävän kokous- ja kongressikaupungin.  Vuonna 2021 valmistunut Nokia Arena on Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva elämyskeskus, joka avasi tapahtumaelämysten uuden aikakauden Tampereella. Arenalla on jopa 15 000 katsojapaikkaa, hotelli, monipuolisia tapahtumatiloja sekä lukuisia ravintoloita.

Areenan ja Tampereen Kannen muotokieli on kansainvälisesti arvostetun arkkitehti Daniel Libeskindin käsialaa.

Tampereen historiaa valottavia verkkosivustoja

• Kaupunginarkisto toimii Tampereen kaupungin pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston arkistona sekä kotiseutuarkistona.
  Kaupunginarkisto tarjoaa kuntalaisten ja tutkijoiden käyttöön noin viisi hyllykilometriä Tamperetta koskevia asiakirjoja.
  Kaupunginarkisto

• Vapriikin kuva-arkistosta löytyy Tampereen kaupungin eri museoiden valokuvakokoelmat. Kokoelmissa on noin 1,2 miljoonaa valokuvaa pääasiassa Tampereelta ja ympäristökunnista.
  Vapriikin kuva-arkisto

• Kulttuuriraitit kertovat Tampereen historiasta eri näkökulmista tai tunnettujen henkilöiden kautta.
  Tampereen kulttuuriraitit
   
• Koskesta voimaa -verkkojulkaisu kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.
  Koskesta voimaa

• Mobiiliopastus tarjoaa tietoa Keskustorin ympärillä sijaitsevista vanhoista rakennuksista ja niiden historiasta. Se havainnollistaa alueen rakentumisen vaiheita 1600-luvulta tähän päivään asti. Opastusta voi käyttää mobiililaitteella ilman ladattavaa sovellusta ja se toimii myös tietokoneen selaimella.
  Keskustori 3D-palvelu

• Rakentuvan Hiedanrannan alueen historiasta kerrotaan Hiedanrannan historia -sivulla. Alueen vanhoista rakennuksista löytyy tietoa rakennuksia esittelevästä 3D-palvelusta.
  Hiedanrannan historia
  Hiedanranta 3D-palvelu